(YLE Radio 1 torstaina 21.8. klo 9.06-10.00)

Irlannin torpattua kesäkuussa Lissabonin sopimuksen on EU:lla jälleen ratkaistavana sen yhtenäisyyttä koetteleva tapahtuma: Georgian ja Venäjän välinen sota. Tuomas Enbusken kanssa aiheesta keskustelevat ohjelmajohtaja Hanna Ojanen Ulkopoliittisesta instituutista, kansanedustaja Heidi Hautala sekä europarlamentaarikko Esko Seppänen.

(YLE Radio 1 torstaina 14.8.2008 klo 9.06 - 10.00)
Miten eroon häpeästä? Miksi suomalasia hävettää enemmän kuin muita? Onko siitä meille hyötyä vai pitäisikö siitä päästä eroon. Johtuuko häpeä siitä että meillä on oikeasti jotain salattavaa? Tuomas Enbusken seurassa ovat keskustelemassa häpeätutkija Ben Malinen ja tietokirjailija Osmo Tammisalo.

Häpeään liittyy monia kysymyksiä:
- häpeä kuuluu ihmisen tunnerepertuaariin
- häpeä on voimakas kokemus, emootio, se ei ole vähäpätöinen meille
- "vajoan maan alle", "menetän kasvoni", "kuolen häpeästä"
- häpeä on tunne joka taitaa liittyä moraaliin, toisin kuin esim. pelko tai ilo
- lähitunteet: nolous, ujous
- Suomi: yksin pärjäämisen kulttuuri, ei yhdessä asioiden ratkaisemisen, seuraako tästä että me olemme taipuvaisempia yksinäisyyteen, ja tämän myötä muita taipuvaisempia häpeän kokemukseen
- jotkut liittävät suomalaisten häpeätunteet kristillisyyteen, "Hävetkää, syntiset!"
- miksi toiset ovat herkempiä häpeämään
- häpeä ja omat menneisyyden kokemukset
- kussakin yhteiskunnassa on tabuja, joita ei ole lupa rikkoa, ne ovat häpeällisiä asioita; vaikka esim. alastomuudessa häveliäisyys tarkoittaakin eri paikoissa ja aikoina eri asioita
- Suomessa häpeää on käytetty rankaisumenetelmänä, häpeäpenkissä
- Japanissa häpeä vältettiin harakirillä, rituaali-itsemurhalla
- kiinnijääminen, paljastuminen, epäonnistuminen, epätäydellisyys, liian suuret odotukset itsestä, matala itsetunto
- tapamme reagoida häpeätilanteissa; psyykkiset strategiat, fyysiset
- myötähäpeä, voimme hävetä toisenkin puolesta
- mitä hyvää häpeä saa aikaan? mokaammeko vähemmin, vai tuleeko meistä häpeän pelossa itseämme - ja toisten reaktioita - tarkkailevia ja pelokkaita
- helpotusta häpeään; toisten hyväksyntä, häpeäntäyteisistä kokemuksista puhuminen vai itseen tutustuminen
- auttaako häpeä meitä lähemmäs realistista kuvaa itsestämme ja kyvyistämme, irti hybriksestä
- häpeä ja seksuaalisuus
- onko häpeä vain opittua (peräisin kulttuurista ja sen arvoista) vai jotain ihmisluontoon kuuluvaa, siihen sopivia tunteita
- jäädä kiinni valehtelusta aiheuttaa häpeän tunteen
- "hävetä silmät päästään", häpeämme jopa häpeän kokemista
- häpeä ja ruumiillisuus; punastua häpeästä
- häpeä ja ihmisten ulkonäkö; ketäpä ei nuorena ole hävettänyt oma vaatetus
- miksi ulkonäkö on meille niin tärkeä että siitä pitää kokea häpeää
- ovatko muut ja heidän mielipiteensä meistä niin tärkeitä, miksi
- miksi olemme kiinnostuneita muiden mielipiteestä itsestämme, miksi se on meille niin tärkeä
- häpeääkö ihminen sitä, ettei joutuisi eristyksiin muista, yksinäiseksi, ettei kukaan välitäkään minusta
- entä rakkaus: eikö toista rakastavan ihmisen ole hyväksyttävä juuri toisen häpeälliset puolet, ei pelkästään tämän persoonallisuuden hienoja ja täydellisyyttä hipovia piirteitä; rakkaus toisen heikkouksien hyväksymisenä, siksikö rakastuneena oleminen on niin kipeä ja haavoittuva tila, kun joutuu toiselle paljastamaan heikkoutensa
- sairaudet joista koetaan häpeää, miksi toiset sairaudet stigmatisoivat myös moraalisesti toisia enemmän; lepra, mielisairaudet, aids
- erottaako häpeä ihmisen muista eläimistä, vai voiko kissa kokea häpeää
- häpeän voittaminen; mitä meidän pitää tehdä jotta vapautuisimme häpeän tunteista
- ei kait häpeästä voi kokonaan vapautua ...

(YLE Radio 1 to 7.8. klo 9.06-10.00)

Huumepolitiikasta väitellyt tohtori Tuukka Tammi ehdottaa, ettei huumeidenkäyttäjiä enää lainkaan rangaistaisi, koska rankaiseminen vain pahentaa tilannetta.

Enbusken seurassa keskustelemassa ovat rikoskomisario Ritva Elomaa Helsingin poliisilaitoksen huumausainerikosyksiköstä, päihdepoliittinen aktivisti Milla Jaakkola sekä tutkija Tuukka Tammi Stakesista.

Ohjelma on uusinta lokakuulta 2007.

Tuloerot ovat pääkaupunkiseudulla muuta maata törkeämmät. Toisaalta juuri kovien tuloerojen pääkaupunkiseudulla on myös vähemmän köyhiä kuin muualla Suomessa.

Tuomas Enbuske kysyy, onko luokkayhteiskunnalle vaihtoehtoa?

Mukana keskustelemassa ovat luokkaeroista kirjan kirjoittaneet professori Laura Kolbe ja valtiotieteen lisensiaatti Katriina Järvinen sekä tutkijatohtori Jani Erola Turun kauppakorkeakoulusta.

Ohjelma on uusinta marraskuulta 2007.

(YLE Radio 1 to 24.7. klo 9.06-10.00)

Kurdit ovat maailman suurin isänmaaton kansa. Heitä asuu hajallaan Irakin, Syyrian, Iranin ja Turkin alueilla.

Itsenäistä valtiota he eivätkä ketkään muutkaan ole onnistuneet luomaan.

Silti kansallistunne elää voimakkaana monessa kurdissa. Monen mielessä on kuitenkin tieto, ettei kaipuu omasta isänmaasta täyty omana elinaikana.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelussa ovat diplomi-insinööri Abdoulmajid Hakki, valtiotieteen tohtori Kristiina Koivunen ja toimittaja Tom Kankkonen.

Abdoulmajid Hakki kertoo Enbusken lähetyksessä koskettavan ja hienon tarinansa Iranin kauheuksista Suomeen. Väliin mahtuu alaikäisen kidutusta ja sissielämää.

(YLE Radio 1 to 17.7. klo 9.06-10.00)

Suomalaisen kansalliskirjallisuuden keskeisen teoksen, Tuntemattoman sotilaan uudelleentulkinta sai ensi illan viime vuoden lopulla.

Joku piti teosta isänmaallisuuden halventamisena. Toinen isänmaallisena tekona.

Kristian Smedsin ohjaamaa tulkintaa haukkuivat ne, jotka eivät sitä olleet nähneet ja kehuivat ne jotka olivat sen nähneet.

Tuomas Enbusken seurassa kohunäytelmästä keskustelemassa ovat historioitsija Lauri Haataja, teatteritieteen opiskelija Julia Pajunen ja päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

Ohjelma on uusinta joulukuulta 2007.

(YLE Radio 1 10.7. klo 9.06-10.00)

Kaikki kansakunnat tietysti ajavat omaa etuaan - kukapa muu sitä ajaisikaan.

Mutta onko toisen eduntavoittelu vaarallisempaa kuin toisen? Tänään Tuomas Enbuske kysyy, saako suurvalta olla isänmaallinen.

Isot kun saavat enemmän hyvää ja pahaa aikaan kuin pienet.

Monia on huolettanut Yhdysvaltojen isänmaallisuuden vaikutus maailmassa. Silti harva on tätä isänmaallisuutta analysoinut. Tätä monikulttuurisuudelle rakentuvaa kansallista identiteettiä, jota vahvistetaan lippuvalalla ja muilla riiteillä.

Yhdysvaltojen isänmaallisuudesta keskustelemassa ovat Suomen Amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, professori Jason Lavery ja dosentti Markku Ruotsila.

(YLE Radio 1 to 3.7.2008 klo 9.06 - 10.00)

Torstaina Tuomas Enbuske vieraineen kysyy, mistä syntyisi ryhtiliike keski-ikäiselle miehelle.

Tämä olentohan on eräiden mukaan suurin suomalainen kansansairaus, jonka torjumiseen koko yhteiskunta on viritetty.

Eikä ihme, juuri keski-ikäinen mies juo liikaa viinaa, on ylipainoinen ja verenpaino on koholla.

Viimeaikaiset tiedot kertovat, että nuoret pojat ovat jääneet vanhemmille miehille jälkeen jo kuolonkolareiden aiheuttajina.

Torstaiaamun suorassa keskustelussa pohditaan, ovatko liikennekäyttäytyminen ja elämäntavat miesten tapa haistattaa yhteiskunnalle siitä, että miehen valta-asema on murtunut.

Vai ovatko miehet vain passiivisia uhreja, jotka eivät kykene ottamaan elämää haltuunsa? Ja mihin on kirjoitettu, ettei nautiskelu tekisi ihmiselle hyvää?

Vieraina keskustelemassa ovat maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, toimittaja Aarno Laitinen ja professori Matti Rimpelä.

(Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2008. Osa kommenteista on kirjoitettu ensilähetyksen jälkeen.)

(YLE Radio 1 to 26.6. kl0 9.06 - 10.00)

Terveysfasistit ovat tehneet vallankaappauksen.

Televiosiossa laihdutettiin läskejä ja ihmisten eliniänodotteita laskettiin julkisesti.

Nuoret syyllistävät itseään televisionkatselusta, koska siitä ei ole mitään hyötyä. Miksi pitäisi?

Tänään Tuomas Enbuske kysyy, mihin on kadonnut nautiskelu?

Eikö uhkana ole moralismin aikakausi, jossa elämää ohjaavat kaksoisstandardit, kun emme kuitenkaan osaa olla niin hyviä kuin pitäisi?

Mukana keskustelussa ovat ministeri Liisa Hyssälä ja promoottori Wallu Valpio.

Ohjelma on uusinta marraskuulta 2007.

(YLE Radio 1 to 19.6. klo 9.06-10.00)

Bensiinin ja dieselin hinnat jatkavat nousuaan. Nyt ennusteet puhuvat jo 2 euron litrahinnoista.

Joukko suomalaisia kuljetusyrittäjiä järjestää torstaina mielenosoitusmarssin vaatiakseen dieselin hintaa alas. Kallis polttoaine on kuristanut monen yrittäjän todella tiukille.

Silti valtiovarainministeri Katainen ei ole luvannut verohelpotusta yrittäjille.

Bensiinin ja dieselin hinnat eivät todella taidakaan olla meille kansalaisille niin kalliita kuin väitämme. Keskiluokalla tuntuu kuitenkin olevan varaa istua viikonlopusta toiseen mökkimatkoilla ruuhkissa ja arkiaamut ja -illat muuten vaan ruuhkissa.

Ekologiset järkisyyt taas puolustaisivat lisää hinnankorotuksia, kun kansa ei tunnu ymmärtävän luonnon ja itsensä parasta.

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, pitäisikö polttoaineiden hintoja siis nostaa vai laskea.

Mukana keskustelussa ovat asiantuntija Seppo Pyrrö Motivasta, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen SKAL:ista, toimitusjohtaja Pasi Nieminen Autoliitosta sekä johtaja Arvo Ruotsalainen Neste Oilista.

Lisäksi Enbuske haastattelee puhelimella yhtä ruuhkaa suunnittelevaa kuljetusalan yrittäjää, Seppo Suomua Ilmajoelta.