Su 27.03.2011 @ 20:30Ari Hakahuhta

Uusimaa - jakomielitautinen vaalipiiri

Vaikka Uudeltamaalta on suhteellisesti helpointa päästä eduskuntaan, on vaalipiiri muuten vähintään yhtä vaativa kuin mikä tahansa muukin. Oletan, että vain harva Uudellamaalla asuva äänestäjä tai ehdokas mieltää itsensä ensisijaisesti uusmaalaiseksi.

Suomen väkirikkaimmassa vaalipiirissä on suuria kaupunkeja, pieniä kaupunkeja ja paljon maaseutua. Itä-Uusimaata, Länsi-Uusimaata, Keski-Uuttamaata sekä Espoota ja Vantaata on vaikea yhdistää yhteen vaalikampanjaan.

Uusimaa ei toki ole yksin. Uskon, että esimerkiksi Oulun vaalipiirissä jako vaikkapa Kainuuseen ja muuhun osaan vaalipiiriä tuottaa samanlaista tuskaa ehdokkaille ja äänestäjile.

Takaisin kuitenkin Uudellemaalle...Hankoa ja Loviisaa yhdistävät meri, ruotsin kieli ja Turku - Pietari-valtatie, mutta yhdistääkö mikään muu? Pääradan varressa asuvien liikennenäkemykset ovat erilaisia kuin nurmijärveläisten.

Uudellamaalla ehdokkaan kannatus yhdessä keskikokoisessakaan kaupungissa harvoin riittää läpimenoon. Vaalikampanjaksi ei riitä omilla nurkilla pyöriminen, pitäisi puhutella laajemman alueen äänestäjiä.

Tyypittelen Uudenmaan äänestäjän nurkkapatriootiksi, joka puolituntemattomista riviehdokkaista valitessaan ei äänestäisi eri alueen ehdokasta. Vai mikä muu kuin korkeintaan puolue yhdistäisi keravalaista ja kirkkonummelaista?


Yhtenäinen Uusimaa elää vain paperilla


Keskustan Helsingissä asuvan uusmaalaisen ehdokkaan Paula Lehtomäen vaalipäällikkö Eeva Salmenpohja on kuvannut vaalipiiiriä skitsofreniseksi, jakomielitautiseksi - vaikeaksi kampanjoida. Ja epäilemättä kalliiksi kampanjoida.

Vain paperilla elävän Uudenmaan jakautuminen todellisuudessa pienemmiksi alueiksi jakaa vaalipiirin kisan kahtia: tunnettujen ehdokkaiden valtakunnalliseen sarjaan ja vähemmän tunnettujen ehdokkaiden piirikunnalliseen sarjaan.

Piirikunnalliset ehdokkaat kisaavat puolueissa keskenään listojen viimeisistä paikoista. Äänestäjää valtakunnan julkisuudesta tuttu ehdokas puhuttelee valtakunnan teemoilla, jos sopivaa alueellista ehdokasta ei löydy.

Kokoomuksen espoolainen Alexander Stubb kampanjoi ulkoministerinä, ei esimerkiksi kantatie 51:n (Helsinki-Karjaa) liikenteen sujuvuuden asiantuntijana. Vihreiden helsinkiläisen Tuija Braxin vaaliteesit ovat yleisvihreitä, eivät mitenkään Uuteenmaahan sidoksissa. Toinen helsinkiläinen, SDP:n Lauri Ihalainen kampanjoi valtakunnallisilla työ- ja talousasioilla.


Vaalipiiri tarkoittaa alueellista edustusta


No hyvä, nyt osa jo kysyy: mitä välii? Täydellistä vastausta ei ole, mutta maan jako vaalipiireihin on ainakin ennen tarkoittanut sitä, että eduskuntaan on haluttu alueellistakin asiantuntemusta. Nyt Uudenmaan vaalipiirin kampanja muistuttaa enemmän valtakunnan politiikkaa pienoiskoossa kuin mitään muuta.

Erilaisia Uudenmaan vaalipiirin jakotapoja on hahmoteltu - ja vastustettu vuosia. Jos Uusimaa vaalipiirinä jaettaisiin jollakin tapaa, tasoittuisi hivenen myös vaalipiirien keskinäinen ero piilevän äänikynnyksen osalta. Siis eri vaalipiireissä helppous tai vaikeus tulla valituksia vähän tasoittuisi.

Myönnän, että toinen näkökulma on se, että muuttovoittomaakuntaan Uudellemaalle muuttaneita äänestäjiä on vaikea puhutella alueellisella teemalla. Omat kotinurkat eivät merkitse samaa muuttajille kuin maakunnassa ikänsä asuneille. Ja näitä muuttajia on paljon. Heitä on helpompi tavoitella valtakunnallisilla teemoilla ja valtakunnanjulkisuudesta tutuilla kasvoilla.

Jossain vaalipiirissä tietysti ulkopolitiikasta tai valtakunnan talouspolitiikasta kiinnostuneiden ehdokkaidenkin pitää olla ehdolla. Keskimääräistä useammin se paikka on Uusimaa tai Helsinki.

Ja käännetään vielä yksi kivi. Osalle äänestäjistä on epäilemättä helpompi ratkaisu äänestää valtakunnantunnettua poliitikkoa, jonka yleispoliittinen nokkeluus saa saman puolueen alueellisen ehdokkaan näyttämään siltarumpupoliitikolta vailla kykyä valtakunnan vastuunkantoon.

 

Kirjoittaja on asunut Uudenmaan vaalipiirissä vuodesta 1997 alkaen.

 

To 11.11.2010 @ 20:32Ari Hakahuhta, Pekka Kinnunen

M15 löysi uuden pesän

Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustajan Markku Uusipaavalniemen yllätysloikka perussuomalaisiin pitää sisällään kolme seikkaa, joilla on poliittista merkitystä.

Ensimmäinen on tietenkin keskustan kokema tappio.

Puolue on menettänyt kannatuskyselyissä suosiotaan perussuomalaisille. Ja nyt keskusta menettää lisäksi yhden kansanedustajan. Luonnollinen jatkokysymys tietenkin on, ilmaantuuko loikkaajia lisää.

Keskustan kannatus on viime vaaleihin verrattuna niin jyrkässä laskussa, että vaalipiirien viimeisinä keskustalaisina valitut kansanedustajat oletettavasti jännittävät, miten kevään vaaleissa käy. Jos ylipäätään enää lähtevät ehdolle.

Toiseksi, M15-nimimerkillä aikoinaan internet-keskusteluissa tunnetun Markku Uusipaavalniemen loikkaus on tietenkin voitto perussuomalaisille.

Perussuomalaiset saavat yhden kansanedustajan lisää, eduskuntaryhmän koko kasvaa viidestä edustajasta kuuteen.

Perussuomalaiset voivat käyttää loikkausta osoituksena siitä, että keskusta vuotaa perussuomalaisiin. Äänestäjien suuntaan voi sanoa, että kun kansanedustajakin rohkenee vaihtaa puoluetta, kyllä äänestäjäkin kehtaa.

Kolmas merkitys tässä loikkauksessa on voitto kokoomukselle.

Kokoomus jää nyt yksin suurimmaksi puolueeksi eduskunnassa, jos sitä mitataan kansanedustajien määrällä. Kokoomuksella on loikkauksen jälkeen 51 edustajaa, keskustalla 50.

Keskusta on puolestaan muistutellut, että viime eduskuntavaaleissa keskusta oli suurin eikä Merikukka Forsiuksen loikkauksella lihonnut kokoomus. Forsius loikkasi Vihreistä kokoomukseen helmikuussa 2008.

Kokoomusjohto vakuuttaa, että loikkaus ei vaikuta hallitusyhteistyöhön. Tuskin vaikuttaakaan. Voisi jopa parantaa yhteishenkeä, sillä Markku Uusipaavalniemi on muutaman kerran äänestänyt opposition mukana hallitusrintamaa vastaan. Näin kävi esimerkiksi Kreikalle myönnetyn lainan äänestyksissä.

Eduskunnan suuressa salissa ryhmäpuheenvuorojen pitämisjärjestys säilyy ennallaan. Sen sijaan marssijärjestys joissain muissa eduskuntaryhmien asioissa voi muuttua kokoomuksen eduksi: siis Pekka Ravi kävelee Timo Kallin edellä.

Leikkisästi eduskunnan käytävillä jo puhuttiinkin, että vastedes kokoomuksen edustaja saa olla se, joka kansalaisten lähetystöille esittää ensimmäisenä myötäsukaiset kommenttinsa.

Uusipaavalniemi ei vielä torstaina perustellut loikkaustaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka arveli ainakin osasyyn olevan Uusipaavalniemen hallituksesta poikkeava talousnäkemys.

Uusipaavalniemi on eri yhteyksissä puhunut mm. sen puolesta, että lamasta kärsiviä pankkeja ei pitäisi millään tavalla pönkittää. Hän ei olisi estänyt konkursseja vaan toivoi maailman rahamarkkinoiden tervehtyvän kriisien kautta.

Uusipaavalniemi ilmeisesti vaihtaa vaalipiiriä Uudeltamaalta Helsinkiin. Perussuomalaisilta onkin puuttunut Helsingistä näkyvä ehdokas. Curling-termein loikkaus on heitto kierteellä keskelle nänniä.

Eri asia sitten on, onko Uusipaavalniemen talousopeilla asiaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmää pidemmälle. Ministerinä hallituksessa toimiminen vaatii sovitteluratkaisujen tekemistä, joskus omaksi harmiksikin. Uusipaavalniemi ei ole ensimmäisenä edustajakautenaan kunnostautunut kompromissien tekijänä vaan oman tiensä kulkijana. 

Ma 23.08.2010 @ 20:22Ari Hakahuhta

Puolue hurmoksessa Soinin hyppysissä

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu YLE Uutisten nettisivujen NÄKÖKULMA-kirjoituksena 15. elokuuta 2010, Perussuomalaisten Porin puolueneuvoston kokouksen jälkeen.

Porissa kokoontunut perussuomalaisten puolueneuvosto näytti, että hurmos Timo Soinin ympärillä kasvaa edelleen. Huumaa on lisännyt menestyminen kannatusmittauksissa - ainakin seuraavaan mittaukseen asti. Kuten Soini itsekin sanoi, gallupit sojottavat ylöspäin. Heinäkuussa YLE Uutisten mittauksessa perussuomalaiset ohittivat jo vihreät.

Soinin puhe puolueneuvostossa keskeytyi lukemattomiin aplodeihin. Sutkaukset palkittiin suosionosoituksin. Soini oli lähimpiensäkin mielestä hyvässä vedossa. Eikä riemulla ollut rajoja kun SDP:stä eronnut raskasmetallilobbari Matti Putkonen lupautui Soinin sotilaaksi, työmieheksi eduskuntavaaleihin.

Porin puolueneuvosto osoitti myös, että puolue on tiukasti Soinin ja hänen puoluehallituksensa käsissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka todisti salin edessä, että kaikki eduskunnan suuressa salissa pidettävät niin sanotut ryhmäpuheet lähetetään Soinin hyväksyttäväksi vaikka Brysseliin asti. Soini tarkastaa, että ryhmän mielipiteet ovat linjassa puolueen kanssa.

Sääntömuutokset korostavat puoluehallituksen asemaa
Perussuomalaisilla on käynnissä sääntöjenmuutos. Näyttäisi siltä, että sen myötä puheenjohtaja Timo Soinin johtaman puoluehallituksen asema vahvistuu.

Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen jäseneksi ei voi tulevaisuudessa enää liittyä, ellei ole puolueen jäsen. Puoluehallitus hyväksyy jäsenet puolueeseen. Puolueen alkutaipaleella paikallistoiminnassa oli sitoutumattomia. Nyt vaaditaan jäsenyyttä.

Tulevaisuudessa paikallisyhdistyksen sääntömuutokseen tarvitaan puoluehallituksen hyväksyntä.

Sääntömuutoksilla vahvistetaan puoluehallituksen asemaa myös eduskuntavaalien ehdokasasettelussa.

Puolueneuvoston kokouksessa salin syvistä riveistä esitettiin epäilys, onko sääntömuutoksessa vaarana vallan keskittyminen. - Päinvastoin, vastasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka, tarkoitus on laajentaa demokratiaa. Ja sali hiljeni.

Vistbacka varoittelee nopeasta noususta


Puolueen kannatuksen nopea nousu on saanut kuitenkin eduskuntaryhmän puheenjohtajan jo varoittelemaan mahdollisista ongelmista. Raimo Vistbackan mielestä vakaa nousu olisi parempi äkkimenestyksen sijaan.

Vistbacka pelkää, että jos Soinin haave eduskuntaryhmän kolminkertaistumisesta toteutuisi, alkaisi ryhmän yhtenäisyydessä ilmetä ongelmia. Siis: jos puolue saa merkittävästi nykyistä enemmän kansanedustajia, on joukossa myös niitä, joille ei enää riitä Soinille seisaaltaan aplodeeraaminen kokouksissa. Mielipiteet ja puolue voisivat alkaa jakaantua kuppikuntiin.

Tässä vaiheessa Vistbackan ihannemäärä kansanedustajia olisi 9 - 11. Useampaa olisi siis vaikea hallita.

Liekö Vistbacka konsultoinut vasemmistoliiton viime vuosien ryhmänjohtajia Martti Korhosta ja Annika Lapintietä? Erimielisyyksien vaikutusta eduskuntaryhmän toimintaan on puitu useamman kerran vasemmistoliiton ryhmähuoneessa. Huone on muuten eduskunnassa perussuomalaisten vieressä.

Ti 01.12.2009 @ 10:46Ari Hakahuhta

Työttömyys kasvoi, SDP:n kannatus ei

Työttömyys lisääntyi syksyn pimetessä, mutta SDP:n kannatus ei. Puolueen huoli työttömyydestä ei siis johtanut kannatuksen kasvuun.

Veikkaan, että työttömyys on poliittisissa puheissa muutenkin yhä enemmän esillä. Helsingin Sanomissa 1.12. 2009 valtiovarainministeri Jyrki Katainen ehdottaa työmarkkinajärjestöille - ei toki tulopoliittista kokonaisratkaisua TUPOa - vaan suullista sopimusta, jossa valtio lupaisi olla tekemättä veronkiristyksiä, jos työntekijäjärjestöt vastineeksi pidättäytyisivät pyytämästä korkeita nimellispalkkoja.

Tällaisella välipuheella ja maltillisilla palkankorotuksilla sitten hillittäisiin työttömyyden kasvua, ehkä parannettaisiin työllisyysnäkymiäkin.

Työllisyys ja työttömyys varmasti vaikuttavat muidenkin puolueiden kuin SDP:n kannatukseen. SDP:n osalta tähän liittyy kuitenkin erityinen mielenkiinto suurimpana oppositiopuolueena hallitukseen pyrkimässä.

SDP:hän palasi suurvoitolla hallitukseen vuonna 1995 edellisen porvarihallituksen (Esko Aho pääministerinä 1991-1995) ja suurtyöttömyyden jälkeen. Suurimmillaan SDP:n kysylykannatus oli toukokuussa 1994 peräti 34,7 % ja vielä syyskuussa 1994 lukema mittarissa oli 34,6 % (Taloustutkimus Oy).

Lisäsin tuohon seurantataulukkoon vielä kausivaihtelusta tasoitetun Tilastokeskuksen työttömyysluvun.
 

                         SDP:n kannatus (YLE)   Työttömyysaste   Kausitasoitettu

lokakuu 2009                 20,9 %                      7,3 %                  8,4 %
marraskuu 2009             20,3 %                      8,2 %                  8,7 %
 


Työttömyysaste on Tilastokeskuksen ko. kuukautena julkaisema tieto, joka koskee edeltävän kuukauden tilastotietoja.
Kausitasoitettu luku ko. kuukautena ilmoitettu luku. Kausitasoitetussa vertailuluvussa viimeisin havainto vaikuttaa myös aiempiin prosentteihin, mutta tässä vertailussa trendiä ei korjata takautuvasti. Työttömyyden kausivaihtelu johtuu mm. kesätöistä ja matkailun kausitöistä.

Ari Hakahuhta
YLE Uutisten politiikan toimittaja

Katso myös YLEn puoluekannatusmittari

Muualla netissä:
SDP:n työllisyysfoorumi
Tilastokeskuksen työttömyysluvut
Kausitasoitetun tilaston luonteesta lisää Tilastokeskuksen sivuilla


 

Ke 25.11.2009 @ 18:08Ari Hakahuhta

SDP kytki itsensä työttömyyteen

SDP:n johto on kytkenut puolueen lamasta seuranneen työttömyyden hoitoon. Huolta työttömistä ja työttömyysuhan alla elävistä on kannettu ja toimenpiteitä hallitukselta vaadittu. Toinen asia on, toivooko puolue, että työttömien asialla omakin asia hoituisi eli kannatus kääntyisi nousuun. Siis työttömät kärjessä eduskuntavaaleihin 2011!

Sekä Seinäjoella kokoontunut puoluevaltuusto marraskuun puolivälissä että SDP:n joulukuun alkuun kutsuma työllisyysfoorumi - Työllisyysvoimala - kantavat huolta samasta asiasta: kasvavasta työttömyydestä.

Ja toisaalta: SDP:n puoluevaltuustonkin käytävillä tuskailtiin alle odotusten kasvaneesta kyselykannatuksesta. Oppositiolisää ei ole kansalta herunut. Puoluevaltuuston henki oli kuitenkin, ettei puheenjohtaja Jutta Urpilaista vaihdeta ensimmäisen kauden jälkeen, ellei aivan mahdottomasti töppää. Urpilaisella ja työttömillä siis vaaleihin 2011!

SDP:n kannatus YLE Uutisten ja Taloustutkimuksen kannatusmittauksessa oli lokakuussa 2009 kymmenyksen tarkkuudella 20,9 prosenttia.

Vastaavasti Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa julkistettu työttömien määrä oli 192 000 ja työttömyysaste 7,3 %. Kausivaihteluista tasoitetut luvut: työttömiä 221 000 ja kausivaihtelusta tasoitettu työttömyysaste 8,4 %.

Tilastokeskus julkaisi lokakuussa (20.10. 2009) kuluvan vuoden syyskuun tilastotiedot työttömyydestä. Syyskuun työttömyys on vaikuttanut ihmisten arkeen ja se näkyy tai on näkymättä lokakuun puoluekannatusvastauksissa (tiedot kerätty 5. - 29.10. 2009).

Nyt vaan vanhaan malliin merkit oven karmiin (muistatteko lapsuuden pituusmittaukset!) ja seuraamaan kuinka käy työttömyyden ja SDP:n. Nouseeko SDP:n kannatus työttömyyden tahtiin ja millä kulmakertoimella? Onko korrelaatiota, lukujen välistä riippuvuutta?

Tällä tavalla mielenkiintoa riittää lukujen seurantaan seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Ja vaalien jälkeen seurantaa pitää tietysti jatkaa. Jos SDP on hallituksessa kasvaako työttömyys vai ei ja mitä tapahtuu SDP:n kannatuksessa?
 

Tähän loppuun vielä yhteenvetotaulukko, katsotaan kuinka käy tulevina kuukausina:

                            SDP:n kannatus (YLE)        Työttömyysaste (Tilastokeskus)*

lokakuu 2009                   20,9 %                                       7,3 %

*Työttömyysaste on ko. kuukautena julkistettu tieto, joka koskee edeltävän kuukauden tilastotietoja.
 

Ari Hakahuhta
YLE Uutisten politiikan toimittaja

Muualla netissä:
SDP:n tiedote Urpilaisen puheesta Seinäjoen puoluevaltuustossa
SDP:n työllisyysfoorumi (27.11. 2009 alkaen)
Tilastokeskuksen työttömyysluvut

 


 

Harkinnassa oli, mutta kesäyönä ei äänestetä

Valtakunnan virallinen murhe on, innostuuko rahvas äänestämään eurovaaleissa sunnuntaina 7.6. klo 9 - 20.
Oikeusministeriössä kyllä harkittiin, että äänestyspaikkojen aukioloaikoja pidennettäisiin varsinaisen vaalipäivänä. Siis mahdollisesti kauniina, helteisenä kesäsunnuntaina.
Tälläkin kertaa vanhassa oli vara parempi. Oikeusministeriöllä ei ole tiedossa, kuinka ahkerasti nykyisin kansalaiset äänestävät illan tunteina verrattuna päiväsaikaan. Perusoletus kuitenkin on, ettei ainakaan loka- tai maaliskuun loskassa viimeinen äänestystunti ole kovin suosittu.

Vielä ei siis ole mahdollista kurvata kesämökiltä eurovaaleihin myöhään illalla ja äänestää vaikkapa iltauutisten aikaan tai jopa klo 21:n jälkeen.
Ruotsissa vaalihuoneistot ovat auki klo 21:een asti sikäläistä aikaa.

Oikeusministeri Tuija Braxin (Vihr.) mukaan 11 tunnin äänestysaika klo 9 - 20 sekä viikon ennakkoäänestys muodostavat hyvän tasapainon. Brax kuitenkin myöntää, että kansalaisten ajankäytössä on tapahtunut muutos, nukkumaan mennään yhä myöhemmin.

Braxin mielestä äänestysajan pidentämismietinnän yhteydessä olisi syytä pohtia vaikutus ehdokkaiden ja lehdistön tilanteeseen tulosten julkistamisen näkökulmasta. Jos vaalihuoneistot olisivat avoinna kovin myöhään, kaikki sanomalehdet eivät välttämättä ehtisi painaa seuraavan päivän lehteen vaalituloksia.

Asiassa on muitakin puolia. Jos äänestysaikaa pidennettäisiin klo 21:een tai jopa myöhempään, vaalivirkailijoilta vaadittaisiin yhä pidempää pinnaa. Kansalaisaktiivisuuteen perustuva vaalivirkailijoiden hankkiminen voisi käydä vielä hankalammaksi mitä se nyt on. Kun vaalihuoneistot sulkeutuvat, alkaa ääntenlaskijoiden urakka. Kotiin pääsee vasta sitten, kun äänet on laskettu. Sitä myöhempään, mitä myöhempään voisi äänestää.

 

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Kirjoittaja on toiminut vaalivahtimestarina vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, jolloin ennakkoäänestyksen lisäksi oli kaksi varsinaista vaalipäivää. Tampereen kaupunki värväsi vaalien työntekijöitä mm. opiskelijoista.

Kirjoittaja on myös pyrkinyt äänestämään tuntia liian aikaisin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Varsinaista vaalipäivää edeltävänä yönä oli siirrytty kesäajasta normaaliaikaan ja kelloja siirretty tunnilla taaksepäin.


 

Su 03.05.2009 @ 16:02Ari Hakahuhta

Osa keskustaväestäkin ihmeissään Vanhasen vappuyllätyksestä

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kaappasi huomion vasemmiston vapulta. Vanhanen julisti omassa vappupuheessaan 1.5. Hyvinkäällä, että vuonna 2012 Keskustan presidenttiehdokkaan pitäisi olla nainen. Osa omastakin väestä jäi hämmentyneeksi, eurovaaliehdokkaista ministeriin asti.

Näin Vanhanen:
- Mielestäni Tarja Halosen jälkeen tasavallan presidentiksi voitaisiin valita uudelleen nainen, keskustalainen nainen. Olisin ylpeä, jos puolueemme nostaisi keskuudestaan naisehdokkaan, jonka taakse laaja suomalaisten enemmistö voisi asettua.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehti puolestaan jo ennen Vanhasta esittää Verkkoapilan haastattelussa presidenttiehdokkaaksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä.

Vaikka esimerkiksi Keskustan Pirkanmaan piirin johto suhtautuikin Aamulehden haastattelussa sunnuntaina 3.5. myönteisesti puoluejohdon vappuyllätykseen, on ihmettelijöitäkin riittänyt. Monen keskustalaisen ajatus on ollut, että Vanhasen avaus oli ennenaikainen.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi piti hienona, että asenne on: naispresidentti Keskustasta. MUTTA: haastattelussani vapunpäivänä Kiviniemi myös toppuutteli.
- Minun mielestäni tämä on kevyttä, tällaista kevätkeskustelua eikä mitään repivää presidenttiehdokaskeskustelua. Kaikki me tiedämme sen, että presidentinvaaleihin on vielä runsaasti aikaa. Enkä usko, että tätä esitystä on tehty nyt siinä mielessä, että tässä pitäisi kahden viikon kuluttua päättää kuka on Keskustan presidenttiehdokas.

"Eurovaalit ensin" oli Keskustan europarlamenttiehdokkaan Esa Härmälän tiedotteen aihe.
- Poliittisen keskustelun painopisteen tulisi nyt kuitenkin olla Suomen etujen turvaamisessa EU:ssa seuraavalla parlamenttikaudella, asetteli sanansa entinen MTK:n puheenjohtaja.

[Presidentin]vaaleihin on vielä kovin pitkä aika, sähköpostitti keskustalainen eurovaaliehdokas Riikka Manner, ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustaja.

Jos Vanhanen on vielä Keskustan puheenjohtajana syksyllä 2011, kun puolueen presidenttiehdokas valitaan, seuraa tokaisusta muun muassa se, että EU-komissaari Olli Rehn ei kelpaa Vanhaselle presidenttiehdokkaaksi.

Omassa jutussani vappupäivänä tulkitsin, että Vanhasen ja Korhosen avauksessa on kysymys eurovaaleista.
Keskustan kannatus on alamaissa. Avaamalla presidenttipeli puheilla naisehdokkaasta, kohdistuu huomio aikanakin europarlamentaarikko ja -ehdokas Anneli Jäätteenmäkeen. Ilmeisesti toive on, että Jäätteenmäelle saataisiin samanlainen äänivyöry kuin vuonna 2004 - ja Keskustan heikoksi pelätty vaalitulos paranisi.
Eräs keskustalainen tosin epäili tätäkin logiikkaa, hyödyttääkö eurovaalien alla kääntää katse presidentinvaaleihin.

Ja vielä yksi huomio. Tähänastisissa suorissa kansanvaaleissa presidentinvaalien toisella kierroksella on aina ollut asetelmana mies vastaan nainen: vuonna 1994 Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn, vuonna 2000 Tarja Halonen ja Esko Aho, vuonna 2006 Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Vanhasen Keskusta tähyää siis naispaikalle.

Niin kuin usein politiikassa, aika näyttää säilyykö Matti Vanhasen vihreä vappupallo ehjänä syksyyn 2011 saakka.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

 

Katso myös:

NÄKÖKULMA: Keskusta kalastelee huomiota julkisuuspelillä
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/keskusta_kalastelee
_huomiota_julkisuuspelilla_718101.html

Vanhanen toivoo naista presidenttiehdokkaaksi
yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/vanhanen_toivoo_naista_
presidenttiehdokkaaksi_715927.html

Muualla netissä:

Pirkanmaalla ei karsasteta Jäätteenmäkeä
www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/pirkanmaalla-ei-karsasteta-jaatteenmakea/141902

Keskustan Verkkoapilassa Jarmo Korhosen haastattelu
www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/3729.html

Ti 17.03.2009 @ 19:05Ari Hakahuhta

Herkistymistä hallituksessa ja oppositiossa

Eläkekiistan aikana ja sen ratkettuakin on hallitus- ja oppositiopuolueiden riveissä näkyvissä herkistymistä. Oman puolueen julkista kuvaa vatvotaan tarkemmin. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on nyt lyhyempi matka kuin käytyihin eduskuntavaaleihin taaksepäin laskettuna.

Tekemieni haastattelujen jälkikeskusteluissa ja eduskunnan käytäväpuheissa on parin viikon aikana käsitelty jostakin puolueesta, ministeristä, kansanedustajasta tai asiasta syntynyttä mielikuvaa enemmän kuin koko muun alkuvuoden aikana yhteensä. Julkista kuvaansa ovat varjelleet niin hallituspuolueiden kuin opposition edustajat.

Yksi on ehdottanut, että jotain haastattelun kysymys-vastausparia ei käytettäisi, koska syntyisi väärä kuva puolueesta. Toinen on ihmetellyt, miksei heidän puolueensa edustaja ole näkynyt lähetyksissä yhtäläisesti kolmannen puolueen edustajaan verrattuna. Neljäs on halunnut perustella puolueensa sanomisia ja toimintaa kysymättäkin.

Yleensä poliitikot valvovat puolueidensa julkikuvaa näin tarkasti vasta paljon lähempänä vaaleja.

Kaikki nämä keskustelut on toki käyty hyvässä hengessä. Toimituksemme päätösvaltaa ei ole luovutettu haastateltaville eikä lähteille. Poikkeuksellisen paljon tämäntyyppistä keskusteluhalukkuutta on poliitikoilla kuitenkin ollut. Tämä kertoo, että poliitikot uskovat eläkekiistan vaikuttavan ihmisten käsityksiin puolueistaan.

YLE Uutisten kysely puoluekannatuksesta viittaa suuntaa-antavasti samaan suuntaan. Puoluekannatusluvuissa on tapahtunut jonkinmoisia muutoksia eläkekiistan aikana: suurimmat hallituspuolueet ovat menettäneet kannatustaan ja oppositio lisännyt.

Oppositio pitää varmasti huolen, että eläkekiistan sanomiset, sanomatta jättämiset, tuki yleisen eläkeiän korotukseen tai korotuksen tukematta jättäminen muistetaan seuraavien eduskuntavaalien alla.

Oman puolueen julkista kuvaa ja omien sanomisia katsotaan nyt seuraavan eduskuntavaalikampanjan näkökulmasta.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Koska alkaa EU-vaalien kampanjointi? Tätä kysymystä ovat kyselleet toisiltaan niin poliitikot kuin toimittajatkin.

Jos nettisivujen uudistusta tai avausta ei lasketa mukaan, kampanjointi on säästöliekillä. Toki tiedän, että vaali vaalilta kampanjointi siirtyy yhä myöhemmäksi. Ja toki tiedän, että vaaliteemojen näkyvyys on meidän toimittajienkin vastuulla.

Tätä menoa eurovaalihuumaa saa ennustaa kuin jäiden lähtöä Kokemäenjoesta. Jos ei pääsiäisenä, niin sitten vappuna tai viimeistään helluntaina. EU-vaalit muuten pidetään sunnuntaina 7. kesäkuuta.

 

Lisää aiheesta:
Eläkekiista pudotti keskustan ja kokoomuksen kannatusta
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/03/elakekiista_pudotti
_keskustan_ja
_kokoomuksen_kannatusta_611707.html

To 05.03.2009 @ 18:58Ari Hakahuhta

Presidentin vallan karsiminen yhä hikisempi savotta

Hallituksen, palkansaajien ja opposition eläkekiistan varjossa SDP naulasi keskiviikkona Helsingin työväentalon oveen teesejä myös presidentin ulkopoliittisesta vallasta. SDP:n jäsenkyselyyn pohjautuva kannanotto merkitsee yhä risukkoisempaa savottaa hallitukselle.

- Vallanjakoon eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita isoja muutoksia. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan selkeyttää, sanoo SDP:n kannanotto.

Ei siis tukea merkittävälle presidentin ulkopoliittisen vallan karsimiselle. Sen sijaan SDP olisi valmis kaikilla muilla tavoilla parantamaan presidentin ja hallituksen ulkopolitiikan hoidon sujuvuutta. Vähäisempiin perustuslain muutoksiin SDP:ssä on valmiutta.

Nykyisessä perustuslaissa lukee, että "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

SDP:lle näyttäisi riittävän, että tulevaisuudessakin toimittaisiin niin kuin vuoden 2000 perustuslaissa lukee. Todellisen yhteisen linjan hakemista SDP lisäisi valtioneuvostolakia muuttamalla ja täsmentämällä yhteistoimintamuotoja. Silloin tähän ulkopolitiikan toimivaltajakoa kuvaavaan lauseeseen ei tarvitsisi puuttua. SDP haluaa, että presidentillä olisi aitoa toimivaltaa ja uskottavuutta ulkopolitiikassa. SDP:n toive on, että presidentti ja hallitus tulevaisuudessakin tekevät ulkopolitiikan suuret linjaratkaisut yhdessä.

Käytäväpuheissa innokkaimmat perustuslain muutoksen kannattajat olisivat valmiita kääntämään tuon ratkaisevan lauseen toimijat toisin päin: siis ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

Keskustasta riippuu paljon, SDP:n ei anneta määrätä tahtia
Oikeusministeri ja hallitus tuskin marssivat perustuslain uudistamisessa SDP:n tahdissa. Hallituspuolueet voisivat halutessaan tehdä perustavanlaatuisempia muutosehdotuksia presidentin valtaoikeuksiin. Siis riisua ulkopoliittista valtaa. Nykyisessä eduskunnassa riittäisi yksinkertainen enemmistö muutoksen ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraavassa eduskunnassa tarvittaisiin muutosten toteutumiselle kahden kolmasosan enemmistö. Välissä käytäisiin eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa ratkaistaisiin kavennettaisiinko presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia vai ei.

Hallituksesta Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:llä on vakaa tahto SDP:tä merkittävämpiin muutoksiin. Paljon riippuu Keskustasta. Viime kesän puoluekokouksessa pääministeri Matti Vanhanen toivoi puolueiden laajaa yhteistyötä muutoksiin. Keskustan on jossain vaiheessa viestitettävä perustuslakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä, pitääkö Keskustan mielestä kaikkien kolmen suuren puolueen olla yhtä mieltä muutoksista.

Poliittinen perinne voi tosin hidastaa hallituksen intoa. Yleensä perustuslakiuudistuksissa on pyritty laajaan, hallitus-oppositio -rajan ylittävään yhteisymmärrykseen.

Yhden hallituslähteen mukaan meno esimerkiksi EU:n huippukokouksissa ei kuitenkaan saisi jatkua nykyisellään: presidentti, pääministeri ja ulkoministeri eivät voi jatkuvasti tapella käytävällä, ketkä kaksi istuvat kokoussalissa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Lue myös aiempi blogini tammikuun lopulta: Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä.

 

Sivut