Itsenäisyyden alkuaikoina työpaikoilla lakkoliikkeet velloivat ja työnantajat käyttivät sulkuja ja järeämpiäkin aseita työrauhan ylläpitämiseksi.

Viikon kysymys kuullaan perjantaina 28. päivä aamupäivällä 9.45 alkaen ja oikea vastaus annetaan suorassa puhelinkontaktilähetyksessä 17.30! Puhelinnumero on 09-144 800.

Suomessa työnantajat perustivat 1920 lakonmurtajajärjestön Vientirauhan. Tämä ns. Pihkalan kaarti värväsi työntekijöitä vientialoilla riehuvan lakkoliikehdinnän hillitsemiseksi. Vasta talvisodan kestäessä SAK ja STK löysivät neuvotteluyhteyden työehtosopimusten solmimiseksi. Maaliskuussa 1956 kolme viikkoa kestänyt yleislakko koetteli kuitenkin rajusti kansakunnan yhtenäisyyttä.

Kyllä kansa muistaa -lähetys etsi menneisyyden jälkiä työstä ja taistelusta vappuviikon perjantaina.

Lataa/kuuntele(mp3)

Perjantain Kyllä kansa muistaa-lähetys luotaa suomalaista muuttoliikettä. Aamupäivällä esitettyyn kysymykseen,voi vastata tunnin ajan klo 10-11 numeroon 09-144800.Oikea vastaus paljastuu alkuillasta puhelinkontaktilähetyksessä klo 17.30 alkaen!

Suomalaiset ovat olleet kautta aikojen innokkaita muuttajia. Pohjois-Amerikkaan suuntautui voimakkain siirtolaisuus 1900-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Railakas maastamuutto Ruotsiin 1960-luvulla synnytti pohjoiselle Itämerelle jopa ainutkertaisen risteilylaivaston maailmassa.

Maassamuutto taas Suomenmaassa on jo vuosikymmenien ajan suuntautunut syrjäseuduilta taajamiin. Työ ja rakkaus ovat suomalaista liikuttaneet. Niinpä perjantain Kyllä kansa muistaa-lähetys lähtee kuulijoiden kanssa unohtumattomille muuttomatkoille!

Kyllä kansa muistaa-lähetys selvittää tällä kerralla markan isyyden.Vastauksia voi soittaa heti aamupäivälähetyksen jälkeen tunnin ajan klo 10-11 numeroon 09-144 800. Oikea vastaus annetaan illan puhelinkontaktilähetyksessä klo 17.30 alkaen.

Kalevalan kokoaja Elias Lönnroth vaikutti siihen, että Suomen rahayksikön nimeksi tuli markka. 1860-luvun alussa markka ei ollut käytössä missään muussa maassa. Saksa seurasi Suomen esimerkkiä vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Sittemmin markka on sidottu hopea-ja kultakantaan. Se on kellumisen ohella devalvoitu ja revalvoitu. Setelistöä on kerran leikattu ja toisen kerran nollia paperirahoista vähennetty. Menneen maailman markkaa seteleineen ja kolikkoineen muistellaan perjantaina 31.3 Kyllä kansa muistaa-lähetyksessä.

Perjantaina 17.3 Kyllä kansa muistaa-lähetys kutittaa kuuntelijat muistelemaan menneen maailman syöpäläisvierailuja ja -karkotuksia. Vastauksia viikon kysymykseen voi soittaa klo 10 ja 11 välillä numeroon 09-144 800 ja klo 17.30 alkaa puhelinkontaktilähetys, jossa paljastetaan oikea vastaus.

Suomalaisia oli takavuosina valistettu syöpäläisvaaran varalta. Kansa piti 1920-luvulta alkaen tuuletus- ja pyykkipäiviä sekä ankaria siivoustalkoita.

Toisesta maailmansodasta toipuva Suomi taisteli kemiallisilla aseilla syöpäläisarmeijoita vastaan. DDT-emulsio ja joukkomurhapulveri olivat joka kodin varustus täitä, luteita ja torakoita vastaan.

Vieläpä 1990-luvun suurina täivuosina loppui apteekeista jopa täishamppoo. Kyllä kansa muistaa -lähetys perjantaina 17.3. syyhyttää syöpäläismuistot esiin!

Lataa/kuuntele(mp3) (Lähetetty Radio 1:ssä perjantaina 17.3.2006.)

Miten suomalaisten valtaväestö on suhtautunut vammaisiin menneinä vuosikymmeninä, sitä kysymme perjantain Kyllä kansa muistaa-lähetyksessä. Soittaa voi numeroon 09-144 800, oikea vastaus kuullaan klo 17.30 alkaen.

1900-luvun alussa erilaisia olivat irtolaiset, prostituoidut ja vammaiset.. Aistivammaiset sekä kehitysvammaiset ja mielisairaat olivat outoja, sillä he eivät kyenneet elättämään itseään. Heihin liittyi mystisiä uskomuksia ; vamma oli Jumalan rangaistus ja heidän näkemisensä saattoi järkyttää terveitä ihmisiä.

Poikkeavat oli varminta sulkea laitoksiin, uskottiin.Kunnon kansalaiseksi irtolaiset saataisiin työllistämisellä ja vammaiset kasvatuksella ja koulutuksella.

Vaivaishoidon yhteydessä huolestuttiin myös hoidon kustannuksista ja myöhemmin alettin Suomessakin ahdistamaan vammaisia rotuhygienian vaatimuksilla.