Keskiviikkona 14. 1. klo 13.25 ja uusinta torstaina 15.1. klo 17.20. Ohjelmaa voi viikon ajan kuunnella tämän sivun oikealta palstalta.

Tämän Gustav Mahlerin laulun voi vapaasti suomentaa Eläinten laulukilvaksi, mutta yhtä hyvin se voisi olla Aasi makutuomarina. Mahler oli alun perin antanut sille nimeksi Kritiikin ylistys, jolloin huumorin kärki voisi kohdistua vaikkapa musiikkikriitikoihin.

Laulukilpialuissa tämä aasimaista tuomarointia herjaava laulu on ollut suosittu kilpailunumero, mutta valinta on saattanut olla kohtalokas, sillä huumori on vaikea laji liedissäkin.

Asiantuntijoina istuvat monissa laulukilpailuissa tuomaroineet professori Petteri Salomaa ja pianotaiteilija Ilmo Ranta. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Keskiviikkona klo 13.25 ja uusinta torstaina klo 17.20. Ohjelma on kuultavissa blogin oikealta palstalta viikon ajan lähetyksen jälkeen.

Richard Strauss kertoo koomisen arkipäiväisin sävyin kolmesta kuninkaasta, jotka saapuvat itämailta Jeesus-lapsen seimen ääreen. Tässä laulussa suodaan oma roolinsa myös tallissa pyhää perhettä vartioiville eläimille, joten laulaja pääsee, niin halutessaan, käyttämään koomikon taitojaan

Toisaalta taivainen säde lankeaa kodittomaksi jääneen perheen majaan, kun Richard Strauss ilmeisesti viittaa J. S. Bachin Johannes-passion loppukuoroon. Tuskin hän on ilman taka-ajatuksia siteerannut Johannes-passion loppuosaa "Ruht wohl" es – c – g, jotka toivottavat ristillä kuolleelle Jeesukselle rauhaisaa lepoa.

Kun Bachin käyttämä sävellaji on c-mollissa, muuntelee Richard Strauss samoja säveliä C- duurissa, ja saa aikaan huolettoman kehtolaulun tunnelman.

Asiantuntijoina laulutaiteilija Johanna Bister ja pianotaiteilija Eero Manninen.

Olisi kiinnostavaa kuulla, jos olet kuullut laulusta parempia esityksiä tai jos sinulla on jotakin lisättävää keskuskusteluun.

Keskiviikkona 31.12. klo 13.25 ja uusinta torstaina klo 18. Ohjelma on ensilähetyksen jälkeen viikon ajan kuunneltavissa sivun oikealta palstalta.

Johannes Brahms julkaisi 1884 kaksi laulua alttoäänelle, alttoviululle ja pianolle, joista ensimmäistä hän luonnehti hengelliseksi kehtolauluksi ja toista maalliseksi.

Friedrich Rückertin runo pohtii elämän menoa. Vaikka iltatuuli kuiskii, ihmisen kaipuu ei sammu. Rückert tunsi hyvin itämaista runoutta ja käyttää tässäkin runossa orieantalistista kuvastoa.

Asiantuntijoina laulutaiteilija Johanna Bister ja pianotaiteilija Eero Manninen.
Tällä sivulla voit jatkaa keskustelua lauluista ja esittäjistä.

Torstaina 18.12. klo 13.15. ja uusinta perjantaina 19.12. klo 18. Ohjelma on kuunneltavissa sivun oikealta palstalta viikon ajan ensilähetyksen jälkeen.

Johannes Brahmsin Hengellinen kehtolaulu sopii hyvin joulunaikaan. Neitsyt Maria tuudittelee poikaansa uneen ja pyytää tuulta hiljenemään palmujen latvoissa.

Kokoonpanoon kuuluu pianon ja lauluäänen lisäksi alttoviulu, joka soittaa virsikirjasta tuttua, keskiajalta periytyvää melodiaa. Se on virskikirjan numero 20 ”Kansat kaikki riemuitkaa". Tämä yksinkertainen sävelmä antaa aiheen pianon melodialle laulustemman kulkiessa omia teitään.

Alttoviulun soittama muistuma virrestä tuo mukanaan erityisen hartauden tunnun, aivan kuin mystisen sädekehän.

Torstaina 11.12. klo 13.15. Uusinta perjantaina 12.12. klo 18.00

Ohjelma on kuultavissa oikeasta palstasta viikon ajan ohjelman ensilähetyksen jälkeen.

Hugo Wolfin laulu Auf einer Wanderung - Kävelyretkellä kertoo vierailusta pikkukaupunkiin. Kaupunki muuttuu yllättävän huikeaksi luontokokemukseksi. Laulu on sävelletty Eduard Möriken runoon 1888. Ikkunasta kantautuva ääni soi "kuin satakielten kuoro ja saa kukkanuput värisemään". Runoilija jättää kaupungin "kultaisessa usvassa". Runon huumaantunutta tunnelmaa voidaan selittää sillä, että Mörike oli tehdyt ensivierailun morsiamensa kotikaupunkiin. Runo sytyttää Hugo Wolfin säveltämään kaikissa sävellajeissa ja harmonian väreissä.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Eeva-Liisa Saarinen ja pianotaiteilija Tuija Hakkila. Toimittajana Paula Nurmentaus.

Keskiviikkona 3.12. klo 18 ja uusinta torstaina 4.12. klo 13.15.

Ohjelma on kuultavissa oikeasta palstasta viikon ajan ohjelman ensilähetyksen jälkeen.

Franz Schubertin laulu, Der Doppelgänger – Kaksoisolento, kertoo kammottavasta harhanäystä. Laulun minä näkee yön pimeydessä oman itsensä värjöttelemässä entisen ihastuksensa talon tienoilla. Hän on palannut paikalle, koska onnettoman rakkauden muisto ei jätä häntä rauhaan, mutta kauhukseen hän huomaa autiolla kadulla myös oman kaksoisolentonsa.

Asiantuntijat, oopperalaulaja Jaakko Kortekangas ja pianisti Eero Manninen, kokevat laulun kuolemaa enteileväksi ja onhan se syntynyt Schubertin kuolinvuonna 1828. Laulun melodia perustuu säveliin, jotka voisi tulkita Schubertin nimikirjaimiksi. Toimittajana on Paula Nurmentaus.

Torstaina 27.11. klo 13.15. Uusinta perjantaina 28.11. klo 18.00. Ohjelma on viikon ajan ensilähetyksen jälkeen kuunneltavissa oikealla palstalla.

Pjotr Tsaikovskin tenhoava laulu ei ole niin hilpeä kuin ensikuulemalta voisi luulla. Aleksei Tolstoin runo vie kaksijakoiseen maailmaan. Runon minä muistelee tanssiaisia, ja piano-osuus viettelee mukaan tanssiaisten pyörteisiin, joissa häivähtää menetetyn rakastetun suloinen hahmo.

Todellisuudessa runoilija istuu yksin ja vain muistelee tätä raastavaa tilannetta, jossa rakastettu liukuu tavoittamattomiin. Hänelle jää haavekuva kadotetusta onnesta, samaan tapaan kuin Jevgeni Oneginilla, joka ei ajoissa pystynyt tunnistamaan oikeita tunteitaan.

Asiantuntijoina päätoimittaja Jarmo Papinniemi ja pianotaiteilija Tuula Hällström. Toimittajana Paula Nurmentaus.

Torstaina 20.11. klo 13.15. Uusinta perjantaina 21.11. Ohjelma on viikon ajan ensilähetyksen jälkeen kuunneltavissa oikealla palstalla.

Jean Sibeliuksen laulu Kaiutar liikkuu kalevalaisessa tarustossa, mutta muista Kalevala-aiheista poiketen se käyttää impressionismiin viittaavaa sävelkieltä.

Laulu kuuluu 1914 sävellettyyn opukseen 61, josta kaksi muuta laulua hävisi ensimmäisen maailmansodan aikana, kun kustantaja lähetti käsikirjoituksia Saksasta Englantiin.

Aino Ackté kantaesitti laulun jo vuonna 1918, mutta sen jälkeen tämä modernismin keinoista vaikuttunut teos on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Asiantuntijoina laulutaiteilija, laulumusiikin emeritusprofessori Jorma Hynninen ja pianotaiteilija Ilmo Ranta.

Mutti asiantuntijatkaan eivät tiedä kaikkea, joten olisi mielenkiintoista kuulla myös kuulijoiden näkemyksiä.

Torstaina 13.11. klo 13.15. Uusinta perjantaina 14.11. Ohjelma on viikon ajan ensilähetyksen jälkeen kuunneltavissa oikealla palstalla.

Hugo Wolfin säveltämä hurja balladi kertoo arvoituksellisesta Tuliratsastajasta, joka saapuu paikalle tulipalon syttyessä.

Eduard Morike on kehittänyt pyörteen lailla etenevän jännitysnäytelmän tästä runosta, joka kuuluu hänen ensimmäisiin mestariluomuksiinsa. Se on kirjoitettu vuoden 1823 paikkeilla

Kansantarinan mukaan joillakin ihmisillä oli maagisia kykyjä aavistaa tulipalon syttyminen jo ennakolta, ja tähän tarinaan Eduard Möriken runo perustuu.

Runo vihjaa Tuliratsastajan pyromaanisiin taipumuksiinsa. Väitetään että hän olisi heittänyt ristin pyhiä lastuja tuleen lisätäkseen sen voimaa. Pohjimmaltaan tuli kuvaa pahan kiehtovaa ja tuhoavaa otetta ihmisestä. Sen taustalla saattaa olla teologiaa opiskelevan nuoren Möriken sielun ristiriidat. Sekä Möriken runo että Hugo Wolfin sävellys jättävät mahdollisuuden monenlaisiin tulkintoihin.

Asiantuntijoina laulumusiikin professori Petteri Salomaa ja pianotaiteilija Ilmo Ranta.

Keskiviikkona 5.11. klo 18 ja uusinta torstaina 6.11. klo 13.15. Ohjelma on kuultavissa sivun oikelta palstalta viikon ajan lähetyksen jälkeen.

Johannes Brahmsin laulu Von ewiger Liebe, Ikuisesta rakkaudesta, kertoo ilmeisen lyhyeksi jäävän rakkaustarinan. Asiantuntijat oopperalaulaja Jaakko Kortekangas ja pianotaiteilija Ilkka Paananen päättelevät, että tarina voisi olla aikansa kioskikirjallisuutta, sillä Brahms käytti usein tuntemattomaksi jääneiden sanaseppojen tekstejä.

Tarinassa poika on saatilla tyttöä synkkänä ja sateisena iltana. Hän vakuuttelee, että suhde voidaan katkaista, jos siitä koituu häpeää tytölle. Tytön tunteet ovat paljon rajumpaa ainesta, hänellä ei olisi syytä varovaisuuteen: Rakkauden täytyy kestää kuin teräs ja rauta.

Mitä laulun lopussa tapahtuu, sen voi vain aavistaa! Ehkä tyttö ei tämän jälkeen voi ottaa poikaa enää kovin vakavasti?