Teemapaketit opetukseen
Kotitalous ja ruoka
Ihmisen keho tarvitsee ravintoa polttoaineeksi, mutta ruoanlaitto on muutakin kuin polttoaineen valmistusta. Yhä useampi on kiinnostunut mm. siitä, mistä lautaselle tuleva ruoka on peräisin.
Sisältö
Materiaalia
Videot
-
Mozart-kuulia valmistavan salzburgilaisen konditorian johtaja Norbert Fürst kertoo, miten aito Mozart-kuula valmistetaan ja mitä se sisältää.
-
Sienestäjällä tulee olla riittävästi tietoa, jos aikoo poimia sieniä ravinnoksi. Sienten perusryhmät kannattaa opetella hyvin, eikä sieniä, joita ei tunne, pidä kerätä ravinnoksi.
-
Kiinassa on neljä keittokuntaa, joilla kaikilla on oma perusmakunsa.
-
Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille erinomaiset mahdollisuudet ulkoiluun ja retkeilyyn. Kaikki ei kuitenkaan ole sallittua. Oikeudet tuovat mukanaan myös velvollisuuksia.
-
Agroekologian professori Juha Helenius kertoo edellytyksistä ruokkia vuodeksi 2050 ennustetut maailman 9 miljardia ihmistä.
-
Teron kokin taidot ovat koetuksella kun Hans Välimäki testaa kuinka hyvin Tero pärjää keittiössä.
-
Entsyymit pilkkovat tärkkelys-, proteiini- ja rasvamolekyylejä, jotta keho voi hyödyntää ne.
-
Tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuskesta kertoo, että syömisellä on monia ulottuvuuksia ja että ravitsemuksellisesti terveellinen ravinto on vain yksi niistä.
-
Happamuus vaikuttaa eri entsyymien toimintaan eri tavalla. Esimerkiksi syljen amylaasi toimii parhaiten neutraalissa ympäristössä.
-
Juustofondyy kuuluu olennaisena osana sveitsiläiseen keittiöön.
-
Mahalaukun rauhaset erittävät hapanta mahanestettä, jonka tehtävänä on sulattaa syöty ruoka.
-
Agroekologian professori Juha Helenius määrittelee, mitä lähiruualla tarkoitetaan.
-
Pauliina kuluttaa kuukaudessa ruokaan noin 320 euroa, joka on yksinasuvalle paljon.
-
Tero on ammatiltaan kokki, vaikka haluaisikin elää pelkästään taiteen tekemisellä. Nyt Teron kokin taidot joutuvat testiin.
-
Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martoista olettaa, että Pauliina osti täydentävät ruokaostokset. Hän suosittelee, että Pauliina kävisi ruokakaupassa ainoastaan kaksi kertaa viikossa.
-
Mari ja Martti ovat opiskelijoita, jotka harrastavat ruoanlaittoa.
-
Lampaat laiduntavat kesän ulkona. Uuhilla on samana kesänä syntyneet karitsat hoidettavinaan. Karitsat kasvavat kesän aikana, mutta seuraavat vielä tiivisti emojaan. Vähitellen karitsat alkavat syödä jo ruohoa, lisäravinteita ja loppukesällä omenoita.
-
Agroekologian professori Juha Helenius puhuu tehoviljelystä sekä siihen liittyvistä ongelmista kuten ylituotannosta.
-
Syljen mukana erittyy jo ruokaa sulattavaa amylaasientsyymiä. Lopullinen ruoansulatus tapahtuu kuitenkin vasta mahalaukussa.
-
Sulavaan ruokaan erittyy ohutsuolessa haimanestettä, joka pilkkoo ruoka-aineet pieniksi molekyyleiksi. Näin ravintoaineet mahtuvat kulkemaan ohutsuolen seinämän läpi vereen.
-
Ticino sijaitsee Sveitsissä, mutta ticinolaisen ruoka- ja juomakulttuurin vaikutteet tulevat italialaisesta keittiöstä.
-
Kondiittori Norbert Fürst kertoo Mozartin-kuulien historiasta.
-
Pia kertoo miksi hän laihdutti 62 kiloa.
-
Sveitsiläiset ovat ylpeitä ruokakulttuuristaan. Tunnettuja sveitsiläisiä perinneherkkuja ovat fondyy ja röstiperunat. Ruokalajit vaihtelevat eri alueiden välillä. Kaikille ruokakulttuureille on yhteistä runsas rasvan ja kerman käyttö.
-
Pauliinan palkka tulee tippumaan tutkijan apurahaan, jolloin Pauliinan on on oltava huolellinen rahankäyttönsä kanssa.
-
Sami Grönroos ja hänen läheisensä kertovat, miten Sami päätyi opiskelemaan ravintola-alaa.
-
Sami pääsee viikoksi harjoittelemaan työelämän taitoja Ravintolan Vespaan.
-
Ravintolakoulu Perhon rehtori Marit Nieminen ja ravintolapäällikkö Mikko Olanterä kertovat tarjoilijan ammatin vaatimuksista.
-
Ravintolakoulu Perhon rehtori Marit Nieminen kertoo ravintola-alan opiskelusta ja työnäkymistä.
-
Toisena työpäivänään ravintola-alan opiskelija Sami pistetään purkamaan viinalastia.
-
Kolmantena työpäivänään ravintola-alan opiskelija Sami tarjoilee iltavuorossa.
-
Työviikko päättyy lopputestiin, jossa Sami vastaa illallisseurueen tarjoilusta.
-
Marjoja tuottavia kasvilajeja on Suomessa noin 50. Eläimet pystyvät hyödyntämään marjoja ravinnokseen tehokkaasti, ihminen hyödyntää niistä vain osan.
-
Arkeologi Jarmo Kankaanpää Lapin pioneerit -projektista pohtii muinaisen asuinpaikan sijaintia Lapissa, Vetsijärven lähistöllä.
-
Lehmä tuottaa maitoa eniten 6-8 viikkoa poikimisen jälkeen.
-
Elämä maatilalla on monella tavalla täynnä elämää.
-
Salamancan elinkeinomuseon johtaja Carmen Ballesteros kertoo suklaan historiasta ja merkityksestä Espanjalle.
-
Salamancan kauppahallissa (el Mercado de Abastos) on edustavasti esillä seudun lähiruoka.
-
Alkupaloilla on Espanjassa vahva traditio ja monta eri nimeä. Tarjoilija Manuel Romero kertoo alkupaloista tyypillisessä salamancalaisessa ravintolassa.
-
Kouluun ei tultu pelkän opetuksen takia. Kouluruokailu kasvatti oppilaiden määrää.
-
8/8: Vuosaaren Aurinkokoulun kotitalouden tunnilla Itämeri-teema toistuu niin tiedonhaussa, menussa kuin kattauksessakin. Saako olla silakkaa sinapissa vai pihvinä?
-
4/4: Kotitalouden opettaja Eva Green haluaa kehittää opetustaan lisäämällä siihen tietotekniikkaa. Tietokone ja digikamera tulevat kovaan käyttöön keittiössä. Sarjassa pureudutaan kotitalouden ja teknisen työn opetukseen ruotsin kielellä suomenkielisin tekstityksin.
-
3/4: Kotitalouden opettaja Anna-Maria Niskanen haluaa ottaa oppilaat mukaan kotitalousopetuksen suunnitteluun. Sarjassa pureudutaan kotitalouden ja teknisen työn opetukseen ruotsin kielellä.
-
Pieniä leipomoita pitävät pystyssä vaativat asiakkaat, joille ei kelpaa massatuotantona tehty tehdasleipä. Leipurinliikkeet ammentavat ideat erikoistuotteisiinsa perinneleivistä. Nyt suositaan täysjyväjauhoja, joilla on suuri ravintoarvo. Viljalajeista ja sekoituksista puhutaan kuin viininviljelystä.
-
Bordeauxn huippuviinien esittely on kuin muotinäytös. Esillä ovat vain parhaat, asiantuntemuksella valmistetut tuotteet. Viininvalmistus on pitkä ja tarkka prosessi. Tärkeintä rypäleissä ovat kuoret. Niistä syntyvät viinin väri ja tanniinit sekä maku- ja tuoksuvivahteet. Joka vuosi etsitään parasta mahdollista sekoitusta parhaisiin viineihin. Onnistumiseen tarvitaan luonnon, ihmisen ja ajan välistä alkemiaa.
-
Philippe Legendre toimii keittiömestarina Pariisin tähtiravintoloihin kuuluvassa Georges V -ravintolassa. Ravintolalla on monta Michelin -tähteä, joten se on täynnä joka ilta. Isäntä viettää luksuskeittiössään 14 tuntia päivittäin johtamalla kokkien ja tarjoilijoiden apujoukkoa. Philippe Legendre on alun perin Bretagnesta, millä hän selittää jukuripäisen luonteensa.
-
Irmeli Anttiroiko kertoo mitä tarvitaan vesimelonin kasvatukseen.
-
Yrttiasiantuntija Anneli Miekk-Oja kertoo minkälaisia yrttejä voi kasvattaa parvekkeella.
-
Hortonomi Katja Uski kertoo, miten onnistuu ananaksen kasvatus.
-
Metsämansikoita voi siirtää puutarhaan, mutta parvekkeelle siirrettäessä tarvitsee aina maanomistajan luvan.
-
7/8: Rauhanpiparit. Aurinkolahden koulussa leivotaan erikoisia pipareita.
Audiot
-
Oikeanlainen ravitsemus ja liikunta ovat tärkeitä ihmisen elimistölle. Ne edistävät sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Audiossa kerrotaan ravintoaineista ja miten ne vaikuttavat elimistön toimintaan sekä kerrataan hermoston, ruoansulatuksen ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminta.
Tehtävät
-
Miten ruoka kulkee ihmisen sisällä? Yhdistä oikein.
-
Yhdistä sienten nimet ja kuvat.
-
Katso video Suomen luonnossa kasvavista marjoista ja vastaa kysymykseen.
-
Valitse oikea vaihtoehto. Kysymykset liittyvät ruoansulatukseen.
-
Mitä tiedät perunan kasvattamisesta tai säilyttämisestä? Valitse oikein/ väärin.
-
Mitä tiedät luomuviljelystä? Valitse oikein/ väärin.
-
Mitä tiedät maidontuotannosta ja lehmistä? Valitse oikein/ väärin.
-
Oikein/väärin-tehtävässä testataan viljatietoutta.
-
Oikein/väärin-tehtävässä testataan lihantuotantoon liittyviää tietoutta.
-
Oikein/väärin-tehtävässä testataan kalatietoutta.
Muut
-
Arjen historia kertoo suomalaisen kodin ja arjen muutoksesta 1900-luvulla. Nostalgiaretki kuljettaa mm. hellahuoneista vesisänkyihin ja pelimanneista Pelle Miljoonaan.
Tutustu hyötyihin