Lokakuun 28. päivä 2006 sattui Järvenpäässä vakava palomiehen loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Paloa sammuttamassa ollut palomies sai vakavia palovammoja pudottuaan katon läpi. Sisäasianministeriö suoritti onnettomuuden johdosta perusteellisen tutkinnan ja yhtenä mahdollisena onnettomuuden syynä pidettiin viestiliikenteen pätkimistä.

Toinen savusukellusryhmä oli sisätiloissa ja toimi eri suorakanavalla kuin katolla ollut savusukellusryhmä. Sisällä ollut ryhmä varoitti muita palon etenemisestä voimakkaasti kattorakenteisiin, mutta syystä tai toisesta tieto ei koskaan kulkeutunut katolla olevalle ryhmälle ja näin onnettomuus pääsi tapahtumaan. Onnettomuuteen on toki monia muitakin syitä, muun muassa kattomateriaalin väärin arviointi huonon näkyvyyden johdosta, savun pyöriminen jne.

Palovammoja saanut palomies Mikko Karvonen pitää VirVe-verkkoa sinänsä hyvin toimivana ja peruslähtökohdiltaan oikeana ratkaisuna. Ongelmana on, ettei verkko kuulu monissa niissä tiloissa, joissa palomiehet joutuvat työskentelemään, kuten kellaritiloissa, suurissa teollisuushalleissa jne. Tällöin joudutaan siirtymään viestinnässä VirVe-laitteiden mahdollistamaan suorakanavatoimintoon, jossa nämä puhelimet ovat vain keskenään toiminnassa, mutta VirVe-verkon ulottumattomissa. Tällöin viestintä ulkopuolisille tapahtuu paloesimiehen välityksellä, joka kuuntelee samaan aikaan kahta eri kanavaa. Palopaikoilla tämä ei ole helppoa.

Sisäasianministeriön tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas toteaa, että alunperinkään VirVe:ä ei ole suunniteltu kattamaan muita kuin ulkotiloja. Sisätilapeittoa verkko ei koskaan tule saavuttamaan. Tosin tärkeimpiä sisätiloja ollaan kattamassa. Kysymys on tässäkin rahasta. On arvioitu, että kustannushyötysuhde paremmasta sisätilapeitosta ei ole riittävä. Pelastuslaitosten yksiköt joutuvat siis jatkossakin olemaan toisiinsa yhteydessä välillä pelkällä suorakanavatoiminnalla.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomiehet pitävät suurimpana ongelmana lisälaitteiden häiriöitä. Itse puhelimet – tai kuten markkinamiehet haluavat sanoa – päätelaitteet toimivat pääosin hyvin. Ongelmana on, että lisälaitteita valmistavat eri valmistajat kuin päätelaitteita. Palolaitosten käyttämiä lisälaitteita ovat muun muassa kypärämikrofonit ja tangentit.

Suomen johtavan VirVe-päätelaitteiden valmistajan EADS:n toimitusjohtaja Hans Holmberg myöntää, että jos lisälaitteiden valmistaja olisi sama kuin päätelaitteiden valmistaja, häiriöitä olisi mahdollisesti vähemmän. Kysymys on kuitenkin hinnasta: tarvitaan pitkiä sarjoja, jotta hinnat olisivat kohtuullisella tasolla.

Hans Holmberg suhtautuu kuitenkin VirVe-laitteiden kehitykseen jatkossa positiivisin mielin. Muun muassa Saksassa ollaan paraikaa ottamassa käyttöön samanlainen teknologia kuin Suomessakin ja päätelaitteiden markkinat kasvavat huomattavasti. Kun Suomessa on n. 30 000 viranomaisverkon käyttäjää, niin Saksassa päästään satoihin tuhansiin käyttäjiin. Myös muissa Euroopan maissa ollaan siirtymässä vastaavan standardin verkkoihin ja kymmenen vuotta kehitystyön kohteena ollut laitteiden kehitys saa huomattavasti vauhtia.

Yksi eri tahoja hiertänyt kysymys on VirVe-verkon rahoitus. Suunnitellut hinnankorotukset olisivat merkinneet muun muassa Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle 130 000 euron lisälaskua vuodessa. Tällä rahalla tehtäisiin paljon.

Sisäasianministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan VirVe:n kehitystyötä ja rahoitusta jatkossa. Pekka Tulokas näkee asian niin, että peruspalvelut olisi turvattava, mutta kaikki VIRVE:n lisäpalvelut rahoitettaisiin käyttäjien taholta. Työryhmä jättää mietintönsä toukokuun loppuun mennessä ja sitten nähdään mihin suuntaan VirVeä ollaan kehittämässä.

Palomies Mikko Karvonen kuntoutuu kovaa vauhtia ja suhtautuu tulevaisuuteen positiivisin mielin. Halut käytännön työhön olisivat kovat, mutta elämä ei suinkaan romahda, jos työtehtävät tai ammatti muuttuisikin.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 19. huhtikuuta 2007