Keskiviikkona 10.6.2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 11.6. klo 17. 20. Ohjelma on kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta viikon ajan.

Sergei Rahmaninovin laulussa aamu avautuu kasteen raikkaana ja sireenit tuoksuvat. Tähän hetken onneen sekoittuu venäläinen nostalgia, jonka kautta tajutaan, että onni onkin vain tämä ihana tuoksu, ei enempää. Sen voi kokea myös ihminen jolla ei ole kerrassaan mitään muuta elämässä. Onni on siis tavallaan kaikkien ulottuvilla, jos siitä pystyy nauttimaan.

Venäläisessä romanssissa kuvataan tunnetilaa, kun saksalainen lied kertoo tunnetilasta, väittävät asiantuntijat oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt ja pianotaiteilija Collin Hansen. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Keskiviikkona 27.5.2009 klo 13.25 ja uusintana torstaina 28.5. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuunneltavissa oikean palstan radiosoittimesta. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Joseph Haydn taisi olla aikamoinen hilpeilijä, sillä ainakin tämä pieni laulu merenneidosta pursuaa viekoittelevaa nokkeluutta. Asiantuntijat, laulajatar Päivi Kantola ja pianotaiteilija Eero Manninen kuvaavat tätä merenneitoa valistusajan punaposkisen viattomaksi ilmestykseksi, vastakohtana romantiikan onnettomasti rakastuneille merenneitotarinoille. Tässä voi antautua aaltojen leikkiin ilman pienintäkään hengenvaaraa.

Tänä vuonna vietetään Joseph Haydnin juhlavuotta, sillä hänen kuolemastaan tulee 31.5. kuluneeksi 2000 vuotta. Joseph Haydnia kunnioitetaan sinfonian isähahmona, mutta sivutöinään hän ehti panna alulle myös taidelaulun, vaikka tällä alueella hänen tuotantonsa jäi suppeaksi.

Sergei Rahmaninovin laulu Vesennije vody – Kevätvesiä kertoo kevään puhkeamisesta luonnossa, mutta myös ihmisen sisimmässä. Asiantuntija, pianisti Collin Hansen on sitä mieltä, että laulu sopii parhaiten miesäänen laulettavaksi, varsinkin hyväksi bravuurinumeroksi tenoreille. Toisena asiantuntijana oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt.

Runoilija Fjodor Tjuttshev ( 1803 – 1873 ) luetaan venäläisen runouden tärkeimpiin edustajiin Puskinin jälkeen. Runossa leikitään peitetyn eroottisilla mielikuvilla: Kevään vedet kohisevat herättäen uinuvat rannat, julistaen kevään tuloa. Nuoren kevään sanansaattajien jäljessä tungeksii lämpöisten toukokuun päivien rusottava ja valoisa piirileikki. Sävelmä purkautuu voimakkaana ryöppynä ja rauhoittuu lopussa suvannoksi.

Laulun piano-osuus on haastava, joten myös pianistit, jotka eivät yleensä soita liediä, ovat innostuneet tästä laulusta.

Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

(YLE Radio 1 keskiviikkona 13.5. 2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 14.5. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuunneltavissa oikean palstan radiosoittimella.)

Keskiviikkona 6. 5. klo 13.25 ja uusinta torstaina 7. 5. klo 17.20. Ohjelma on kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta viikon ajan ensilähetyksen jälkeen.

Ranskalainen säveltäjä Gabriel Faure ( 1845 – 1924 ) on saanut laulussaan aikaan suorastaan ylimaallisen tunnelman. Apres un reve on hänen ehkä tunnetuin sävellyksensä, jonka esittämisestä laulajat kilpailevat sellistien ja viulistien kanssa. Se kertoo hehkeästä kaipuusta rakastetun luo, ehkä jostakin saavuttamattomasta, jonka voi tavoittaa vain unessa.

Pianon yksinkertainen kuvio kannattelee laulun haaveilevaa kulkua, kuin unissakävijää. Laulun tunnelma vaatii virheetöntä legatoa, joka toteutuu ehkä hienoimmin Kiri te Kanawan tulkinnassa You Tubessa.

M. A. Numminen on käynyt läpi tuhansia Heinrich Heinen runoja ennen kuin ryhtyi kunnon lied-säveltäjän tapaan kirjoittamaan musiikkia Heinen runoihin. Yleisön ja vallanpitäjien ärsyttäminen on onnistunut yhtä hyvin Heinelta kuin Nummiseltakin.

Numminen on vannoutunut lied-musiikin ystävä ja varsinkin Franz Schubert on hänen parhaimpia kavereitaan. Numminen on aloittanut laulajan uransa juuri lied-laulajana. Hänen säestäjänään toimi Ilpo Saunio, jonka kanssa he pitivät Kom-teatterissa lied-iltoja.

Bulgarissa 1960-luvulla pidetyillä nuorisofestivaaleilla Numminen sai aikaan skandaalin esittäessään Schubertia pettämättömällä tyylillään. Samoin kävi myöhemmin Jyväskylän kesässä.

Numminen siis pysyy hyvin Flyygelin mutkassa ja esittää kaksi hänelle rakkainta liediä. Toisena asiantuntijana ja pianistina toimii Nummisen toivomuksesta pianotaiteilija Ilmo Ranta.

Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

(YLE Radio 1 keskiviikkona 29.4.2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 30.4. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa myös vasemman palstan radiosoittimesta. )

Keskiviikkona 28.1.2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 29.1. klo 17.40. Ohjelma on kuultavissa oikealta palstalta viikon ajan ensilähetyksen jälkeen.

Hugo Wolf on innostunut Johann Wolfgang von Goethen Mignon-lauluista, jotka
sisältyvät Goethen romaaniin Wilhelm-maisterin oppivuodet. Laulut huokuvat runon
minän kaipausta jonnekin kauas vuorten taa, maahan jossa sitruunat kukkivat.
Mignon-tyttönen siinä kaipaa takaisin kotimaahansa Italiaan, josta
hänet on ryöstetty sirkus-seurueen matkaan. Hän joutuu jo keskenkasvuiseksi
temppujen tekijäksi sirkukseen ja pakotetaan aikuistumaan liian varhain.

Kun Wilhelm-maisteri sitten näkee hänet sirkusseurueessa, jossa häntä ei kovin hyvin
kohdella, hän ostaa tytön vapaaksi. Näin Wilhelmistä tulee Mignonin suojelija, jonka
kanssa tyttö haluaisi matkustaa takaisin kotimaahansa, näyttääkseen hänelle sen
kauneuden.

Runon taustalla on tietysti myös runoilija-Goethen kaipuuta ja ihailua Italiaa kohtaan,
jonka luonto ja antiikin muistomerkit kiehtoivat romantiikan ajan runoilijoita.

Kuka olisi voinut olla laulun kolmas tulkitsija, nythän ohjelmaan mahtui niitä vain
kaksi. Voisi kuvitella, että tästä laulusta on parempiakin tulkintoja olemassa?

Keskiviikkona 15.4. klo 13.25 ja uusinta 16.4. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan
kuultavissa sivun oikean palstan radiosoittimessa.

Runossa kuvataan paimentytön traaginen elämäntarina. Rakastettu on hänet jättänyt ja hän on hyljättynä joutunut ihmisten syrjimäksi. Runon lopussa tyttö kertoo ymmärtävänsä, että kaikki kaunis elämässä tuhoutuu. Tyttöä voidaan pitää suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisenä Silja-hahmona.

Professori Teivas Oksala epäilee, että runo on tavallaan jatkoa Våren flyktar hastigt -runolle, jossa poika yrittää innokkaasti vietellä epäröivää tyttöä.

Runeberg joka taisteli akateemista monimutkaisuutta vastaan, otti mielellään vaikutteita serbialaisista kansanrunoista ja myöhemmin myös Kantelettaresta.
Sibelius pysyy sävellyksessään koraalimaisessa yksinkertaisuudessa, joka vaatii tulkitsijoilta aistikkuutta.

Jean Sibelius on säveltänyt Johann Ludvig Runebergin runon, jossa kuvataan joutsenten kaipuuta Pohjolaan.

"Joutsenet, kuinka suuri on tenho Pohjolan yllä, ken etelästä kaipaa, sen kaipuu taivasta tapaa." Näin Runebergin runon suomentaa asiantuntijavieras, professori Teivas Oksala. Hän toteaa, että runo on luettava moneen kertaan, ennen kuin sen kerroksellisuus alkaa avautua.

Laulussa on kuultavissa kaikuja Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta, ja pianotaiteilija Lotta Emanuelsson näyttää, miten omaa tietään Sibelius kulkee tämän laulun säveltäjänä.

Keskiviikkona 8.4. 2009 klo 13.25 ja uusinta 9.4. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikean palstan radiosoittimesta. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Ludvig van Beethoven on myös säveltänyt Gothen Faustista aiheensa saaneen kirppulaulun, vaikka tunnetummaksi se on tullut Musorgskin säveltämänä. Kyse on poliittisesta pilasta, jossa politiikan kentillä tyypillinen kiipijöiden ja opportunistien ihmislaji kuvataan kirppuna. Tällainen kirppu aiheuttaa hirvittävän riesan hovissa, mutta yhtä hyvin virastossa tai työpaikalla.

Laulu vaatii esittäjältään teknistä taituruutta ja nokkeluutta ja väitetään, että Beethoven olisi onnistunut sävellyksessään paremmin kuin Musorgski.

Asiantuntijoina professori Teivas Oksala ja pianotaiteilija Ilkka Paananen, toimittajana Paula Nurmentaus.

Keskiviikkona 1.4.2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 2.4. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikean palstan soittimesta.

Sibeliuksen laulu Men min fågel märks dock icke kuvaa Pohjolan kylmän kevään alakuloa. Vaikka muuttolinnut palaavat, jää tyttö yksin odottamaan, sillä hänen "muuttolintuaan" ei näy.

Johan Ludvig Runebergin runo kertoo kuin kansanlaulussa luonnontunnelman avulla kaipauksesta, joka keväällä yllättää yksin jätetyn. Runoilija bongaa ainakin joutsenen, telkän, kiurun ja kuovin. Kevään julma valo ja lintujen innostunut kotiinpaluu luovat vastakohdan hyljätyn ankeille tunteille.

Pianon akordit henkivät kevään koleutta ja tytön mielen autiutta, vaikka aurinko on kirkkaimmillaan.

Tämä lyhyt mutta vaikuttava laulu kuullaan viiden laulajattaren esittämänä. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä olet esityksistä?

Keskiviikkona 25.3. klo 13.25 ja uusinta torstaina 26.3. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikealta palstalta.