Pian kielilain tultua voimaan 1922 alkoi suomen- ja ruotsinkielisen sivistyneistön välit kärjistyä maassamme. Kansallisuusryhmien suhteita uhkasi tuolloin pikemminkin suomalaisen nationalismin nousu kuin suomenruotsalaisten kiihotustoiminta.Kyllä kansa muistaa- lähetykseen voi soittaa vastauksia viikon kysymykseen 10.00 alkaen puolentunnin ajan 14.7 perjantaina! Puhelinnumero on 09-144 800. Oikea vastaus kuullaan 17.30 alkavassa puhelinkontaktilähetyksessä!

Kielitaistelu,jota käytiin pääasiassa 1930-luvulla vaimeni sotavuosina. Suomen ja ruotsin kielen aseman muutos Helsingin yliopistossa 1937 oli tärkeä voitto suomalaisuusaatteelle. Sotavuodet yhdistivät kuitenkin kansan, ja kieliryhmien väliset erimielisyydet unohtuivat.Karjalan siirtoväen asuttaminen tosin herätti uinuvaa kieliriitaa.Sodan jälkeen kielitaistelu on ajoittain leimahtanut kaksikielisissä kunnissa ja viime vuosinakin julkisessa keskustelussa kouluopetuksen pakkoruotsista. Kyllä kansa muistaa-lähetys palaa kielimittelön muistojen tantereille 14.7 perjantaina!

Jouko Turkalta ilmestyi 1994 teos nimeltä Häpeä kustannusyhtiö Otavan kustantamana.

Häpeä on toiset ihmiset ihon alla, kirjoittaa tämä aika ajoin suomalaista kulttuurikeskustelua kuohuttanut räväyttäjä.

Kuka hän on, vastauksia voi soittaa klo 10 jälkeen puolen tunnin ajan numeroon 09- 144 800. Oikea vastaus paljastuu illan puhelinkontaktilähetyksessä klo 17.30 alkaen. Hävetään yhdessä silloin!

Terve häpeä toimii moraalin ja omantunnon vartijana. Se kertoo, milloin olemme ylittäneet rajan ja tehneet jotakin sopimatonta. Elämää kahlehtiva häpeä taas sitoo, vääristää totuutta ja lopulta sairastuttaa. Hempeimmillään häpeä tarkoittaa naurunalaiseksi joutumista, jonkinlaista kasvojen menetystä. Rujoimmillan se voi merkitä kokijalleen alituista tyhjyyttä, kelpaamattomuutta ja mitättömyyttä.

Kyllä kansa muistaa- lähetys oli perjantaina 9. kesäkuuta suomalaisen häpeänpunan etsinnässä.

Lataa/kuuntele(mp3)

Maria Jotunin suuri nuoruudenrakkaus oli hänen koulutoverinsa Kuopiosta Joel Lehtonen.Kahden tulevan kirjailijan välille syntyi jonkinlainen romanssikin: ainakin Joel Lehtonen on kirjoittanut tunteiden myrskystä, vaikka mitään syvempää suhdetta ei tiettävästi myöhemminkään syntynyt.

Kirjailija Maria Jotuni oli vuodesta 1911 naimisissa tohtori Viljo Tarkiaisen kanssa, mutta yhteys suureen nuoruudenrakkauteen säilyi avioliiton jälkeenkin. Kuka hän oli, vastauksia voi soittaa klo 10 jälkeen numeroon 09-144800 puolen tunnin ajan. Nuoruudenrakkaus paljastetaan puhelinkontaktilähetyksessä , joka alkaa 17.30

Sydän hakkaa, ja veri kohisee suonissa. Koko tietoisuus keskittyy yhteen ainoaan asiaan maailmassa:siihen ihanaan olentoon, joka hurmaa pelkällä läsnäolollaan ja saa muut ihmiset tuntuman mitättömiltä. Kun hän on poissa, mielen valtaa outo tyhjyys ja kaipuu.Sanotaan, että se tapahtuu ihmiselle yhtä palavasti vain kerran.

Kyllä kansa muistaa -lähetys hurmioitui ensirakkauden muistoista ajalta, jolloin salarakkaat olivat niitä ainoita oikeita.

Lataa/kuuntele(mp3)

Kyllä kansa muistaa-lähetys pohtii perjantaina Snellmannin päivänä 12.5 sitä, minkälainen vapauden valtakunta Suomi on historiansa aikana ollut. Virallisesti me arvostamme kansalaisvapauksia, mutta onko oman näkemyksen puolustaminen tuonut esittäjälleen aina arvonantoa ja kunnioitusta.Soittakaa klo 10-10.30 numeroon 09-144 800 vastauksenne viikon kysymykseen, oikea vastaus kuullaan puhelinkontaktilähetyksessä
klo 17.30 alkaen.

J. V. Snellman oli suomalaisen sananvapauden esitaistelija. Hän kirjoitti Saima-lehdessä ensimmäisenä yhteiskunnallisista kysymyksistä 1840-luvulla, mutta liian radikaalisti. Tämä johti kahdessa vuodessa lehden lakkauttamiseen. Snellmannin jälkeen on moni muukin vaiennettu sanan- tai omantunnonvapautta puolustaessaan. Suomi on kuitenkin kansalaisvapauksien mallimaa, vai onko? Tätä pohdittiin Snellmannin päivän Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä.

Lataa/kuuntele(mp3)