Suomi on maailman vähiten korruptoinut maa. Korruption vastainen kansainvälinen järjestö Transparency International on jatkuvasti rankannut Suomen luokan priimukseksi ja hymytytöksi.

Mutta miten suomalaiset onnistuvat välttämään korruption vientimarkkinoilla, joissa lahjonta ja ylelliset lahjat liikekumppaneille kuuluvat suorastaan kulttuuriin?

Transparency Suomi ry:n puheenjohtaja Leila Mustanoja kertoo, että suomalaiset yritykset ovat hyvin valmistautumattomia tilanteeseen. Markkinoille saatetaan pyrkiä agenttien kautta, eikä agenttien toimien perään aina kysellä.

Maaliskuun alussa heitettiin synkeä epäilyksen varjo suomalaisen sotavälineitä valmistavan Patrian päälle. Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa Patrian entinen sotilaallinen neuvonantaja väitti, että Patria olisi harjoittanut Egyptiin tehdyissä tykkikaupoissa voitelua. Neuvonantaja hyökkäsi Patrian kimppuun myös muilta osin – Patrian toimittamat tykit olivat laadultaan huonoja ja niissä oli erilaisia vikoja, joista ei kerrottu ostajalle.

Patrian toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi kiistää jyrkästi kaikki lahjontaepäilyt. Patriassa on suoritettu sisäinen selvitys asiasta ja Wiitakorpi uskoo näiden tietojen perusteella Patrian toimien kestävän päivänvalon. Entisen neuvonantajan toimia Wiitakorpi pitää erikoisina, eikä usko näillä väitteillä olevan minkäänlaista pohjaa.

Patria ei kuitenkaan halua kertoa egyptiläisen agentin nimeä ja summaa, minkä Patria on maksanut agentille tai yhteistyökumppanille tykkikauppojen aikaansaamiseksi. Wiitakorpi pitää näitä asioita liikesalaisuuksina.

Suuri komissio ei itsessään ole todiste lahjonnasta.

Entisen sotilaallisen neuvonantajan väitteet ovat saaneet kuitenkin viranomaiset liikkeelle niin Suomessa kuin Egyptissäkin. Poliisi-TV:n saamien tietojen mukaan KRP on ryhtynyt tutkimaan Patrian tykkikauppoja ja Egyptissä on asetettu komitea selvittämään Patrian toimintatapoja. Egyptiläiset ovat kiinnostuneita ennen kaikkea tykin mahdollisista teknisistä ongelmista, joita entinen sotilaallinen neuvonantaja kertoo piilotellun. Komitea ottanee kuitenkin vakavasti myös väitteet voitelusta.

Keskusrikospoliisissa ei haluta kommentoida Poliisi-TV.n saamia tietoja tutkinnan aloittamisesta.

Korruptiotutkinta suuri haaste

Korruptiotutkinta on erittäin vaikeaa poliisille. Rikostarkastaja Tapio Kalliokoski keskusrikospoliisista pitää suomalaisten yritysten ulkomailla mahdollisesti tekemää lahjontaa äärimmäisen vaikeana tutkia. Näytön saaminen tällaisissa tapauksissa on hyvin vaikeaa.

Suomi on myös saanut Kalliokosken mukaan kurkkuharjaa EU-komissiolta, sillä täältä puuttuu korruptiotutkintaan erikoistunut yksikkö. Monissa maissa on erikseen jopa korruptiota tutkiva virasto.

Korruptio kaikkialla rikos

Leila Mustanoja toteaa, että korruptio on kaikkialla vakava rikos. Yritykset ottavat erittäin suuren riskin, mikäli sortuvat likaisen rahan käyttöön vientimarkkinoilla. Kerran menetettyä mainetta ei ole helppo korjata. Esimerkiksi Siemensin maine on pahasti tahriutunut meneillään olevan korruptiotutkinnan vuoksi.

Vaikka korruptio voi olla maan tapa, eivät ihmiset hyväksy lahjontaa missään maassa. Korruption mädättävä vaikutus on suuri ja siksi siitä pyritään kaikkialla eroon. Korruption vastainen taistelu on kuitenkin vielä hyvin nuorta ja siksi tuloksia voi odottaa vasta jonkin ajan kuluttua.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 26. huhtikuuta 2007