Supergrass (Mick Quinn toinen vasemmalta) - Kuva: Andy Willsher
Kesäkuu 2004. Brittiläisen Supergrassin ensimmäisistä singleistä on kulunut miltei kymmenen vuotta ja yhtye juhlistaa ensimmäistä vuosikymmentään kokoelma-albumilla. Omaperäisesti nimetty Supergrass Is 10 sisältää bändin tunnetuimmat kappaleet ja levyn dvd-versiolta löytyy myös yhtyeen uran vaiheita hienosti valottava dokumentti. Supergrass on kiinnostava porukka, yhdistelmä taitavaa soittoa, pettämätöntä melodiantajua ja vahvoja persoonallisuuksia. Jokainen bändin jäsenistä on omalla tavallaan kiinnostava ja juuri tästä syystä amerikkalainen elokuvaohjaaja Steven Spielberg tahtoi ryhmän tähdittämään 90-luvun puolivälissä kaavailemaansa The Monkees-tyylistä televisiosarjaa.
Alright-videon nähtyään Steven Spielberg halusi yhteistyöhön Supergrassin kanssa.
Kun minulle tarjoutuu mahdollisuus haastatella puhelimitse jotakuta Supergrass-jäsenistä, en piittaa pätkääkään kuka puheluuni vastaa, jutustelen mieluusti kenen kanssa tahansa. Saan keskustelukumppanikseni basisti Mick Quinnin jota pidän kiinnostavana hahmona jo siitäkin syystä, että hän vaikuttaa yhtyeen jäsenistä kilteimmältä, on bändin seniori ja jonkinlainen musiikillinen voimahahmo. (Muutamaa vuotta myöhemmin tapaan kasvotusten myös laulaja-kitaristi Gaz Coombesin ja rumpali Danny Goffeyn Supergrassin esiintyessä Provinssirockissa. Haastattelusta tulee ankea, etenkään minun ja Goffeyn kemiat eivät kohtaa lainkaan.)
Seen The Light-kappaleessa kuultavat eläinäänet olivat tuottaja Tony Hofferin idea.
Vaikkei Supergrass ole enää vuosiin ollut se alkuaikojensa nuoruuden intoa uhkuva trio, olen silti yllättynyt siitä kuinka rauhallinen basisti Quinn puhelimessa on. Jotenkin odotin, että langan toisessa päässä kimittäisi Benny Hill Show'n loppukohtauksesta karannut sketsihahmo, jonka nopeutettua puhetta säestäisivät äänitehosteet tai komedialliset räjähdykset. Sen sijaan kysymyksiini vastaa kiltinoloinen ja selkeästi artikuloiva mies, joka pahoittelee ettei yhtyeensä ole esiintynyt koskaan Suomessa.
Todd Haynesin I'm Not There-elokuvassa The Beatles kuvattiin komediallisena ryhmänä. Tällaiseksi kuvittelin päässäni Supergrassin.
Supergrass julkaisi Supergrass Is 10-kokoelman jälkeen vielä kaksi albumia ja hajosi kesällä 2010. Yhtye ehti viimeisinä vuosinaan vierailla Suomessa kahdesti.
Mick Quinn vaikuttaa nykyisin dB Bandissä sekä The Beat Seeking Missilesissa. Gaz Coombes julkaisi hiljattain ensimmäisen soololevynsä.
Areena-sisältöä ladataan..
Jos soitin ei lataudu, voit katsoa klipin myös Areenassa
Areena-sisällön näkyminen vaatii Javascriptin päälläolon sekä Flash-liitännäisen
Kommentit (0)