(YLE Radio 1, to 9.7.2009 klo 9.05-9.58)

Nyt yritetään mahdotonta - Neuvostoliittoa selittävät ja selvittävät fiksut keskustelijat, joiden aikuiselämä on käynnistynyt vasta sen kaatumisen jälkeen.

Tänä vuonna tulee aikuisikään ihmisiä, jotka eivät ikinä ole eläneet maailmassa, jossa se olisi ollut olemassa.

Yhä edelleen Neuvostoliitto on hyvä vihollinen ja tunteita herättävä asia. Sen olemassaolosta ja päättymisestä seuraa moni asia. Sen taustalla vaikuttavat ideologiat elävät yhä.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa vasemmistoaktiivi Juhani Lohikoski ja Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Wille Rydman.

(YLE Radio 1, to 3.7.2009 klo 9.05-9.58, uusinta syyskuulta 2008)

Elämässä menestymisessä korostetaan enemmän ja enemmän sosiaalisia taitoja, small talkia, avoimuutta, puhetaitoa ja kaikenlaista esiintymistä.

Herää kysymys, eikö ujo ja hiljainen voikaan saada mitään aikaan? Ja kuinka kukaan voi muuttaa omaa persoonaansa? Etenkin kun muistaa, että suomalaisen ihmiskuvan ytimessä on jo ammoisista ajoista lähtien ollut hiljainen, juro ja vaatimaton ihminen.

Työelämä on selkeästi muuttunut manageriaaliseen suuntaan, jossa ihmiset suostuttelemalla ja keskustelemalla saadaan tekemään se, mihin aiemmin vaadittiin käskyttämistä.

Onko hölöttävästä, keskittymishäiriöisestä narsistista tullut siis menestyjän mittari?

Tuomas Enbusken vieraina keskustelemassa ovat HR-johtaja Tiina Antturi Trainers' Housesta, professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja muusikko Anssi Kela.

(YLE Radio 1, to 25.6.2009 klo 9.05-9.58)

Mikael Jämsänen oli kuluvan vuoden tammikuussa mukana lapsensa synnytyksessä. Nyt hän ei saa tavata tytärtään, eikä hän edes varmuudella tiedä tyttärensä nimeä.

Lapsen äiti on lähtenyt entisen puolisonsa kanssa ulkomaille, eikä suostu isyyden tunnustamiseen, saati testaamiseen.

Käytännössä lapsen äiti voi Suomessa päättää, onko mies lapsen isä vai ei. Laki vanhemmuudesta onkin vanhanaikainen.

Vanhanaikaiselta kuulostaa myös tapa, jolla miehiä kohdellaan esim. erotilanteissa ja parisuhdeväkivaltatapauksissa. Miehestä tulee lähes automaattisesti syyllinen ja häviävä osapuoli myös oikeuden edessä, kun isiä epäillään lastensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä usein vailla kunnollista näyttöä.

Tuomas Enbuske kysyy, kuka puolustaa isien oikeuksia.

Mukana keskustelemassa ovat tutkija Aune Flinck, ex-liigakiekkoilija Mikael Jämsänen ja sosiaalityöntekijä Timo Kitunen.

Äitiys ei paranna ansioluetteloa, äitiys heikentää naisen haluttavuutta työmarkkinoilla, äitiys pienentää naisen palkan. Siinä muutamien tutkimusten otsikoita.

Äitiys ja työelämä on edelleenkin hankalasti yhteensovitettava asia, vaikka parannusehdotuksiakin on tehty, lainsäädäntöä muutettu ja komiteoissa istuttu.

Perhe ei ole mikään yhteiskunnasta irrallinen yksikkö. Perheeseen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät ja lisäksi perhe-elämään kietoutuu kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia merkityksiä.

Miten äidit ja isät onnistuvat luovimaan näissä paineissa, kun samaan aikaan työelämä asettaa myös yhä kovempia vaatimuksia.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat opetusministerin paikalta perhesyistä eronnut kansanedustaja Sari Sarkomaa, Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkija Minna Kelhä, sekä ympäristöasiantuntija - ja isä, Markus Tuukkanen.

(YLE Radio 1 torstaina 11.6.2009 klo 9.05 - 10.00, uusinta tammikuulta 2009)

Komea historia ei takaa ammattiyhdistysliikkeelle asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa 2010-luvulla. Keskitetyt tuloratkaisut ovat historiaa ja ay-liikkeen neuvotteluasemat ovat muutenkin muutoksessa, kun uusi puheenjohtaja Lauri Lyly on aloittanut SAK:ssa.

Toisaalta ammattiyhdistysliike käyttää vielä kovaa valtaa työmarkkina-asioissa. Alkuvuodesta SAK ja EK sopivat keskenään sosiaalituposta ohi hallituksen asettaman Sata-komitean, ihan tuosta vaan.

Samoin todelliset vallankäyttäjät jättivät hiihtoladuilla syntyneet pääministerin ideat eläkeiän nostosta menneen talven lumille.

Mutta ketkä puolustavat aikamme sorrettuja, oikeita työläisiä? Paskaduunia tekevät määräaikaisissa ja muuten epätyypillistä työsuhteissa prekaarit. Tämän kasvavan joukon etu ei ole kiinnostanut ammattiyhdistysliikettä.

Ja millä lihaksilla ammattiyhdistysliike oikein yhä puuhaa yhteiskunnan monilla foorumeilla? Vai onko tämä puuha myös niiden etu, jotka eivät ay-liikkestä piittaa - että edes joku haastaa hyväosaiset puolustamaan sosiaalisen portaikon alimpia, vähäväkisiä?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa toimittaja Katja Boxberg, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja yksi Paskaduuni-kirjan kirjoittajista, sosiologi Jukka Peltokoski.

(YLE Radio 1 torstaina 4.6.2009 klo 9.05 - 9.58.)

60-luvulta lähtien naisasialiike oli tasa-arvoliike. Edes nyt 2000-luvulla tasa-arvo ei näytä toteutuneen. Lasikatto on yhä olemassa.

Moni on toisaalta kyseenalaistanut tasa-arvon päämääränä, se kun tarkoittaa tasapäistymistä, samankaltaistumista.

Eipä naisilla huonosti menekään. Heitä on miehiä enemmän yliopistossa ja joidenkin laskujen mukaan naisen eurokin on jo enemmän kuin miesten, kun parempituloinen mies joutuu maksamaan kaiken.

Ja kuka haluaa olla naisasian edustaja, jos itse valitut roolimallit ovat yhtä ahtaita kuin niillä, joita vastaan kiivaillaan?

Feminismistä Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat runoilija ja esseisti Timo Hännikäinen, tutkija Anna Kontula ja ex-kansanedustaja, kirjailija Jutta Zilliacus.

(YLE Radio 1 torstaina 28.5.2009, klo 9.05 - 9.58.)

(YLE Radio 1, to 21.5. klo 9.05-9.58)

Sanomalehdellä ei mene hyvin. Uutiset luetaan ilmaiseksi netistä ja mainostajat ovat taantuman myötä kaikonneet. Ehkä kaikkoavat pysyvästi.

Ei juuri ole järkeäkään puolustaa sanomalehteä. Tämä auttamattoman kömpelö viestin painetaan kaatamalla puita ja paperia painamalla joka heitetään saman tien kotona kierrätykseen.

Mutta miten käy sanomalehden? Mukana keskustelemassa kiinnostavat vieraat: futuristi Elina Hiltunen, johtaja Pasi Kivioja Sanomalehtien liitosta, sekä nimimerkki Usko Tyykkä, joka on mukana Lehti-lehden tekijätiimissä. Lehti parodioi uutisia, ja sai hiljan Suomen Kuvalehden vaatimaan koko uusimman numeron vetämistä pois markkinoilta.

Lehden kotisivut löytyvät osoitteesta:
http://lehti.samizdat.info/

Lähetykseen saamme myös USA:n kuulumiset. Toimittaja Mika Horelli raportoi New Yorkista USA:n sanomalehtien ja journalismin näkymiä.

Maailman pelikortit jaetaan nyt talouskriisissä uusiksi. Yleensä kriiseistä syntyy aina jotain uutta.

Toisessa maailmansodassa tiede kehittyi valtavasti. Edellisestä lamasta sikisi tietotekniikka-Suomi. Tälläkin kerralla taantumassa makaava Suomi voi löytää uuden alun.

Innovaatioista ja tulevaisuudesta puhutaankin kovasti. Sitra tuottaa raporttia ja teknologiavetoista innovaatiopuhetta riittää.

Mutta missä uusi nyt lymyää? Millä tapaa nyt päällä oleva kriisi muuttaa maailmaa ja sitä kautta Suomea ja suomalaisia?

Haasteet ainakin ovat kovat: uusien innovaatioiden sanotaan olevan sosiaalisia ja maahanmuutto vahvistaa monikulttuurista luovuutta. Kukapa huippuosaaja haluaa periferiaan mykkien suomalaisten joukkoon uutta luomaan?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat johtaja, valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila, professori Pirjo Ståhle Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja tuottaja, kirjailija Marko Kulmala.

(YLE Radio 1:ssä torstaina 7.5.2009 klo 9.05 - 9.58)

(YLE Radio 1 torstaina 30.4.2009 klo 9.05 - 10.00)

Ennen kuin kansakunta riehaantuu vapusta on hyvä pysähtyä hetkeksi ympäristömme äärelle. Tuomas Enbusken suorassa lähetyksessä pohditaan miten ympäristöämme suojellaan tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Kolmekymmentä vuotta sitten joukko aktivisteja kahlitsi itsensä kaivinkoneeseen Koijärvellä. Media innostui asiasta ja ympäristöliike sai runsaasti huomiota, sittemin syntyi myös Vihreä puolue.

Tänä päivänä tilanne on koko lailla muuttunut. Ympäristöä ei välttämättä enää puolusteta metsissä ja soilla. Näyttävistä iskuistaan tunnettu Greenpeace järjestökin vaikuttaa esim. osallistumalla yhtiökokouksiin. Aktivistien toiminnasta onkin nyt ilmastonmuutoksen myötä tullut kaikkia kiinnostava asia. Jokainen puolue ja jokainen yritys liputtaa tänä päivänä ympäristön puolesta, ja tämä johtaa tilanteeseen jossa järjestöt joutuvat miettimään strategiansa aivan uudelleen. Ydinvoima on ollut perinteisesti ympäristöjärjestöjen suuri mörkö, mutta nyt sitäkin joudutaan arvioimaan toisesta näkökulmasta kun hiilidioksidi päästöjä on pakko vähentää.

Mille maailma näyttää 15 vuoden päästä? Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen ovat julkaisseet kirjan "Olimme kuluttajia, neljä tarinaa vuodesta 2023". Aleksi Neuvonen on mukana lähetyksessä pohtimassa tulevaisuutta. Lisäksi studioon saapuu vapaa kirjoittaja tutkija ja Koijärvi aktivisti Olli Tammilehto sekä Suomen Greenpeacen tiedotuspäällikkö Juha Aromaa.

EU-parlamentti vaalit lähestyvät, mutta näistä vaaleista eivät kansalaiset ole tähän mennessä juurikaan kiinnostuneet. Äänestysprosentti on EU-vaaleissa jäänyt aina alhaisemmaksi kuin muissa vaaleissa. Euroopan unioni on jäänyt suomalaisille etäiseksi. Kaikki muistavat kurkku- ja tervadirektiivit, mutta harva pystyy kertomaan niistä päätöksistä jotka ovat todella vaikuttaneet meidän elämäämme.
Esimerkiksi unionin perustuslaista on käyty meillä hyvin hataraa keskustelua, eikä mahdollisen lain seurauksista ole kansalaisilla täyttä käsitystä.

Uusi parlamentti joutuu taistelemaan finanssikriisin, ilmastonmuutoksen, ruokakriisin ja EU:n laajentumisen kanssa. Unionille tullaan todennäköisesti valitsemaan myös oma presidentti ja ulkoministeri. Yhä suurempi osa kansallisesta päätöksenteosta tullee siirtymään Brysseliin. Olisi demokratian kannalta ensiarvoisen tärkeää että meilläkin havahduttaisiin keskustelemaan unioniin liittyvistä asioista siltarumpujen sijaan.

Mitä EU:lle pitäisi tehdä jotta sen kiinnostavuus kansalaisten keskuudessa kasvaisi? Miten tilanteeseen pitäisi suhtautua kotimaassamme? Euroopan unionin tilannetta ovat Tuomas Enbusken suorassa lähetyksessä pohtimassa parlamentin jättävä Reino Paasilinna Strasbourgista käsin, Pasilan studioon saapuvat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Aaretti Siitonen ja kansalaisaktivisti Mirva Tossavainen.

(YLE Radio 1 torstaina 23.4.2009 klo 9.05 - 10.00)