Yrjö Kilpinen on laulusarjassaan Tunturilauluja kehittänyt aivan oman sävelmaailman juuri runoilija V. E. Törmäsen runoihin. Hänen sävelkielensä muuttuu aina runoilijan mukaan.

Koko laulusarjassa on reipas eteenpäin menon meininki ja sävelkorkeus saa myös laulajan pinnistelemään kilpaa tunturin rinteellä hikoilevan matkaajan kanssa.

Tämä laulu Tunturille ja koko Tunturilauluja-sarja on Kilpisen esitetyimpiä, mutta oopperalaulaja Hannu Jurmu ja pianotaiteilija Ilmari Räikkönen ovat vakuuttuneita siitä, että Kilpiseen kannattaisi tutustua paremmin kuin tähän mennessä on tehty.

Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

(Keskiviikkona 4.11. 2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 5.11. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa oikealla näkyvästä radiosoittimesta. )

Asiantuntijana pianotaiteilija ja kapellimestari Ralf Gothoni. Toimittajana Paula Nurmentaus.

Voimme hiljentyä pyhäinpäivään Hugo Wolfin pyhäinkuvasta kertovan laulun myötä. Auf ein altes Bild kuvaa Neitsyt Mariaa sylissään Jeesus-lapsi, mutta se mikä järkyttää on laulun loppu, jossa havaitaan taustalla kasvava ristinpuu. Laulun voi tulkita uskonnollisesti, mutta myös universaalina kuvana ihmisen elämästä, jossa lapsuuden viattomuuden taustalla häämöttää jokaisen ihmisen elämään liittyvä ristin kantaminen.

Laulu sisältää hienovaraisia viittauksia vanhoihin kirkkosävellajeihin, jotka antavat teokselle pyhyyden sädekehän. Laulun esittäminen vaatii herkkää vaistoa ja nöyrää lähestymistapaa.

Ohjelman voi viikon ajan kuunnella oikealla näkyvästä radiosoittimesta ja tässä blogissa on tilaisuus jatkaa keskustelua.

(YLE Radio 1 keskiviikkona 28.10.2009 klo 13.25. Uusinta 29.10. klo 17.20.)

Antiikin mytologioiden mukaan Ganymed on yksi intohimoisesti halujaan toteuttavan Zeuksen ihastuksista. Ylijumala Zeuksen mielihalut eivät juurikaan noudattaneet sovinnaisuuden rajoja, vaan hänen kohteekseen kelpasi melkein mikä tahansa liikkuva maali. Ganymed ei ollut huono valinta, sillä häntä pidettiin kauneimpana nuorukaisista, ja Zeus viekin hänet Olympos-vuorella juomanlaskijakseen.

Runo kuvaa homoeroottista rakkautta, jota antiikin kreikkalaiset toteuttivat estoitta. Tässä on kyse vanhemman miehen rakkaussuhteesta nuorukaiseen, jolla kuvattiin myös mestarin ja oppilaan välistä henkevää vuorovaikutussuhdetta. Goethe on omassa runossaan käyttänyt tätä tarinaa ikuisen nuoruuden kaipuunsa ja sielukkuuden etsintänsä symbolina. Teivas Oksela luonnehtii tekstiä ”paneroottiseksi kevään ylistykseksi”. Hugo Wolfin laulu vie kokijansa yhtymään kaikkeuden svääreihin.

Keskiviikkona 21.10. 2009 klo 13.25. Uusinta torstaina 22.10. klo 17.20. Asiantuntijoina laulutaiteilija Anu Komsi ja kapellimestari Sakari Oramo. Toimittajana Paula Nurmentaus.

Keskiviikkona 14.10. 2009 klo 13.25. Uusinta torstaina 15.10. klo 17.20.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Camilla Nylund ja pianotaiteilija Marita Viitasalo. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus. Ohjelmaa voi viikon ajan kuunnella oikealla näkyvästä radiosoittimesta.

Richard Straussin laulu on hehkeä tuokiokuva palvovasta rakkaudesta. Sävellyksen on inspiroinut Felix Dahnin runo, joka vertaa rakastetun ihailtavia ominaisuuksia kaikkeen vaatimattomaan ja itsetehostusta karttavaan. Dahn oli tunnettu lakimies ja edusti saksalaista nationalismia aina juutalaisvastaisuuteen asti. Sitä Strauss tuskin mietti valitessaan tätä ihastuttavaa runoa vuonna 1888 valmistuneeseen sävellykseensä. Laulun herkkyys vaatii esittäjältään harvinaista äänen keveyttä ja säihkyvyyttä.

Keskiviikkona 7.10.2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 8.10. klo 17.20. Ohjelman voi viikon ajan kuunnella vasemmalla näkyvästä radiosoittimesta. Toimittaja Paula Nurmentaus.

Yrjö Kilpinen on ollut Suomen merkittävimpiä lied-säveltäjiä, mutta hän ei ole koskaan saavuttanut suurta suosiota esittäjien keskuudessa. Yrjö Kilpisen arvoitusta ratkovat oopperalaulaja Hannu Jurmu ja pianotaiteilija Ilmari Räikkönen. Kaksikko on ryhtynyt levyttämään Yrjö Kilpisen lauluja, joita tähän mennessä ei kukaan ole laulanut. Eikä Yrjö Kilpistä juuri ole muisteltu, vaikka tänä vuonna on tullut kuluneeksi 50 vuotta hänen kuolemastaan.

Yrjö Kilpisen myöhäistuotantoon kuuluva sarja Kantelettaren runoihin lähtee suomalaisista perustuntemuksista. Niissä on jäyhyyttä ja yksinkertaisuutta, mutta myös huumoria, kuten tässä Silloin laulan-laulussa.

Mistä mahtaa johtua, että Yrjö Kilpisen lauluista vain pieni osa kuuluu laulajien ohjelmistoon, onko kuulijoilla tästä omia näkemyksiä?

Keskiviikkona 30.9.2009 klo 13.25. ja toinen lähetys torstaina 1.10. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa oikealla näkyvästä radiosoittimesta.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Tuuli Lindeberg ja pianotaiteilija Lotta Emanuelsson. Toimittajana Paula Nurmentaus.

Laulun runoilija on venäläinen futuristi Igor Severjanin. Juuri hän keksi määritellä futurismi-sanalla viime vuosisadan alun merkittävän taidesuunnan joka ilmeni myös kuvataiteissa. Severjan eli vuosina 1887 – 1941 eli oli Rahmaninovin aikalainan. Hän käytti runoissaan usein kukka-aiheita, mutta niiden taustalla saattaa lymytä synkkä ja paheellinen symboliikka. Tuhatkaunoissa voi aistia jopa huumeisen myrkyllisiä merkityksiä.

Sergei Rahmaninov on sävellyksessään paljon viattomampi ja on omistanut laulun aikansa tunnetulle kaunottarelle Nina Koshetzille, joka myös kuului Rahmaninovin ihailijoihin. Hän esittää tässä laulun yhdessä pianisti Celius Doughertyn kanssa.

Keskiviikkona 23.9. 2009 klo 13.25 ja uusinta torstaina 24.9. klo 17.20. Asiantuntijoina oopperalaulaja Camilla Nylund ja pianotaiteilija Maritta Viitasalo.

Richard Strauss eläytyy elämän syksyssä puhjenneeseen rakkauteen, vaikka on vasta
21-vuotias laulua säveltäessään. Runoilija Hermann von Gilm oli yksi Straussin
suosikeista, vaikka edusti aikaisempaa sukupolvea: hän kuoli juuri Straussin
syntymävuonna 1864.

Tämä myöhään puhkeavan rakkauden kuvaus hehkuu tulen sävyissä ja täyttää aistit
salaperäisillä tuoksuilla. Rakkauden tuska on aina yhtä kipeä, kuten Aarne Toivosen suomentamat säkeet kertovat: ”Myöhään tai varhain: sama on ihastus ja sama tuska. ”

Ohjelman voi viikon ajan kuunnella oikealla näkyvästä radiosoittimesta ja ohjelman herättämistä ajatuksista voi jatkaa keskustelua tässä blogissa.

Keskiviikkona 16.9. 2009 klo 13.25. ja uusinta 17.9. klo 17.20. Ohjelman voi viikon ajan kuunnella oikealla olevasta radiosoittimesta. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Mozartin säveltämä laulu voittaa kaikki nimen pituudessa:
Als Luise die Briefe ihres ungetreuen Liebhabers verbrannte - Kun Luise poltti uskottoman rakastettunsa kirjeet.

Laulu hehkuu raivoa uskottoman rakastetun suuntaan ja runo onkin oman aikansa Sapfon, Gabriele von Baumbergin kirjoittama. Asiantuntijat, laulajatar Päivi Kantola ja pianotaiteilija Eero Manninen vertaavat laulua Mozartin oopperoihin. Taustalla kuultaa Cosi fan Tutten Fiordiligi tai Don Giovannin Donna Anna.

Laulu on suosittu esiintymislavalla, sillä siinä laulaja pääsee näyttämään dramaattisia kykyjään.

Richard Strauss kirjoitti Cäcilie-laulunsa hääpäiväänsä edeltävänä yönä. Hän oli menossa naimisiin Pauline de Ahnin kanssa, mutta ei todellakaan tiennyt millaiseen liemeen oli joutumassa. Pauline oli tunnettu kiivaasta luonteestaan ja ainakin sivustakatsojien mielestä Richard joutui kärsimään hänen oikuistaan. Säveltäjälle tämä temperamenttinen sopraano toimi varmaankin muusana, sillä miten muuten on selitettävissä Straussin syvä eläytyminen naisen sieluun.

Cäcilie-laulu on spontaani ja harkitsematon ryöpsähdys, mutta siihen kätketyt tunteet ovat kantaneet läpi elämän. Strauss kuoli 8.9.1949 eli melkein päivälleen 60 vuotta sitten, mutta olkoon tämä laulu uuden elämän alkuna niille liitoille, jotka tänään 9.9.2009 on solmittu.

Asiantuntijoina Lied-duo Tuuli Lindeberg ja Lotta Emanuelsson. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

(YLE Radio 1 keskiviikkona 9.9.2009 klo 13.25. Uusinta torstaina 10.9. klo 17.20. Ohjelma on kuultavissa viikon ajan oikean palstan radiosoittimesta.)

Keksiviikkona 2.9.2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 3.9.2009 klo 17.20. Ohjelman voi kuunnella oikealla sivulla olevasta radiosoittimesta.

Hector Berliozin laulu kertoo pojasta joka houkuttelee tyttöä lähtemään tuntemattomalle saarelle. Tyttö haluaisi uskollisten saarelle, mutta poika epäilee, onko sellaista paikkaa olemassa. Berliozin upea laulua sopii ehkä paremmin esitettäväksi orkesterin kanssa kuin pianolla, sillä Berlioz oli orkesterisävyjen mestari.

Asiantuntijoina laulajatar Margareta Haverinen-Brandt ja pianotaiteilija Collin Hansen. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.