polkupyörällä Jäämerelle

Viimeiset mäet Kaakkois-Aasian-kirjan vääntämisessä menivät pahasti maitohapoille. Mutta silti uudelle matkalle pitää päästä, myös kirjoittaen. Tiedossa on arktisia tuulia.

Talvipyöräilysesongin lopussa on kaksi kohokohtaa, jotka valmistavat kevään siirtymään. Helmi-maaliskuussa pääsee polkemaan merenjäälle ja sitten ovat fillarimessut.

Aamuyöstä alkanut pyry ehtii kerätä sakeutta ja työmatkan alkaessa kosteaa lunta tupruttaa tiheänä parvena. Jonain aamuina perille pääseminen herättää poikkeuksellisen syviä tunnekouhuja.

Seitsemän vuotta sitten löysin terapeuttisen menetelmän, joka auttaa tulemaan toimeen myös pitkän talven kanssa. Se on talvipyöräily. Lapsen lailla riemuitsen lumisateesta, silloinkin kun tiedossa on vaativampi keli.

HSL-kuntayhtymän henkilökuntalehti tilasi minulta jutun. Aikomukseni oli kirjoittaa yhteisen tilan käytöstä liikenteessä. Nelisen viikkoa sitten näkökulmani hieman tarkentui, kun linja-auto töytäisi pyöräni nurin. Lehden päätoimittaja hyllytti juttuni, joka tarkasteli tapausta myös linja-autonkuljettajan näkökulmasta.