Italiassa pidetään ennenaikaiset parlamenttivaalit huhtikuun alkupuolella Romano Prodin vasemmistohallituksen kaaduttua.

Rikas EU-maa oli Prodin aikana poliittisesti kuilun partaalla, keskustavasemmiston heikko enemmistö kaatui pikkupuolueiden tuen menetykseen.

Ennusteiden mukaan entinen pääministeri Silvio Berlusconi on voittamassa vaalit ennen uutta keskustavasemmiston johtajaa, Walter Veltronia.

Muutenkin saapasmaa on ennennäkemättömän huonossa kunnossa. Talous on ollut alamäessä, Euroopan keskuspankki ojentaa maan huojuvaa julkistaloutta vähän väliä ruotuun.

Vanhan sivistysmaan miljoonakaupungin Napolin jäteongelma on edelleen ratkaisematta. Kaikki tietävät, että järjestäytynyt rikollisuus on jätebisneksen takana. Mitään ei silti tapahdu.

Tuomas Enbuske kysyy torstaiaamuna 20.3.2008, miksi ihmeessä tämä kauneusleikkauksissa käynyt, usein laittomuuksista epäilty 7-kymppinen upporikas pikkumies vetoaa italialaisiin äänestäjiin ja onko Berlusconi ratkaisu nyky-Italian ongelmiin?

Enbusken seurassa keskustelemassa ovat kiinnostavat vieraat - toimittaja Liisa Liimatainen, taiteilija Paco Nucci ja yrittäjä Petri Viglione. Lisäksi suorassa puhelinhaastattelussa raportoi Firenzen kuulumisia Sirkku Salovaara.

Kaikkien aikojen suurin suomalainen, Carl Gustaf Emil Mannerheim on nyt homoepäilyksen alainen. Kohun taustalla on Katariina Lillqvistin radiodokumentin pohjalta tehty Uralin perhonen -animaatio. Siinä nukkehahmo-Mannerheimilla on poikarakastajia.

Miksi juuri homous on pahin loukkaus kansallissankaria kohtaan? Mehän pistämme koko ajan omia tulkintojamme historian henkilöihin ja muokkaamme, ja käytämme heidän tarinoitaan hyväksi.

Kohussa moni on tuominnut animaation pyhien arvojen ja suomalaisuuden ikonin pyhäinhäväistyksenä - näkemättä itse animaatiota. Jotkut ovat ihmetelleet sitä, että häly on noussut fiktiivisen tarinan hahmosta, eihän todellista ja kuvitteellista ole tarkoitettu ymmärrettäväksi yksi yhteen.

Toisaalta, eikö Marskin kutsuminen homoksi ole helppo tapa provosoida?

Tuomas Enbuske kysyykin torstaiaamuna 6.3., miksi Mannerheimia pitää homotella.

Mukana keskustelussa ovat dokumentin ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Katariina Lillqvist, Svenska Teatern:iin Mannerheim - mannen och myten -näytelmän käsikirjoittanut Per-Erik Lönnfors, sekä historioitsija Markku Jokisipilä.

Lisäksi Enbusken haastattelussa useasti Mannerheimia esittänyt näyttelijä Timo Närhinsalo.

Viime sunnuntaina vietettiin Viron 90-vuotispäivää. Ensi vuonna on tulossa täysi-ikäiseksi ensimmäinen ikäluokka, joka on elänyt koko ajan itsenäisessä Virossa.

Maa valitsi itsenäisyyden palautuksen jälkeen toisen tien kuin "isoveljensä" Suomi - tasaveron, Naton ja yhden kielen politiikan. Kuinka hyvin ratkaisut ovat onnistuneet?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat Viron Suomen suurlähettiläs Merle Pajula, kirjailija, toimittaja Imbi Paju ja professori Jarmo Virmavirta.

Lähetyksessä on mukana myös suorassa puhelinhaastattelussa Tallinnasta Viron Sisäministeriön uskontoasioiden neuvonantaja Ringo Ringvee.

Lähetys oli 28.2.2008.

Demarit ovat perustaneet onni-työryhmän. Ryhmän tarkoitus on löytää sosiaalidemokraattinen onni.

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, mikä tuo onnen? Raha sitä ei ainakaan tuo, kertovat onnea tutkineet taloustieteilijät. Vauraus kyllä kasvattaa onnellisuutta, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Rajan tuolla puolen onni ei enää merkitsevästi rahalla lisäänny.

Työtä onnen eteen on varmasti tehtävä, se ei putoa taivaasta. On myös nähty se, ettei pelkkä palkkatyö sitä tarjoa.

Monille palkkatyö onkin vain väline elämän varsinaisiin päämääriin, perheen ja kodin turvallisessa ympäristössä elämiseen läheisten kanssa. Mutta, mutta: toiset taasen tekevät pitkää päivää juuri sen vuoksi, ettei tarvitsisi viettää enempää aikaa kotona lasten ja vaimon / miehen parissa, siellä mihin arvotutkimuksissa onni tavallisesti kohdistetaan.

Onnea tuskin tarjoaa vapaa-aikakaan, sillä monet vain keskittyvät kuluttamiseen tai pitkästyvät ja laiskistuvat, mutteivät tule onnellisiksi.

Onko siis onnen tavoittelu valtaapitävien juoni pitää meidät nöyrinä?

Eikä ole lainkaan varmaa, että valtaapitäville käy meidän tapamme onnellistua. Entä jos Jeppe onkin onnellinen työttömyyskorvauksella elellessä ja pilveä poltellessa? Pitääkö Jepestä tehdä onnellinen muiden tahtomalla tavalla?

Vai mikä on vapauden ja vastuun suhde ihmiselämässä? Miten toisten kärsimys vaikuttaa onnellisuuteemme?

Mukana keskustelussa ovat SDP:n puheenjohtajaehdokas Pia Viitanen, pappi ja filosofi Terho Pursiainen ja tutkija Jakke Holvas.

SDP:n Onni-paperi liitteineen ja perusteluineen löytyy osoitteesta:
http://reilusuomi.fi/linkit.htm
"Ei vain leivästä" -dokumentissa on kirjattu onnellisen yhteiskunnan perusteet.

Lähetys oli torstaina 21.2.

Suomeen on ilmestynyt romanialaisia kerjäläisiä. Ensi kesäksi heitä on odotettavissa muuallekin kuin pääkaupungin kaduille. Onko vapaan liikkuvuuden Euroopassa turha valittaa 'lieveilmiöistä', siitä että vapaus liikkua koskee kaikkia EU-kansalaisia?

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, keitä ovat nämä kansalaisia paljon puhuttaneet kerjäläiset sekä millaisista oloista ja mistä he tulevat?

"Bussirahan" pyytäjiä on toki ollut ennenkin. Viime vuosikymmeninä Suomessa on katsottu, että valtio hoitaa bussirahat ja elintärkeät asiat vähäosaisille.

Monissa Euroopan maissa köyhyyden tiet ja kohtalot ovat kuitenkin erilaiset. Samoin tapa ratkoa ja lievittää köyhyyden ongelmaa. Kerjääminen ja lahjoittaminen ovat esim. Välimeren maissa osa kansalaisen hyväntekeväisyyttä.

Tuomas Enbusken vieraina keskustelemassa ovat kaupunginvaltuutettu Jouni J. Särkijärvi Espoosta, sekä tutkijat Meri Larivaara Stakesista ja Mikko Niemelä Kelasta.

Suora lähetys oli torstaina 14.2.

Supertiistai ei lopullisesti selventänyt republikaanien eikä demokraattien ehdokastilannetta maailman mahtavimman valtion johtajanpaikan kilvassa. Millaisin asetelmin lähdetään tästä eteenpäin kohti marraskuun vaaleja?

Keskustelemassa ovat mielenkiintoiset USA-tuntijat - projektipäällikkö Kimmo Ahonen Turun yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen.

Lisäksi suorassa puhelinhaastattelussa ohjelmassa on mukana kapellimestari David Searle Washingtonista.

Eduskunnassa on kohuttu uudesta raportista, jonka mukaan sen naisedustajia on ahdisteltu.

Ahdistelijoita sen sijaan ei ole löytynyt, ainoastaan avoimia miehiä ja kovia halaajia.

Tuomas Enbuske kysyy, onko Suomi kovan ahdistelun maa, vai onko kyse vain tilastoharhasta, joka johtuu siitä että näistä asioista puhutaan avoimesti?

Mukana keskustelussa ovat kansanedustaja Lyly Rajala ja Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Leena Ruusuvuori, sekä puhelinhaastatteluissa Lotta Backlund ja Jutta Zilliacus.

Torstaina studioon saapuu SDP:n puheenjohtajaehdokkaaksi ilmoittautunut Erkki Tuomioja.

Haastattelun aiheina puheenjohtajuuden lisäksi mm. vasemmistopolitiikan nykytila, viimeaikaiset irtisanomiset ja USA:n tulevat vaalit.

Ohjelma lähetettiin 24.1.2008.

Miss Suomi -kilpailuun on vaikea saada mukaan kilpailijoita nykyään. Koko instituutio kärsii uskottavuusongelmasta muutenkin - kuka enää muistaa viime tai sitä edellisen vuoden missiä?

Silti vielä 90-luvulla misseiksi valitut yhtenäis-Suomen nuoret naiset muistetaan ja he ovat luoneet vahvasti kauneuteen liittyvää uraa misseyden jälkeenkin. ja toisaalta, yhä moni nuori nainen haluaa, ei missiksi vaan malliksi, koska mallin ammatti edustaa misseyttä itsenäisempää naiskuvaa.

Nokia ei tunnu pääsevän vesikatastrofistaan eroon.

Jos pieni kaupunki on noin haavoittuvainen, niin mitä sitten, jos sama tapahtuisikin Helsingissä? Mitä jos 250 000 suomalaista olisi työkyvyttöminä?

Mitä Nokian katastrofista opittiin?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen, Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuuden johtaja Maija Hatakka Evirasta sekä ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.