Muoti 60- ja 70-luvulla

Ideat omaan käyttöön
Sotien jälkeen syntynyt, suurten ikäluokkien nuoriso tulee 1960-luvun puolivälissä esiin vaatteineen ja aatteineen. Lontoo ja Carnaby Street on nuorisomuodin keskus, josta ideat tulvivat Suomeen nuortenlehtien, musiikin ja television kautta. 
Nuorilla alkaa olla rahaa, ja raha on käyttövoima markkinoinnille ja mainonnalle. Suomessa käsityötaitoiset tytöt ompelevat usein itse vaatteensa ja näin ainakin osittain tuottavat oman muotinsa. 

Asusteet
1960-lukua pidetään muovin vuosikymmenenä. Muovista saa näyttäviä yksityiskohtia edullisesti, ja muodin tekijät käyttävät sitä asusteissa: kengissä, saappaissa, laukuissa ja vöissä. Vyöt levenevät ja laukut suurenevat. 
Kenkien kärjet  pyöristyvät sekä miehillä että naisilla. Saappat tulevat muotiin kaikkialla länsimaisessa maailmassa.
Erilaiset päähineet: pipat, lierihatut, koppalakit, lätsät ovat tärkeä osa pukeutumista.

Neulokset ja farkku
1970-luvun alussa Suomessa eletään neulosten ja jerseyn aikaa. Geometriset kuviot ovat suosittuja, samoin nahkajäljitelmät. Hameen pituus vaihtelee maksista midin kautta miniin. Leningit, liiviyhdistelmät ja housuasut kuuluvat kuvaan. 
Farmari- ja safarityyli tulee suosituksi kesällä 1971. Housujen lahkeet levenevät polven korkeudelta ja ulottuvat maahan asti. 

Muodin suuntauksia
Vaateteollisuudessa näkyy kaksi suuntausta: klassinen, turvallinen käyttövaate ja nopeasti vaihtuva pintamuoti. Syntyy unisex-muoti, samankaltaiset asut sekä miehille että naisille. 
Nuorisomuoti heijastelee yhteiskuntaa (hippiliike, punk) ja pukeutumisvalinnat kertovat arvomaailmasta. Muoti on samaistumista johonkin ryhmään ja samalla erottautumista muista.


Paluu luonnolliseen
1970-luvun puolessavälissä muodille ominainen tyyli on kansanomaista, folkloristista. Luonnonkuidut ja nahka nousevat uuteen arvoon. Farkut jatkavat taattua suosiotaan, lyhyt farkkutakki on trendivaate. Uusi suosittu materiaali on popliini. Tyyli on klassinen ilman äärimmäisyyksiä. 
Vapaa-ajan harrastuksiin kehitetään asiallisia vaatteita. Hupparit koko perheelle korostavat liikunnan arvostusta.

Nostalgian aalto
1970-luvun lopulla aletaan muodistaa komeroista löytyneitä vanhoja vaatteita. Syntyy käytettyjen vaatteiden putiikkeja, kirppareita, ja esimerkiksi 30-luvun vaatteet nousevat kovaan kurssiin. 
Vuonna 1977 vaatemuodin suuntaus on asiallinen ja järkevä, linja on väljä. Pillifarkut ehtivät silti Suomeen jo keväällä.
Vuonna 1978 teollisten valmisvaatteiden väreiksi nousevat pastellisävyt. Naisten tyyli muuttuu kellohameiden, mohairneuleiden ja kaventuneiden korkeakorkoisten kenkien myötä naisellisemmaksi. Miesten solmio kapenee, housut väljenevät. Farkkuvaatteet saavat rinnalleen muita vaihtoehtoja. 

1970-luvun voisi päättää nuorisomuodissa punk-ilmiöön. Punk on pukeutumisen lisäksi elämäntapa, voimakkaan yhteiskunnallinen ja visuaalinen.

Mitä muoti on?
Muotia on ainakin kolmenlaista: ennustettu muoti, se muoti joka tulee kauppoihin, sekä se muoti, jonka kuluttaja valitsee ja joka lopulta kadulla näkyy. (Coco Chanel)

On syytä erottaa tyylitaju ja muodin orjuus toisistaan. Oliko itse asiassa vanha tapa "vaatteet säädyn, aseman ja ammatin mukaan" parempi tapa, kuin nykyinen valinnanvapaus? Hämärtääkö kaupallisuus alunperin tervettä käsitystä pukeutumisestamme?

(lähteet: Mitä missä milloin 1971-1979, Täältä tulee nuoriso! 1950-70)

Elävä arkisto:
> 60-luvun muotia
> 70-luvun muotia
> Lenita vetää muotishow'ta
> 70-luvun muotia: Kuka määrää muodin?
> 70-luvun uimapukunäytös