Vauhtia ja vapautta - tyttörullalautailusta tulee elämäntapa

Miksi kolmekymppinen nainen haluaa skeitata? Rullalautailua on pidetty pikkupoikien ja miesten lajina. Vauhdin huuma ja itsensä ylittäminen koukuttaa jatkamaan. Kea Soza aloitti longboardilla, mutta skeittilauta olikin enemmän se oma juttu.

Kea etsi itselleen uutta harrastusta lumilautailun rinnalle, kun muutti takaisin Alaskasta Suomeen. Keaa houkuteltiin kokeilemaan rullalautaa muutama vuosi sitten.

– Kaipasin sitä vapauden tunnetta, kun voi luonnossa viilettää kavereiden kanssa. Rullalautailu eri muodoissa on uskollinen jatkumo lumilautailulle. Totesin, että mun olisi aina pitänyt tehdä tätä.

Kea päätyi lonkkarointia harrastavien tyttöjen sessareille ja tapasi uusia ihmisiä. Uuden harrastuksen myötä on löytynyt uusi ystäväporukka.

– Oli hienoa huomata, että voi vielä löytää uusia ystäviä tämän ikäisenä. Varsinkin naispuolisista on yleensä vaikea löytää samanhenkisiä, Kea tuumaa.

Adrenaliinit ja endorfiinit rullaa

Kea lonkkaroi koko kevään ja kesän, kunnes tuli sateinen syksy eikä lonkkarilla voinut enää kulkea. Mieli kaipasi kuitenkin rullien päälle ystävien kanssa, joten Kea päätyi Kontulan skeittihallille. Miten siirtyminen longboardista tavalliseen skeittiin onnistui?

– Lonkkaria on yleisesti pidetty aikuisille ja etenkin tytöille sopivana. Mietin, että miten mulla kestää paikat skeitillä. Mutta lainasin laudan ja pian ostinkin jo oman. Skeittaamisesta tuli melkein pakkomielle. Se oli kuin punttisali joillekin, eli kävin parhaimmillaan kolme neljä kertaa viikossa. Adrenaliinit ja endorfiinit rullasi, kun oppi koko ajan lisää.

– Lonkkarissa vierastan aina käden laittamista maahan. Myös siksi skeittaaminen on enemmän mun juttu. Mutta tuskin luovun koskaan lonkkarista, koska siinäkin saa sen vauhdin tunteen. Sitä varten pitää kuitenkin aina matkustaa johonkin. Skeittipaikkoja on Helsingissä kymmeniä ja kymmeniä. Lonkkaripaikkoja on tietääkseni Helsingissä vain muutama hyvä.

Longboard on myös hyvä kulkuväline kesäisin ja niitä näkeekin kaduilla niin miehillä kuin naisilla."Onnistuminen on vaan niin siistiä"

Skeittaaminen on vaikeaa eikä sitä oteta haltuun hetkessä. Oppiminen on itsestä kiinni ja se vaatii toistoja toiston perään. Skeittaamisen luonteeseen kuuluu kaatuminen.

– Mitä enemmän epäilee ja empii, sitä varmemmin sattuu. Pitää olla tosi itsevarma ja luottaa siihen, että pärjää. Monilla ei kantti kestä. Jos kaadut ja satutat, niin ei voi jäädä voivottelemaan, vaan siitä huolimatta on pakko taas jatkaa, Kea pohtii skeittaamisen oppimisen psykologiaa.

Mikä skeittaamisessa sitten oikein viehättää?

– Ensimmäisenä yhteisöllisyys - jotain mitä voi tehdä yhdessä ikään tai sukupuoleen katsomatta. Hallilla en ole ikinä kokenut, että mua olisi pidetty eriarvoisena, koska olen tyttö.

– Toisena on vauhti ja kovaa meneminen. Vauhtiin liittyy myös vapaus. Kun hallitsee lautaa ja seisoo laudan päällä, on kuin ratsastaisi hevosella. Se viehätys ja tunne, kun hallitsee jonkun välineen eikä kaikki ole vain kehosta kiinni.

– Itsensä ylittäminen. Temppujen ei tarvitse olla mitään kickflippejä tai heelflippejä, mutta koko ajan on seuraava juttu, jonka oppii. Sitä kiljahtelee itsekseen, kun saa tehtyä fronttikäännöksen onnistuneesti. Onnistuminen on vaan niin siistiä.

Skeittaamisessa pystyy ilmaisemaan