(YLE Radio 1 to 12.6. klo 9.06-10.00)

Itämeri on maailman saastunein meri. Tiedetään. Ja tiedettiin jo vuosikymmeniä sitten.

Ja Kaikkihan nyt haluavat suojella Itämerta. Presidentti Halonenkin sanoi hiljattain, että 'jotain tarttis tehrä'.

Tieto ei kuitenkaan johda toimintaan, vaikka kotilaiturin edustalla kukkii hyvinvoipa sinilevä.

Lisäksi asiat ovat monimutkaisia. Kansalaisten on hankala tietää, mitä pitäisi tehdä, vaikka selvää on, että meidän kaikkien, ei vain ranta-asukkaiden toiminta vaikuttaa Itämeren tilaan.

Poliitikot ovat asiaan yrittäneet vaikuttaa. On hoidettu omia jätevesiä ja maatalouden päästöjä parempaan kuosiin.

Nyt Puolan fosforipäästöt ja Pietarin jätevedet ovat myös meidän huolenaiheitamme.

Merensuojelijoiden joukkoon ovat nyt liittyneet myös filantrokapitalistit, varakkaat hyväntekijät. Varmasti osin juuri siitä syystä, että poliittinen koneisto on osoittautunut voimattomaksi.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat ministeri Sirkka-Liisa Anttila, Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin ja WWF:n meriasiantuntija Sampsa Vilhunen.

(YLE Radio 1 to 5.6., klo 9.06-10.00)

Tuomas Enbusken tentissä kohun keskellä kulkeva Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Asioina vaalirahoitus, puoluesihteerivaali ja politiikan pelisäännöt.

(Lähetys on poikkeuksellisesti nauhoitettu keskiviikkona 4.6. aamulla.)

(YLE Radio 1 to 29.5. klo 9.06-10.00)

Pitäisikö Suomessa siirtyä listavaaleihin, jotta henkilökeskeinen karnevaali epäilyttävine vaalirahoituksineen saisi lopun ja puhuttaisiin enemmän asiasta?

Vai onko nykyinen henkilövaali parempi, kun maakuntien miehet pääsevät - paikallisten yrittäjien vilpittömällä tuella - sanomaan sanansa Helsingin herroille? Kenen äänellä kansanedustajat puhuvat?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat entinen kansanedustaja Susanna Rahkonen, hallintoneuvos Lauri Tarasti ja dosentti Pertti Timonen.

(YLE Radio 1, to 22.5.2008, klo 9.06-10.00)

Aasia ja Etelä-Amerikka ovat saaneet länsimaisen tartunnan ja noudattavat kasvun politiikkaa.

Afrikasta taasen kuulemme, jos ylipäätään mitään kuulemme, pelkästään negatiivisia uutisia. Nälkää, köyhyyttä, ihmisten alistamista.

Tai sitten uutisia siitä, kuinka länsimaisten hyväntahtoinen apu ei ole muuttanut maanosan poliittisia järjestelmiä.

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, pitäisikö Afrikankin rikastua. Toisiko se mukanaan ihmisoikeuksia ja vakautta?

Vai olisiko juuri Afrikassa toisenlainen ideologia mahdollinen?

Mukana keskustelemassa ovat toimittaja Linus Atarah, tekniikan tohtori Eero Paloheimo ja osastopäällikkö Teemu Tanner Ulkoministeriöstä.

Lisäksi Enbuske on suorassa puhelinyhteydessä kirjailija Esa Salmiseen, joka asuu tällä hetkellä Mosambikissa.

(YLE Radio 1 to klo 9.06-10.00)

Siitä kärsivät niin Sarasvuo, Katainen kuin Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Unettomuudesta kärsii tietysti moni muukin. Satoja tuhansia suomalaisia popsii unilääkkeitä unihäiriöihin.

24/7-yhteiskunta ja multitask-sukupolven kiireinen elämäntapa ruokkivat huonoa ja vähää unta.

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, miten päästä eroon unettomuudesta.

Mukana keskustelemassa ovat psykologi Soili Kajaste, erikoistutkija Erkki Kronholm ja unitutkija, neurologian dosentti Markku Partinen.

(YLE Radio 1 1.5.2008 klo 9.06 - 10.00)

Wappuaamun juhlahumussa Tuomas Enbuske kysyy, miksi ihmeessä yliopistoja pitää oikein urakalla ruveta uudistamaan?

Nyt ollaan kiivaasti rakentamassa uutta innovaatioyliopistoa Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistämällä. On ollut puhe huippuyliopistosta, mikä on epäilyttänyt monia.

Toisaalta osaa maakuntayliopistoja uhkaa ainakin pidemmällä aikavälillä lakkauttaminen tai yhdistyminen jonkun naapurin kanssa.

Onko uudistuksissa kyse byrokraattien työpöydillään innovoimasta hallitusohjelman innovaatiopolitiikkaan sopivasta innovaatioratkaisusta, jolla tieteenharjoittamisesta tehdään elinkeinoelämän käsikassara? Ja jonka avulla teknistieteellinen lyhyen tähtäimen hyöty syrjäyttää laaja-alaisemman ihmistä ja kulttuuria syynäävän tutkimuksen?

Vai onko Suomen korkeakoululaitos pudonnut maailmanmenosta, ja peloissaan nyt vastustaa kaikkea uutta? Faktahan on, etteivät maamme korkeakoulut ole pärjänneet kansainvälisissä huippuyksikkövertailuissa.

Tunnettua on myös se, että olosuhteet ylimmissä opinahjoissamme ovat kurjistuneet. Rahojen vähyydessä painivat korkeakoulut ja yliopistot opettavat kansakunnan parhaita taimia massaluennoilla, jatko-opiskelijat pidetään oudossa välitilassa, eikä välkyimmillä tutkija-aivoilla ole tilaisuutta tutkimuksen tekoon.

Mukana keskustelussa ovat korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen Opetusministeriöstä, politiikantutkija Iivi Masso ja professori Kari Uusikylä.

(YLE Radio 1 to 24.4. klo 9.06 - 10.00)

USA:ssa taloudellinen taantuma on tuloillaan subprime-kriisin seurauksena. Viro on talousvaikeuksissa. Iso-Britanniassa keskuspankki jakaa pankeille korotonta rahaa, jotteivät nämä joutuisi vaikeuksiin.

Nordea ilmoitti tiistaina 22.4. alentavansa selvästi ensi vuoden talousennusteita. Tuomas Enbuske kysyy torstaiaamuna, iskeekö lama seuraavaksi Suomeen.

Talouden asiantuntijat lohduttavat, että meille lienee tulossa pieni notkahdus Viimeistään ensi vuonna kasvu taas voimistuu.

Valtakunnassa ja maailmassa kaikki siis hyvin, kun maamme talous kasvaa ja tuottavuus on maailmanhuippua?

Mukana keskustelussa ovat Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen, johtaja Pertti Parmanne SAK:sta ja pääekonomisti Lauri Uotila Sampo Pankista.

(YLE Radio 1 to 17.4. klo 9.06-10.00)

Olemme saaneet lukea uutisia, että tunnettuja toisinajattelijoita on pidätetty Kiinassa. Olympiatulta ympäri maailmaa kierrättävä soihtuviesti on ollut vaikeuksissa.

Kiinalaiset ovat olleet tiukkana, kasvot on säilytettävä, viestiä on jatkettava. Kisat ovat näyteikkuna nousevaan uuteen Kiinaan.

Näyteikkunan takana on iso joukko ratkaisemattomia, ehkä ratkaisemattomaksi jääviä idän jättiläisen ongelmia. Tiibetin kysymys on Kiinalle kysymys separatismista, ja uhka maan sisäiselle yhtenäisyydelle.

Vaikkei tulevia Pekingin olympialaisia ei silti boikotoitane, sopii silti kysyä, pitäisikö?

Sopii myös kysyä, miten nämä kisat eroavat vuoden 1936 Berliinin kisoista - joissa myös kansalaisiaan ja kansanryhmiään voimakeinoin kohteleva valtio kohotti statustaan?

Suomen poliitikot ovat pitäneet maan tavan mukaisesti linjan maltillisena - toisin kuin monet länsimaiden johtajat.

Pääministeri Vanhanen sanoi etteivät politiikka ja urheilu kuulu yhteen, eikä boikottia tarvita.

Urheilu ja politiikkako ovat eri asioita?! Höpö, höpö.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat kansanedustaja Antti Kalliomäki, asiantuntija Meri Mäkihannu Amnestystä ja Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen.

(YLE Radio 1 torstaina 3.4.2008 klo 9.06)

Kekkonen, Kennedy, Vanhanen, Clinton ja Kanerva eivät liene ainoat valtaapitävät, joita seksi on vienyt.

Kaikki ovat tietysti miehiä.

Antaako valta keski-ikäiselle miehelle kaikkivaltiuden tunteen, jota sitten yritetään toteuttaa myös seksuaalisesti?

Mutta onko Eskosilta jäänyt huomaamatta, että maailma on muuttumassa?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat tutkija Henry Laasanen, seksologi Jukka Virtanen ja Annamari Vänskä Naisasialiitto Unionista.

(YLE Radio 1 27.3.2008 klo 9.06 - 10.00)

Avioero on miehelle kovempi paikka kuin naiselle. Usein menee koti, lapset, vaimo, terveys, talous - kaikki.

'Helppokin' ero on kahdelle aikuisille totuuden paikka. On yritettävä sysätä omat tunteet syrjään, ja ajettava parhaansa mukaan lasten etua.

Eroa miehelle eivät ainakaan helpommaksi viranomaiset. On lukuisa joukko erotilanteita, joissa viranomaiset eivät ole kuulleet miestä tai ottaneet hänen kantaansa huomioon.

Niinpä tunteistaan vaikenemaan oppineella suomalaismiehellä on avioerossa opin ja kasvun paikka. On myös pidettävä huoli oikeuksiensa toteutumisesta.

Moni mies selviääkin loistavasti erosta, pysyy väleissä lasten äitiin ja on vahvasti mukana lasten elämässä.

Torstaiaamuna 27.3. Tuomas Enbuske kysyy, mikä on miehen hyvän erotarinan salaisuus?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat ohjaaja Lauri Törhönen sekä miesaktiivi ja miesohjaaja Jarmo Lindholm.