Skip navigation.
Home

Flyygelin mutkassa

Säv, säv susa – Soi, soi kaisla

Keskiviikkona 19.8. 2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 20.8. klo 17.20. Ohjelmaa voi kuunnella viikon ajan oikealla näkyvästä radiosoittimesta.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt ja pianotaiteilija Ilkka Paananen. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Jean Sibeliuksen laulussa Säv, säv susa avautuu aluksi seesteinen kesämaisema, mutta idylli ei kestä pitkään, kun laulun välitaitteessa kerrotaan Inga-Lill tytön traaginen tarina.

Ilpoa Tiihonen on kääntänyt taitavasti Gustav Frödingin runon, josta kehittyy balladimainen tarina. Pienen kylän ahdas ilmapiiri ajaa väärin rakastuneen tytön tuhoon. Laulaja ei kohtaa vain kaisloja, vaan tempollisten hienosäätöjen karikon, jossa on löydettävä tasapaino kesämaiseman ja tragedian välillä.

Extase – Hurmio

Keskiviikkona 12.8. klo 13.25. ja uusinta torstaina 13.8. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa vasemmalla näkyvästä radiosoittimista.

Henry Duparc on tarttunut Jean Lahoren paheellisesti vihjailevaan runoon, jossa hurmioitunut rakkaus houkuttelee kuolemaan. Runossa puhutaan rakastetun hengityksen kuolettavasta parfyymista, eikä voida tietään millaiseen rakkauteen vihjataan.

Runoilija oli ammatiltaan lääkäri, joten runoilijana hän käytti pseudonyymia eikä Jean Lahore ollut suinkaan ainoa peitenimi. Hän edusti symbolismia ja eli runoudessaan eskapismin maailmassa tavoitellen tuonpuoleista autuutta. Näin tuumii asiantuntijana oopperalaulaja Essi Luttinen jonka ajatusta säestäen pianotaiteilija Kristian Attila toteaa, että hän ei jättänyt maallistakaan autuutta tavoittelematta.

Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Clair de lune – Kuutamo

Keskiviikkona 5.8. 2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 6.8. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta.

Gabriel Faure on säveltänyt Paul Verlainen runon joka puolestaan kuvailee Antoine Watteaun maalausta. Itse sävellyksessä on mukana viittauksia vanhoihin mestareihin kuten Bachiin ja Scarlattiin.

Asiantuntija Margareta Haverinen-Brandt korostaa, että juuri näin impressionistit tarkastelivat maailmaa – etäältä, eivät menneet mukaan itse tunnetilaan. Pianisti Collin Hansen on sitä mieltä, että kyseessä on hilpeä laulu.

Runossa kuvaillaan kuitenkin toisten ilakoimista, hilpeiden naamioiden takana vaanii surumieli ja ulkopuolisuus, kuten usein Paul Verlainen teemoissa.

Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Haastava heinäkuu: En slända - Sudenkorento

Keskiviikkona 29.7. 2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 30.7. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta.

Sibelius lienee saanut inspiraation lukiessaan Oskar Lewertinin runon sudenkorennosta. Ajatukset lähtivät lentoon ja tuloksena oli koloratuurien koristama laulu, joka on harvinaisuus Sibeliuksen tuotannossa.

Runo kertoo hetken romanssista päivänkorennon kanssa ja vaikka runon minä on mies, laulun esittäjät ovat voittopuolisesti naisia. Ehkä voisi tulkita niin, että laulajan koristeellinen stemma on omistettu naispuoliselle korennolle ja pianon paljon puhuvat tauot kuvaavat miehen tuntemuksia.

Kun runoilija jo heti alussa kuvailee itseään raskasmietteiseksi kirjatoukaksi, voisi sudenkorento kuvata myös hetken ilmassa väräjävää esteettistä elämystä tai vain haaveena ilmestyvää rakastettua.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Kaisa Ranta ja pianotaiteilija Salla Karakorpi. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Haastava heinäkuu: La statue de bronze - Pronssipatsas

Keskiviikkona 23.7.2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 24.7. klo 17.20. Ohjelma on kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta viikon ajan.

Haastavan heinäkuun aikana on kaadettava patsaita ja siihen antaa hyvän tilaiuusen Erik Satien laulu Pronssipatsas.

Mikä sopisikaan arvokkuuden perikuvaksi paremmin kuin pronssipatsas, mutta Satie tekee sälää kaikesta arvokkaasta yhdessä runoilija Leon-Paul Farguen kanssa.

Runossa kuvataankin puutarhan sammakkopatsas suu ammollaan synnyttämässä SUURTA SANAA, joka ei koskaan heltiä kurkusta.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Essi Luttinen ja pianotaiteilija Kristian Attila. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Mitä tulkintoja tästä arvoituksellisesta runosta voisi löytää?

Haastava heinäkuu: Var det en dröm – Untako vain

Keskiviikkona 15.7. 2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 16.7. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikean palstan radiosoittimesta.

Sibeliuksen Var det en dröm – Untako vain pursuaa nuoruuden tuskaa ja unelmia.

Se liikkuu valveen ja toden rajamailla unessa menetetystä rakastetusta, jota ei ehkä ole edes ollut olemassa: ehkä kaikki olikin vain unta. Nuoren J. J. Wecksellin runo noudattaa romantiikalle tuttua ajatuskulkua, jonka mukaan koko elämä onkin ehkä unta.

Säveltäjä Jean Sibelius on itse tunnustanut, että tätä laulua hän pitää laulutuotantonsa onnistuneimpiin kuuluvana. Säestyksen polyrytminen lepatus synnyttää impressionistisen hetkellisyyden vaikutelman. Laulu kulkee legatolinjaisena resitatiivina sen yllä.

Nuorina asiantuntijoina sopraano Kaisa Ranta ja pianisti Salla Karakorpi. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Haastava heinäkuu: La flute de Pan – Panin huilu

Keskiviikkona 8.7. 2009 klo 13.25 uusinta torstaina 9.7. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikean reunan radiosoittimesta.

Bilitiksen lauluja –sarjan ensimmäinen laulu kuvaa rakkauden heräämistä, kun rakastuneet nuoret eivät edes itse ole tunteistaan vielä täysin tietoisia.

Claude Debussy kirjoitti tämän laulun 36-vuotiaana, mutta laulun sanat ovat häntä lähes kymmenen vuotta nuoremman runoilijan Pierre Louysin käsialaa. Runoilijalla riitti kujemieltä esittelemään runosarjansa muka 500-luvulla e.Kr. eläneen Bilitis-tytön kirjoittamaksi. Hänen sepitelmänsä mukaan Bilitis olisi elänyt läheisessä suhteessa Saphoon Lesboksen saarella, mutta tämä syntytarina oli täysin Louysin omaa mielikuvitusta.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Essi Luttinen ja pianotaiteilija Kristian Attila. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Haastava heinäkuu: Den första kyssen – Ensisuudelma

Sibelius kirjoitti tunnetuimpiin lauluihinsa kuuluvan Den första kyssen – Ensisuudelma vuosina 1891 – 92 J. L. Runebergin runoon. Hän oli tuolloin 27 -vuotias, mutta oli surun murtama tyttärensä kuoleman takia.

Ensisuudelmankin yli kulkee kuoleman varjo, vaikka rakkaus voittaa kuoleman. Runossa tyttö kysyy iltatähdeltä, mitä enkelit tekevät kun maanpäällä rakastavaiset vaihtavat ensisuudelman.

Laulun sävellajit vaihtuvat runon herkkien tunnelmien mukaan antaen runolle psykologista syvyyttä. Laulu kuuluu Sibeliuksen myöhäisromantiikan tyylinmurrokseen, jossa romantiikan väriloisto hehkuu ekspressionistista monikerroksisuutta.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Kaisa Ranta ja pianotaiteilija Salla Karakorpi. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

YLE Radio 1 keskiviikkona 1.7.2009 klo 13.25 ja uusinta 2.7. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikean reunan radiosoittimesta.

Anakreons Grab – Anakreonin hauta

Anakreonin haudalla ei seistä synkeinä laulamassa, vaan Goethen runo varsinainen elämänilon ylistys.

Teivas Oksalan mukaan Anakreon keksi käsitteen viini, laulu ja naiset, mutta ainakin runojen perustella voidaan päätellä, että Anakreon oli yhtä kiinnostunut sekä miehistä että naisista.

Laulu välittää kuvan boheemista kesän nautiskelijasta, joka talvella lepää hangen alla kuin kesän kukat ja heinäsirkat.

Anakreon eli 500-luvulla e.Kr. ja hän oli suosittu esiintyjä seurapiireissä ja tuon ajan pikkuruhtinaiden hoveissa. Goethe on hakenut oppia Anakreonilta, samoin hänen tunnelmissaan on pysynyt myös Carl Mikael Bellman.

Asiantuntijoina professori Teivas Oksala ja pianotaitelija Ilkka Paananen. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

(YLE Radio 1 keskiviikkona 24.6.2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 25.6. klo 17.20. Ensilähetyksen jälkeen ohjelma on viikon ajan kuunneltavissa tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta.)

På verandan vid havet - Merenrantakuistilla

Jean Sibeliuksen laulu På verandan vid havet – Merenrantakuistilla laajenee yli horisontin. Ruotsalaisen Viktor Rydbergin runossa kuvataan luonnonkokemusta, joka huipentuu kaikkeuskokemukseen. Sibeliusta on viehättänyt romantiikan suuriin ideoihin kuulunut panteismi. Runo viittaa Paavalin Roomalaiskirjeeseen, lukuun 8, jossa puhutaan luomakunnan katoavaisuudesta ja toivosta.

Asiantuntijoina professori Teivas Oksala ja pianotaiteilija Lotta Emanuelsson. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

(Keskiviikkona 17.6. 2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 18.6. klo 17.20. Radiolähetyksen jälkeen ohjelma on viikon ajan kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta.)

Syndicate content