Talvipyöräilyä: perille pääsemisen ihme
Aamuyöstä alkanut pyry ehtii kerätä sakeutta varhaisina tunteina ja työmatkan alkaessa kosteaa lunta tupruttaa tiheänä parvena. Linssit lievästi huurteessa pusken ryöppyävään vastatuuleen. Ensimmäiset kaksi kilometriä pääsen melko tuoreesti auratulla pyörätiellä, mutta viimeiset kuusi on pakko ajaa ajoradalla, sillä tiiviin lumen kinoksentynkä on jo liian korkea pyörätiellä.
Välillä seisahdun syrjään päästämään taakseni jämähtäneen auton ohi, sillä kaikilla pätkillä ei ohittaminen muutoin oikein onnistu. Tie vaikeutuu, koska paikoin on tuoreen lumipinnan alla kova ja muhkurainen vanhempi aurauspinta, joka on saanut uutta muotoa nollakelin vaihteluista. Tällaisina aamuina on perinteisesti joku bussipysäkillä odottaja aina kuittaillut Käpylässä, ettei ajoradalla saa ajaa. Mutta keli on nyt liian huono kuittaajillekin.
Jumitun pakokaasuiseen jonoon lähellä Mäkelänkadun risteystä. Hakamäentien leveällä väylällä pääsee taas sujuvasti eteenpäin ja vilkkuva takavaloni riittää viestimään ajoissa olemassaoloani takaa kiihdyttäville autoille. Kolmen vartin vaellus päättyy pysäköintikatokseen Pasilassa. Hymyilen perille pääsyn onnesta, kun alan kuulla suhinaa. Takarengas tyhjenee vauhdilla. Sisärenkaan venttiilinvarsi on murtunut. Mutta miten se pysyi kasassa perille saakka?
Vain kolme tuntia myöhemmin saan viestin Singaporesta, tulevan matkakirjani keskeinen henkilö on päättänyt taistelunsa sairauden kanssa. Ehdin aivan viimeisellä hetkellä saada mukaan hänen kuvansa lähes valmiin kirjan kuvaliitteeseen. Perille pääseminen nostaa tunteet pintaan.
2 kommenttia
La 12.02.2011 @ 22:41
Juu, tuotahan se on talvipyöräily suomessa. Kaikki kunnia urhoollisille joka sään pyöräilijöille, vaikka talven ankarat pakkaskelit, tai hirveät lumimyräkät ja sosekelit eivät kyllä paljon kannusta pyöräilemään. Lisäksi pyörätiet ovat tukossa ja maantiellä autojen seassa sompailu on todella riskialtista holtittomina muljuavien autojen seassa. Kuitenkin tiedotusvälineissä annetaan ymmärtää että suomalaisten pitäisi ensimmäisinä ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaihtaa auto pyörään, kun samaan aikaan etelässä ainakin välimeren maissa autolla ajetaan kaikki mahdolliset matkat jopa korttelista toiseen, vaikka pyöräilyolosuhteet olisivat ainakin säiden suhteen pohjolaan verrattuna sentään ihanteelliset..
Tällä en tarkoita pyöräilyn vastustamista, päinvastoin pyöräilyn mahdollisuuksia tulee kaikin tavoin lisätä ja talvipyöräilyäkin edistää, onhan se kohtuullisissa keli olosuhteissa asianmukaisissa varusteissa ihan siedettävää, mutta rajansa kaikella.
Eli kannustusta vaan sinulle ja muillekin, jotka esimerkkinä muille, suorastaan hengenvaarallisissa oloissa (lähinnä muusta liikenteestä aiheutuvan) taitatte työmatkat yms. pyörällä oli keli mikä tahansa.