 |
 |
|||||||||
| Pyhäjärven murre Anna Vasiljevna Tšesnakova, s. 2.2.1901 Pyhäjärven Tšarniemen kylässä, k. 21.1.1974. Nauhoitettu 28.7.1968. SKNA 7595. Teksti ja suomennos on julkaistu sivuilla 2002-205 teoksessa Pertti Virtaranta: Anna Vasiljevna Tšesnakovan kerrontaa ja itkuvirsiä. Lyydiläisiä tekstejä IV. Helsinki 1994. Murretekstin kirjoitustapaa on yksinkertaistettu. Myös suomennostekstiin on tehty pieniä muutoksia. |
|||||||||
 |
|||||||||
|
|||||||||
Lyydiläismurre eli lyydi näyte 1, Pyhäjärven murre Siid ehtäl, erähän ehtän, i selgäl magažimme ka, kuulemme: šou šou šou šou po ─ kaiken d'ytytte iäntte, siit fyyyy! vihelttäh! Vot, siit sem myö kuulimme. A siid meide, ku lapsed, toko katšo lähtimme ka, ende sigä sanotah vahnembat što: Lapsed, vierkäd malitunker magata! A myö vie sigä emme näged, irvodelimos, k on yhtend'ytyd artteli, yks onnako vahnembahine oligi meil siit stuanus magadai selgäl. A siit ku sen kuulimme, siid malittud rubežimme panemah ─ dai heit't'i! Sinnä matkat't'ih omale i dorogale, kunna liennou. Vot sen se kuulin, se pagištih. Šoušotetah, sid on kaiken d'ytytt iänte, hienot kard'ad, suurembad, kaiken d'ytyt. A siid eräz viheldäu. Nähny ni kedä en, a kuulendal kuulin, nu ei tulnu ni ken sid meil ka ─ sanonhäin. |
|||||||||
|
|||||||||
|
(nykysuomeksi muutettuna) Sitten illalla, eräänä iltana, selkosella [majassa] nukuimme, niin kuulemme: šou šou šou šou ─ kaikenlaista ääntä, sitten: fyy! [vihellys] vihelletään! No niin, sen me sitten kuulimme. Ja silloin me, kun lapsia olimme, niin katsos kun lähdimme, ennen siellä vanhemmat sanovat että: Lapset, maate mennessänne lukekaa rukous! Mutta me emme siellä vielä, katsos, virnistelimme, kun on joukko samanlaisia, oliko ehkä yksi vanhempi meillä silloin majassa nukkuja selkosella. Mutta sitten kun me sen [äänen] kuulimme, silloin aloimme lukea rukousta ─ ja lakkasi! Sinne matkasivat omille teilleen minne lienee. Niin sen kuulin, sitä puhuttiin. Sihistävät, sitä on kaikenlaista ääntä, pientä joukkoa, suurempia, kaikenlaista. Ja sitten jokin viheltää. Ketään en nähnyt, mutta kuulemalla kuulin, vaan ei tullut kukaan sitten meidän luoksemme niin ─ kuten sanoin. |
|||||||||
|
|||||||||
 |
||
|