 |
 |
|||||||||
| Pielisjärven murre Pekka Ikonen, s. 27.9.1885 Pielisjärven Kitsin kylässä Lieksavoisenaholla, k. 23.11.1968 Jamalin kylässä. Nauhoitettu 23.5.1964. SKNA 3612. Teksti julkaistu sivuilla 75-76 teoksessa Sari Eskelinen: Pielisjärven murretta. Suomen kielen näytteitä 43. Helsinki 1995. Murretekstin kirjoitustapaa on yksinkertaistettu. |
|||||||||
 |
|||||||||
|
|||||||||
Itäinen savolaismurre eli Pohjois-Karjalan murre näyte 1, Pielisjärven murre Nin sittä toesen kerranha se [nimittäin karhu], meijännik karjassa, lamppaeta... Nin ni se, omat lamppaat(han) ne oli toesella puolej ja joen toesella puolen olivat sitte ne isäj joukol lamppaat. Niissä ni isäj joukon kar(j)jaan se meijäm pässi oli männynnä. Niin sen oli tempassut, van se oli niim pikkunen kutales se karhu, nii se pässi, kun oli sitä kuletellunna, piiitkäm mat(k)koo vetännä selässään sitä kar(h)huu, nin sen näki, jotta kun se oli karhu nuista pikkusista, nuista närreistä ja petäjäntaemista aena tavottanna, nin ne oli luiskahtanneet poes siitä ja. Sitte sattu tuo iso hako semmonej, jota kohti se se pässi nelisti, nin siihen sitte sen haon kuppeesseen oli ketistännä ja. Se oli tavanna, se kun on karhulla, jotta jos se nin kun lehmännik ottaa tahil lamppaan, nii se ensimäeseksi utaret ottaa. Juu, se sieltä sitä, tietystih hänelle on se maeto makkeeta. Ni siltä pässiltä eij olt mittääm muuta, kun ne munat revi-, repinnä vaej ja pureksinna. |
|||||||||
|
|||||||||
 |
||
|