Etusivu TV-ohjelmat Aikajana Äänigalleria Videot Artikkelit Murrenäytteet Kirjallisuus Linkit Yhteystiedot Tekijät

Karjalan historiaa 2 x 30 min YLE Teemalla alkaen 30.8. Ylen avoimen yliopiston sarjan toinen osa Karjala: Kahden riikin riitamaa to 1.9. klo 19.30 Toimittaja: Sirkku Vepsäläinen 30.8. Karjala - Kalevalan laulumaa Kun Suomelle tarvittiin historia, se löydettiin Karjalasta, erityisesti Vienan Karjalasta. Kun sortovuosina tarvittiin identiteetin vahvistusta, lähtivät taiteilijat ja tutkijat suurin joukoin Lönnrotin jalanjäljissä etsimään aitoa ja alkuperäistä suomalaisuutta. Pari vuosikymmentä myöhemmin syntyi Kannaksen-romantiikka. Kannaksen romantikot eivät kuitenkaan etsineet alkusuomalaisuutta, vaan rappeutuvan bysanttilaisuuden ja pitsihuvilain eksotiikkaa. Kun Suomen Karjalan väestö viime sotiemme jälkeen joutui jättämään kotinsa, sai Karjala-romantiikka taas uuden sisällön. Menetetyt alueet alkoivat muuntua yleisen Karjala-myytin osaksi. Nyt, kun rajat ovat avautuneet ja matkat niin Vienan Karjalaan kuin siirtokarjalaisten entisille kotiseuduille ovat mahdollisia, elämme uuskarelianismin aikaa. Professori Seppo Knuuttila Suomi kuuluu kulttuurisessa mielessä suomalais-ugrilaiseen traditioon. Tämä heijastuu myös suhteessamme karjalaisuuteen. Luovutetun Karjalan alueesta on vahva mielikuva, vaikka se tavallaan on maa, jota ei ole. Professori Yrjö Kaukiainen Karjalan historiaan vaikutti erittäin paljon se, että idän ja lännen välinen kauppatie kulki Nevaa pitkin Venäjälle. Tärkeän kauppatien hallinta on perussyy siihen, että itä ja länsi kilvan pyrkivät levittämään vaikutustaan Karjalankannakselle. 1.9. Karjala - Kahden riikin riitamaa Karjalan kannas, Laatokan Karjala, Itä-Karjala, Vienan Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Tverin Karjala… Nykytutkimuksen mukaan Karjalan historia ei voi olla minkään yhtenäisen aluekokonaisuuden historiaa. Yhtenäisestä Karjalasta voidaan puhua vain arkeologisena löytöalueena. Niin sanotun kolmannen ristiretken kärjistämät konfliktit johtivat alueen jakautumiseen ”idän” ja ”lännen” valtapiireihin. Viimeistään keskiajan lopulla poliittisen vallan ote tiukkeni myös rajaseuduista. Vähitellen uskonnollisen jaon merkitys korostui ja valtaraja muuttui myös kulttuurirajaksi. Professori Yrjö Kaukiainen Karjala on käsitteenä melko hankala. Oikeastaan koskaan ei ole ollut yhtenäistä Karjala-aluetta, joka olisi muodostanut esim. hallintokokonaisuuden, joka olisi kattanut nämä kaikki erilaiset Karjalat.