(YLE Radio 1 torstaina 5.2.2009 klo 9.05 - 10.00)

Tuleva puolustusvoimain komentaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen nimesi läskin armeijan pahimmaksi viholliseksi. Varusmiesten kunto on rapistunut ja yhä suurempi osa ikäluokasta joutuu jättämään varusmiespalveluksen kesken.

Kaksi nuorisotutkijaa seurasi paikan päällä varusmieskoulutusta, heidän näkemyksensä mukaan armeija kertoo olevansa Suomen suurin kuntokoulu mutta ei ota asiasta vastuuta vaan sysää vastuun perheille. Tuleeko armeijasta vain hyväkuntoisten paikka? Voiko läski käydä armeijaa vai pitäisikö varusmiespalveluksen muuttua toisenlaiseksi?
Vieraina nuorisotutkija, dosentti Mikko Salasuo, Puolustusvoimien liikuntapäällikkö majuri Matti Santtila ja upseerikokelas Samuli Aikio

(YLE Radio 1 torstaina 29.1.2009 klo 9.05 - 10.00)
Äitiys ei paranna ansioluetteloa, äitiys heikentää naisen haluttavuutta työmarkkinoilla, äitiys pienentää naisen palkan. Siinä muutamien tutkimusten otsikoita. Äitiys ja työelämä on edelleenkin hankalasti yhteensovitettava asia, vaikka parannusehdotuksiakin on tehty, lainsäädäntöä muutettu ja komiteoissa istuttu.

Perhe ei ole mikään yhteiskunnasta irrallinen yksikkö, vaan sen toimintaan vaikuttavat monet ulkoiset tekijät ja lisäksi perhe-elämään kietoutuu kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia merkityksiä. Miten äidit ja isät onnistuvat luovimaan näissä paineissa, kun samaan aikaan työelämä asettaa myös yhä kovempia vaatimuksia.

Tuomas Enbusken suorassa lähetyksessä ovat asiasta keskustelemassa opetusministerin paikalta perhesyistä eronnut kansanedustaja Sari Sarkomaa, Helsingin yliopiston Kasvatustieteen laitoksen tutkija Minna Kelhä, sekä ympäristöasiantuntija - ja isä, Markus Tuukkanen.

(Yle Radio 1 to 22.1.2009 klo 9.05 - 10.00)

Eläkkeelle jääminen herättää monessa pelkoa. Osa ei toivu uudesta elämänvaiheesta koskaan. Jyrki Hämäläinen kuoli pian siirryttyään syrjään Suosikin päätoimittajan paikalta.

Toisille taas eläkkeelle jääminen on yksi elämänmuutos muiden joukossa, mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä on aina halunnut. Kiinnostavaa on se, että puhutaan negatiivissävytteisesti 'jäämisestä'.

Tilanne ainakin on monella suomalaisella pian edessä, kun suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle. Moni on syyttänyt suuria ikäluokkia itsekkyydestä - siitä että he olisivat rakentaneet hyvinvointivaltion itseään varten.

Joka tapauksessa entisestä elämästä luopuminen ei ole helppoa. Toisista tulee viisaita vanhuksia, toisista ikinuoria senioreita.

Mistä sitä tietää, mitä siellä suuressa tuntemattomassa eläkeiässä oikein on edessä, ja miten selvitä kun vanhan elämän rakenteet eivät enää päde? Moni ikääntynyt kokee yksinäisyyttä, kun puoliso tai lapset saati entiset työtoverit eivät enää ole lähellä.

Tuomas Enbuske kysyy torstaina, miten oppia luopumaan.

Mukana keskustelussa ovat toimittaja Ulpu Iivari, neuvotteleva virkamies Hannele Koivunen Opetusministeriöstä ja tutkimusjohtaja Anneli Sarvimäki Ikäinstituutista.
Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2008

(YLE Radio 1 torstai 15.1.2009 klo 9.05 - 10.00)

Elämässä menestymisessä korostetaan enemmän ja enemmän sosiaalisia taitoja, small talkia, avoimuutta, puhetaitoa ja kaikenlaista esiintymistä.

Herää kysymys, eikö ujo ja hiljainen voikaan saada mitään aikaan? Ja kuinka kukaan voi muuttaa omaa persoonaansa?

Etenkin kun muistaa, että suomalaisen ihmiskuvan ytimessä on jo ammoisista ajoista lähtien ollut hiljainen, juro ja vaatimaton ihminen.

Työelämä on selkeästi muuttunut manageriaaliseen suuntaan, jossa ihmiset suostuttelemalla ja keskustelemalla saadaan tekemään se, mihin aiemmin vaadittiin käskyttämistä.

Onko hölöttävästä keskittymishäiriöisestä narsistista tullut siis menestyjän mittari?

Tuomas Enbusken vieraina keskustelemassa ovat HR-johtaja Tiina Antturi Trainers' Housesta, professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja muusikko Anssi Kela.

Ohjelma on uusinta viime syyskuulta

Torstaina 8.1.2009 klo 9.05 - 9.58

Tuomas Enbusken seurassa ovat keskustelemassa mm. yrittäjä Jani Hellberg, tulevaisuudentutkija Olli Hietanen ja professori Hannu Törmä.

(YLE Radio 1, to 18.12.2008 klo 9.06-10.00)

Kotuksesta eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta suunnitellaan vähennettävän väkeä. Valtion tuottavuusohjelman nimissä vuosina 2012-2015 Kotukselta leikattaisiin 22 henkilötyövuotta.

Muutenkin kotimaisten kielten tilanne on haasteellinen. Vähälevikkisen kirjallisuuden kääntäminen ja kustantaminen on lähinnä hyväntekeväisyyttä, tosin tärkeää sellaista. Suuret kustantamot ovat suosiolla jättäneet tämän pienkustantajien tehtäväksi.

Yliopistotutkimusta tehdään usein englanniksi myös siellä, missä lukijakunta on kotimainen.

Taustalla on ideologinen asia, englannin ylivalta alkaa olla murskaavaa. On siis syytä miettiä, mitä tehdä.

Toisaalta... so not? Onhan kieliä muuttunut ja muokkaantunut ennenkin. Jos kielet muuttuvat, miksi olisi pyrittävä pitämään kiinni suomen kielestä? Ymmärtäminen ja kommunikaatiohan ovat päämäärä, kielet väline.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat professori Urho Määttä, johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi ja kustantaja Kimmo Pietiläinen.

(YLE Radio 1, to 11.12.2008 klo 9.06-10.00)

Nyt kun Mannerheimiakin on jo homoteltu, tietokirjailijat tuntuvat kilpailevan siitä, kuka sohaisee tabua.

Tämän syksyn kirjoissa erityisesti sodasta on puhuttu uusin sävyin. Neuvostovankien keskitysleirit, sodan aiheuttamat traumat ja erillissota-teesi ovat herättäneet keskustelua.

Olemmeko siis vapautuneet tabuistamme? Tuskin, sillä kaikesta ei tunnu voitavan keskustella.

Tähän viittasi hiljan professori Heikki Ylikangas. Apurahaa saa helpoiten siistiin ja soveliaaseen aiheeseen, erityisesti jos se ei käsittele lähihistoriaa.

Historia on tärkeä tekijä kansakunnan identiteetille. Sillä rakennetaan käsitystä siitä, mistä ollaan tulossa ja mihin ollaan menossa. Mutta otammeko historian liian vakavasti? Eikö juuri se synnytä tabuja, salaisuuksia, eturistiriitoja?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa dosentti Antti Kujala, tutkijat Sari Näre ja Oula Silvennoinen.

(YLE Radio 1, to 4.12.2008 klo 9.06-10.00)

Torstaina puolilta päivin jaetaan vuoden tärkein kirjallinen palkinto, Finlandia-palkinto. Kohu nousi siitä, ettei Jari Tervon tuorein romaani päässyt ehdokkaaksi.

Hiljan Panu Rajalan Unio mystica ei päässyt Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi. Tuntuukin siltä, että kirjallinen julkisuus elää kohuista.

Antiikin periaatteen mukaan hyvä kansakunta palkitsee kriitikkonsa. Mutta näiden kriitikoiden, siis kirjailijoiden, töiden tuloksista ei tunnu maassamme syntyvän keskustelua.

Suomen Finlandia-palkinto taitaa olla vain joulumyynnin edistäjä. Siitä hyötyvät paitsi kauppiaat, kustantajat ja pieni joukko kirjoittajista.

Finlandia-palkinnosta Tuomas Enbusken seurassa studiossa keskustelemassa ovat toimittaja Kaisu Mikkola, päätoimittaja Jarmo Papinniemi sekä kirjailija ja tutkija Panu Rajala.

(YLE Radio 1 torstaina 27.11.2008 klo 9.06 - 10.00. Lähetyksen jälkeen ohjelman voi kuunnella tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta.)

Perjantaina 29. päivä on Älä osta mitään -päivä. Se kehottaa meitä
vähentämään kulutusta.

Toiset uutiset taas kannustavat kansalaisia isänmaallisiin tekoihin,
kuluttamaan kansantalouden käynnissä pitämiseksi.

Selvä on, että kansantalous jatkaa hidastumistaan. Nordean tuoreen
ennusteen mukaan kansalaiset ostavat vähemmän joululahjoja
pukinkonttiin kuin viime vuosina.

Hiipuvista näkymistä huolimatta puheemme ja tekomme ovat ristiriidassa
keskenään. Sanomme haluavamme yhtä, mutta teemme toista.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat yksityistalouden
ekonomisti Tarja Svartström, johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien
tutkimuslaitokselta ja ympäristöpoliittinen sihteeri Hanna-Kaisa
Hellsten.

Mitä mieltä sinä olet? Pitääkö nyt kuluttaa vai säästää?

(YLE Radio 1, to 20.11.2008 klo 9.06-10.00)

Sivistysvaltio Suomessa vuonna 2008 on leipäjonoja, joista ihmiset hakevat ruokaa kun heillä ei muuten ole leipään varaa.

Tilastojen mukaan maassamme on köyhiä yli 600 000.

Silti kukaan ei ole asiaa ratkaissut. Lamasta lähtien köyhien määrä on kasvanut, vaikka maa on jatkuvasti vaurastunut.

Puolueet miellyttävät keskiluokkaa. Eikö köyhien asia kiinnosta ketään? Vai eivätkö köyhämme ole riittävän köyhiä, kun kukaan ei kuole nälkään eikä köyhyyttä aina näe päälle päin?

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa toiminnanjohtaja Heikki Hursti, toimittaja Jyri Hänninen ja tutkija Hannu Kaseva.