Plastiikkakirurgit alkoivat tehdä ensimmäisiä kasvojenkohotuksia 1923. Ensimmäinen ihonvirheitä peittävä meikki tuotiin markkinoille viisi vuotta myöhemmin. Kynsiä oli ennen 30-lukua kaunistettu värittömillä kynsilakoilla ja kiillotusaineilla, Revlon kehitti vielä ennen toista maailmansotaa toisiinsa sointuvat kynsilakat ja huulipunat. Vaikka sodandan aikana ei kosmeettisia tuotteita ollut saatavilla, korvikkeita keksittiin kaikkialla. Menneen maailman muistot ihovoiteista, puutereista, huulipunista, ripsiväreistä, kynsilakoista ja parfyymeistä sekä koko ehostuksen eilispäivästä esillä Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä perjantaina!

Ensimmäiset kunnalliset keskikoulut aloittivat 1946 Jyväskylässä, Luumäellä ja Utajärvellä.

Vaikka oppivelvollisuuslaki oli hyväksytty 1921, kesti sen toteuttaminen talvisotaan saakka. 1930-luvun puolivälissä oli maassa kiertokouluja vielä 250. Kyllä kansa muistaa-lähetys keskittyy perjantaina koulumuistoihin, viikon kysymykseen voi vastata klo 10.00 alkaen puolentunnin ajan numeroon 09-144 800, vastaus kuullaan illan puhelinkontaktilähetyksessä Päivän Peilin jälkeen.

Suomi sai 1921 yleisen yhteiskunnallisen oppivelvollisuuden. Vaikka kansakouluasetus oli annettu jo 1800-luvun lopulla, kunnat vitkastelivat koulujen perustamisessa.Oppikoulutkin toimivat väliaikaiseksi tarkoitetun säädöksen nojalla 1960-luvulle saakka, jolloin peruskoulu-uudistus toteutui. Kyllä kansa muistaa -lähetys kaivaa esiin perjantaina muistikuvia luokkahuoneista, kouluruoasta, pulpeteista, omituisista opettajista, osaamattomuuden häpeästa ja kaikesta mahdollisesta, mitä on jäänyt mieleen opinahjoista!

Sodan jälkeen kahvinjuonti alkoi nopeasti elpyä. Ensimmäistä kahvilastia odotettiin Turussa helmikuun lopulla 1946 valtavan julkisuuskohun ympäröimänä. Minkäniminen oli alus, jonka lähestymisestä kerrottiin päivittäin lehdissä ja radiossa. Kyllä kansa muistaa- lähetykseen voi soittaa perjantaina klo 10.00 jälkeen puolen tunnin ajan numeroon 09- 144 800, oikea vastaus kerrotaan puhelinkontaktiähetyksessä klo 17.30!

Vuonna 1750 maassamme oli 116 kahvia käyttävää taloutta, kaikki Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla. Kahvia juotiin rannikon kaupungeissa, sisämaassa ihmejuomaa ei juuri tuolloin tunnettu. 1880-1890-luvuilla kahvi alkoi vaikuttaa ateriajärjestykseen maaseudullakin. Pula-aika 1930-luvulla typisti kahvin juontia, mutta sodan jalkeen suoranainen kahvihysteria valtasi Suomen. Maailman kärkipäähän kahvin juonnisssa edelleen sijoittuva maa on varmasti täynnä kahvimuistoja, jotka vapautetaan tämän perjantain Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä.

Kansakunnan onnellisuus oli koetuksella talvisodan jouluna 1939. Kuka lohdutti silloin suomalaisia radiossa, tätä kysytään Kyllä kansa muistaa -lähetyksen viikon kysymyksenä.

Kuuntele kuka lohdutti suomalaisia radiossa jouluna 1939

Soittaa voi tuttuun numeroon 09-144800 klo 10.00 alkaen puolen tunnin ajan. Oikea vastaus annetaan illan puhelinkontaktilähetyksessä.

Amerikkalaisen sananparren mukaan Cadillacissa on helpompi itkeä kuin katuojassa. Tutkimusten mukaan rikkaampi on kuitenkin vain hitusen onnellisempi kuin köyhä. Varakkaan onnea kun nakertaa pelko rahojen menettämisestä.

Nykyisin suomalaisetkin etsivät onnea. Aiemmin heille riitti koti, uskonto ja isänmaa. Sodankokeneet sukupolvet rakensivat maata ja huolehtivat siitä, että työt tulivat tehdyiksi. Onnellisuuden tavoittelu itsensä toteuttamisella ja kurssittamalla olisi tuntunut epäaidolta.

Menneen maailman onnellisuuden avaimia etsittiin Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä!

Vaikka niityt ja pellot ovat kultakauden Suomi-elokuvissa keskeisessä roolissa, heinäkasassa kohdattu lempi on noussut vielä niitäkin korkeampaan kurssiin.Kyllä kansa muistaa- lähetyksen viikon kysymykseen voi soittaa perjantaina puolentunnin ajan klo 10.00 alkaen. Puhelinnumero on tuttu 09-144 800, oikea vastaus kuullaan illan puhelinkontaktilähetyksessä, joka alkaa 17.30!

Karjatalouden kehittymisen myötä heinänteko aikaistui. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana heinämaille on lähdetty yleisesti jo heinäkuun alussa. Kun niitto alkoi, vetrein voimin niitettiin etumiehen määrätessä tahdin. Paidat, housut ja kengät kastuivat hiestä ja heinistä, mutta hellittää ei sopinut. Heinää kaatui oikealle ja vasemmalle. Välillä hörpättiin juomista, syötiin, levättiin hetki ja taas työ jatkui.

Kyllä kansa muistaa- lähetys nosti seipäille perjantaina 21.7. suomalaisen heinäpellon kadotetut tunnot vuosikymmenten takaa!

Lataa/kuuntele(mp3)