 |
 |
|||||||||||||
| Karjalan Liitto ry:n toiminta Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurityön ja -toiminnan kattojärjestö. Liiton ydintehtävänä on vaalia ja kehittää karjalaista kulttuuriperinnettä. |
|||||||||||||
 |
|||||||||||||
|
|||||||||||||
|
Karjalainen kulttuuri on ensimmäisen vuosituhannen lopulla syntyneen itämerensuomalaiseen kantakansaan kuuluneiden ”karjalaisten” yhteinen kulttuuripääoma. Tämä kulttuurialue on aina sijainnut suomalais-ugrilaisten ja slaavilaisten kansojen raja-alueilla ja saanut siten vaikutteita niin suomalaisilta kuin slaaveiltakin. Aidoimmillaan tämä kulttuuri on vaikuttanut Vienassa ja Aunuksessa. Luovutetun alueen ns. ”Raja-Karjala” Laatokan pohjoispuolella on kuulunut aunuksenkarjalaisen kulttuurin läntisimpiin alueisiin. Karjalainen kulttuuri on rajan kansan kulttuuria. |
|||||||||||||
|
Liiton perustaminen Liitto perustettiin 20. huhtikuuta 1940 ajamaan yli 400 000 kotinsa menettäneen siirtokarjalaisen asioita heidän asettuessaan uusille asuinsijoille. Karjalan Liittoon kuuluu lähes 500 jäsenyhdistystä, joissa on noin 55 000 henkilöjäsentä ympäri Suomea. Liiton jäsenet ovat paikallisia karjalaisseuroja, luovutetun alueen pitäjiä edustavia seuroja, karjalaisia sukuseuroja ja mm. kuoroja ja teatteriyhdistyksiä. Laajaa jäsenkuntaa yhdistää kiinnostus Karjalaan ja karjalaiseen kulttuuriin, on se sitten historiaa, ruoka- tai tapaperinnettä, käsitöitä, arkkitehtuurihistoriaa, sukututkimusta, yhteiskunnallista toimintaa, henkistä ja hengellistä perinnettä tai matkailua oman suvun juurille. |
|||||||||||||
|
Karjalaiset kesäjuhlat Liiton vuosittainen päätapahtuma, karjalaiset kesäjuhlat, kokoaa yhteen tuhannet karjalaiset ja karjalaisuudesta kiinnostuneet vuorotellen eri puolilla Suomea. Yhteistyö Etelä- ja Pohjois-Karjalan väestön kanssa ja yhteisen karjalaisen kulttuuriperinteen kehittäminen on uudistuva osa liiton toimintaa. |
|||||||||||||
|
Lähialueyhteistyö Lähialueyhteistyö on viime vuosina muodostunut yhdeksi liiton keskeisistä toimintatavoista. Lähialuepolitiikan painopistettä liitto toivoo suunnattavan yhä enemmän luovutetuille alueille. Omana panoksenaan Karjalan Liitto on perustanut vuonna 2001 Viipuri-keskuksen. Kannakselainen kulttuuri ja sen keskuksena monikulttuurinen Viipuri on muodostanut 1600-luvun lähtien karjalaisen kulttuurialueen omintakeisen osakulttuurin, joka kehittyi alueen luterilaistamisen ja mm. Savosta ja nykyisestä Suomen Etelä-Karjalasta suuntautuneen asutusliikkeen seurauksena. Viipuri-keskus kertoo toiminnallaan tästä karjalaisesta osakulttuurista ja palvelee muun muassa suomalaisia matkailijoita, neuvoo yrittäjiä toiminnasta Karjalassa, järjestää kursseja ja matkoja sekä informoi luovutetun alueen nykyväestöä suomalaisajan elämästä, suomalaisesta Viipurista ja Karjalankannaksesta. |
|||||||||||||
|
Keskusteluun osallistuminen Kulttuurityön ohella liiton toimintaan on kuulunut koko sotien jälkeisen ajan Karjalan kysymyksen esilläpito ja siitä käytävään keskusteluun osallistuminen ainoana vastuullisena suomalaisena kansalaisjärjestönä. Liitto ei ole asiassa suora toimija, vaan ulkopoliittiseen johtoon asiassa yhteyttä pitävä ja sen kautta toimiva kansalaisjärjestö. Karjalan Liiton päätoimipaikka Karjalatalo sijaitsee Helsingin Käpylässä. Karjalatalolla ovat myös Karjalaisen Nuorisoliiton ja Viipuri-keskuksen toimistot, kirjasto, arkisto ja ekumeeninen kappeli sekä monien karjalaisseurojen toimitilat. Karjalan Liiton yhteystiedot: puhelin: 09 – 7299 170 sähköposti: toimisto@karjalanliitto.fi Kotisivu: www.karjalanliitto.fi Karjalan Liiton toimisto: Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki |
|||||||||||||
|
|||||||||||||
 |
||
|