Vakuutuspetoksista aiheutuu vuosittain jopa 200 miljoonan euron tappiot vakuutusyhtiöille. Ja kukapas muu kuin rehellinen vakuutuksenottaja joutuu maksumieheksi, sillä yhtiöt siirtävät tappiot hintoihinsa. Mutta kun henkilö kadottaa seitsemännen kerran matkalaukkunsa, alkavat vakuutusyhtiöiden kellot soida. Ja yleensä ne soivat jo paljon aikaisemmin.

Vakuutusyhtiötä on helppo huijata ja sitä saa huijata. Onhan se kasvoton, hahmoton ja rikas laitos. Näin valitettavan monet vakuutuksenottajat tuumivat ja kehittelevät pikku petoksiaan, joista voi äkkiä kasvaa iso rikos ja tuntuva tuomio. Sen tietää paljon kuullut ja nähnyt vakuutusyhtiö IF:n nykyinen tutkijatoimen päällikkö, 17 vuotta poliisina toiminut ja sittemmin vakuutustutkija Jarmo Murtomäki.

- Oletin nähneeni jo kaiken poliisin työssä, mutta vasta vakuutusyhtiössä olen nähnyt ihmisen kekseliäisyyden koko kirjon, sanoo Jarmo Murtomäki ja näyttää tietokoneensa päätteeltä kuvia, jossa yksi mies sahasi sirkkelillä sormensa ja yritti sillä saada vakuutuskorvausta.

Norjan vakuutusyhtiöiden keskusliitto on arvioinut, että perusteettomat korvaukset nostavat kotitalouksien vakuutusmaksuja jopa 130-170 euroa vuodessa. Vain murto-osa huijauksista paljastuu. Suomessa on n. 25 päätoimista vakuutusetsivää, kun niitä Ruotsissa on yli 130 ja Norjassa 64. Mutta huijaus alkaa paljastua usein jo vakuutuskäsittelijän vainusta.

- Vahingon käsittely perustuu pitkälti dokumentteihin. Usein tällainen henkilö joka lähtee vääntämään sitä vilpillistä korvausta itselleen joko keksimällä vahinkotapauksen tai väärentämällä kuitteja ja takuutodistuksia. Ilman väärennöstä syntyisi petos, joka on vähän kevyempää, mutta asiakirjan väärennös on taas huomattavasti ankarampaa ja usein saattaa olla kyse tuhannesta, kahdesta tuhannesta eurosta, jolla pilaa tulevaisuutensa, toteaa Murtomäki.

Vahinkorekisteri vähensi rikoksia

Kun vakuutusyhtiöt kilpailevat siitä, kuka maksaa nopeimmin korvaukset, on huijausyritykset pystyttävä löytämään jo varhaisessa vaiheessa. On tiedettävä missä mennään ja yhteistyö eri viranomaisten välillä on välttämätöntä. Vakuutusyhtiöillä on myös käytössään erilaisia analyysiohjelmia, joilla pystytään yhdistämään monia tietomassoja ja tekijöitä. Kun Suomeen saatiin vielä vakuutusyhtiöiden yhteinen vahinkorekisteri, vähensi se selvästi korvaushuijauksia. Menetettyjen korvausten määrä pysyi kuitenkin melko ennallaan. Kappaleissa suurin osa huijauksista koskee suomalaisten rakasta hevosta, autoja, tiivistää Murtomäki.

Kaikki yhteiskuntaryhmät syyllistyvät vakuutuspetoksiin

Kolme neljäsosaa vakuutuspetoksesta epäillyistä on alle 40-vuotiaita. Vakuutushuijareiden joukkoon mahtuu myös aina niitä, jotka innostuvat huijaamaan oikein olan takaa, joko useita kertoja tai sitten kerralla paljon. Jotkut jopa kätensä sirkkeliin uhraamalla. Vakuutuspetokset näyttävät olevan kansanhuvi, sillä 14 prosenttia suomalaisista kertoo hyväksyvänsä vahingon määrän liioittelun korvaushakemuksissa. 32 prosenttia suomalaisista on taas sitä mieltä, että vakuutusyhtiöillä on varaa tulla joskus huijatuksikin. Rikostorjunnan asiantuntija Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta sanoo, että vakuutusala koetaan ehkä kasvottomaksi, hahmottomaksi, rikkaaksi, jolla on varaakin tulla huijatuksi. Tutkijat ovat todenneet, että kasvotonta laitosta on helpompi rokottaa kuin inhimillistä olentoa.

- Koska vakuutuspetoksissa on kyse rikoksesta, joka ei kohdistu kehenkään yksityiseen henkilöön vaan suuriin yrityksiin, niitä on helpompi, ainakin itselleen perustella, koska siinä ei ole ketään yksilöä, uhria.

Myös tilaisuudet ovat monta kertaa hyvin otolliset, sanoo professori Ahti Laitinen Turun yliopistosta. Yksi yhteiskunnallinen ongelma on se, että vakuutuspetokset menevät harvoin poliisin korviin. Huijari pääsee tällöin luistamaan rikosoikeudellisesta vastuusta. Suomessa on arvioitu, että vakuutustutkijoiden tutkimissa tapauksissa säästyneen korvausmenon osuus on 30-40 prosenttia vaadituista korvauksista eli 12-16 miljoonaa vuodessa. Vakuutushuijausten kokonaismäärään eli noin 200 miljoonaan euroon on kuitenkin vielä pitkä matka.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 14. helmikuuta 2008