Presidentin vallan karsiminen yhä hikisempi savotta
Hallituksen, palkansaajien ja opposition eläkekiistan varjossa SDP naulasi keskiviikkona Helsingin työväentalon oveen teesejä myös presidentin ulkopoliittisesta vallasta. SDP:n jäsenkyselyyn pohjautuva kannanotto merkitsee yhä risukkoisempaa savottaa hallitukselle.
- Vallanjakoon eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita isoja muutoksia. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan selkeyttää, sanoo SDP:n kannanotto.
Ei siis tukea merkittävälle presidentin ulkopoliittisen vallan karsimiselle. Sen sijaan SDP olisi valmis kaikilla muilla tavoilla parantamaan presidentin ja hallituksen ulkopolitiikan hoidon sujuvuutta. Vähäisempiin perustuslain muutoksiin SDP:ssä on valmiutta.
Nykyisessä perustuslaissa lukee, että "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."
SDP:lle näyttäisi riittävän, että tulevaisuudessakin toimittaisiin niin kuin vuoden 2000 perustuslaissa lukee. Todellisen yhteisen linjan hakemista SDP lisäisi valtioneuvostolakia muuttamalla ja täsmentämällä yhteistoimintamuotoja. Silloin tähän ulkopolitiikan toimivaltajakoa kuvaavaan lauseeseen ei tarvitsisi puuttua. SDP haluaa, että presidentillä olisi aitoa toimivaltaa ja uskottavuutta ulkopolitiikassa. SDP:n toive on, että presidentti ja hallitus tulevaisuudessakin tekevät ulkopolitiikan suuret linjaratkaisut yhdessä.
Käytäväpuheissa innokkaimmat perustuslain muutoksen kannattajat olisivat valmiita kääntämään tuon ratkaisevan lauseen toimijat toisin päin: siis ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.
Keskustasta riippuu paljon, SDP:n ei anneta määrätä tahtia
Oikeusministeri ja hallitus tuskin marssivat perustuslain uudistamisessa SDP:n tahdissa. Hallituspuolueet voisivat halutessaan tehdä perustavanlaatuisempia muutosehdotuksia presidentin valtaoikeuksiin. Siis riisua ulkopoliittista valtaa. Nykyisessä eduskunnassa riittäisi yksinkertainen enemmistö muutoksen ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraavassa eduskunnassa tarvittaisiin muutosten toteutumiselle kahden kolmasosan enemmistö. Välissä käytäisiin eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa ratkaistaisiin kavennettaisiinko presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia vai ei.
Hallituksesta Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:llä on vakaa tahto SDP:tä merkittävämpiin muutoksiin. Paljon riippuu Keskustasta. Viime kesän puoluekokouksessa pääministeri Matti Vanhanen toivoi puolueiden laajaa yhteistyötä muutoksiin. Keskustan on jossain vaiheessa viestitettävä perustuslakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä, pitääkö Keskustan mielestä kaikkien kolmen suuren puolueen olla yhtä mieltä muutoksista.
Poliittinen perinne voi tosin hidastaa hallituksen intoa. Yleensä perustuslakiuudistuksissa on pyritty laajaan, hallitus-oppositio -rajan ylittävään yhteisymmärrykseen.
Yhden hallituslähteen mukaan meno esimerkiksi EU:n huippukokouksissa ei kuitenkaan saisi jatkua nykyisellään: presidentti, pääministeri ja ulkoministeri eivät voi jatkuvasti tapella käytävällä, ketkä kaksi istuvat kokoussalissa.
Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset
P.S. Lue myös aiempi blogini tammikuun lopulta: Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä.
