Ekekheiria, olympiasopu oli antiikin kisoihin oleellisesti kuulunut rauhanaika, jolloin vihollisuudet lopetettiin.

Nykyaikaiset olympialaiset ottivat perinteen mukaan juhlallisuuksiin. Kenelle lankesi kunnia olympiasovun julistamisesta kotikisoissamme kesällä 1952?

Henkilöä siis kysytään. Soittaa voi numeroon 09-144 800 klo 10.00-11.00. Oikea vastaus kuullaan illan lähetyksessä klo 17.30 alkaen. Voit keskustella aiheesta myös tällä sivulla!

Olympiaurheilu on jaloa kilvoittelua ja olympia-aate edistää maailmanrauhaa. Harva maailmassa näihin ihanteisiin enää uskoo. Olympiatulen syttyessä pidetään kuitenkin ilonpilaajina niitä, jotka muistelevat KOK:n rappiota, kisajärjestäjien lahjontaskandaaleja, boikotteja, dopingin salailua, olympia-aatteen valjastamista poliittisten järjestelmien veturiksi ja nationalismin vyörytystä maailmanrauhan äänien vaientajana.

Tälläkin uhalla Kyllä kansa muistaa-lähetys pohtii olympia-aatteen synkkää historiaa perjantaina 10.2 klo 9.45-9.55 ja 17.30-18.30

Mikä silloisista Suomen kauppaloista oli ainoa, jossa viinakaupan ovet avautuivat 5.4.1932 kieltolain päätyttyä?

Oikea vastaus kuullaan Yle Radio 1:ssä klo 17.30 alkaen, jolloin kuullaan myös oikein vastanneen haastattelu. Viinasta, kieltolaista, viinakortista, kontrollista, keskioluen vapautumisesta, humalan kirouksesta ja krapulan autuudesta otetaan puheluita vastaan Kyllä kansa tietää ohjelmassa heti Päivän Peilin jälkeen klo 17.30. Puhelinnumero on 09-144 800.

Kun kieltolaki tuli Suomessa voimaan 1919, suomalaiset joivat vähiten alkoholia koko Euroopassa. Viinaongelman uskottavuuden vuoksi raittiusliike synnytti nopeasti myytin suomalaisesta viinapäästä, joka heikkoudessaan aiheuttaa poikkeuksellisen paljon harmia ja murhetta.

Alkoholi ja rikollisuus oli yhdistetty jo 1800-luvun lopulla. Perusteluksi hurjalle suomalaiselle viinapäälle kävivät juopumuspidätykset, joita oli tehty vuoden 1733 juoppousasetuksesta lähtien. Kertomatta jätettiin se, että muissa maissa ei juoppoja rangaistu vaan pikemminkin autettiin.

Kieltolaki demokratisoi symbolisesti alholikulttuuria ehdottomuudellaan, mutta se sai suomalaiset suosimaan väkeviä. Maassa syntyi ajattelutapa, että kaikki saatavilla oleva salaviina oli juotava kerralla pois.

Presidentti on valittu Suomessa ensimmäisen kerran 1919, mutta vaalikampanjointi alkoi vasta 1950-luvulla. Valitsijamiesvaalin välillisyys ja Urho Kekkosen valtakausi leimasivat presidentin vaaleja kolmen vuosikymmenen ajan. Mitä on jäänyt kansakunnan muistiin sodanjälkeisistä presidentinvaaleista?