Hallitusta vastustavat mielenosoittajat lopettivat tiistaina kolme viikkoa kestäneet mellakat Bangkokissa. Suomalaiset ovat tottuneet Thaimaahan mukavana lomakohteena, mutta onko pidättyväisten ja kohteliaiden thaimaalaisten demokratia sittenkään vakaalla pohjalla.

Thaimaata lamauttava poliittinen kriisi keskittyy syrjäytetyn pääministerin Thaksin Shinawatran ympärille. Punapaitainen mielenosoittajaliike haluaa valtaan Thaksinin linjoilla olevan seuraajan; keltapaitainen liike puolestaan syrjäytti samoilla keinoilla edellisen hallituksen, jota se piti liian myönteisenä Thaksinille.

Monelle suomalaiselle Thaimaa on rakas lomakohde. Vuosi vuodelta suurempi joukko suomalaisia pakenee talven kylmyyttä tähän lämpimään, ystävällisten ihmisten edulliseen maahan. Matkoilta palanneet kertovat aina siitä kuinka ystävällisiä ja palvelualttiita paikalliset ovat. Uutiskuvissa on nyt kuitenkin - taas kerran - välittynyt kuva aivan toisenlaisesta maasta. Mikä saa thaimaalaiset kaduille mieltä osoittamaan? Mitä kaikkea mutta tämä maa onkaan kuin Pattayan turistiranta? Miksi kukaan Suomessa asuva syntyperäinen Thaimaalainen ei halua tulla täälläkään julkisesti arvostelemaan maan kuningasta?

Thaimaan tilanteeseen paneudutaan torstaiaamuna Tuomaksen johdolla. Studiossa vieraina Aasian ystävät ry:n puheenjohtaja Tove Selin, Ulkoasiainministeriön Aasian ja Oseanian osaston lähetystöneuvos Matti Junnila ja Ylen toimittaja Sari Taussi.

(YLE Radio 1 torstaina 16.4.2009 klo 9.05 - 10.00)

Yli 100 000 suomalaista pelaa pokeria netissä – suurin osa näistä pelaajista on nuoria miehiä. Eri arvioiden mukaan Suomesta valuu ulkomaille yli 100 miljoonaa euroa pelirahaa vuosittain. Nyt tätä rahaa haluttaisiin pitää kotimaassa: Raha-automaattiyhdistys RAY pyrkii aloittamaan kotimaisen nettipokerin. Ministeri Wallin on jo lupaillut että RAY:n rahapelilupaa tullaan muuttamaan vielä tämän vuoden aikana sellaiseksi että se mahdollistaa online-pelaamisen joka tällä hetkellä on vielä kiellettyä.

Mikä ihme tässä uhkapelissä niin monia oikein kiehtoo? Eikä ainoastaan kiehdo, isolle joukolle pelaaminen on ongelma. Arviolta 25 – 65000 suomalaista kärsii suoranaisesta peliongelmasta. Marketeissa hedelmäpelejä pelaavat vanhukset ovat kaikille tuttu näky, nettipokeria sen sijaan pelataan kotona piilossa katseilta. Peleissä liikkuvat rahasummatkin ovat aivan toista luokkaa kuin peliautomaateissa. Pelinjärjestäjät pyrkivät hankkimaan mahdollisimman suuren pelaajamassan. Tähän päästään tarjoamalla ensin ilmaispelejä, joiden avulla houkutellaan pelaajia maksullisten pelien pariin.

Lisämaustetta antavat julkisuudessa esiintyvät ammattipelaajat, jotka luovat mielikuvaa siitä että pokerissa voi rikastua helpolla. Tosiasiahan kuitenkin on että aina kun joku voittaa niin joku toinen häviää. Nettipokerin voitot perustuvat ns. pyramidimalliin, jossa pyramidin pohjalla oleva suuri massa rahoittaa huipulla oleviten taitavien pelaajien voitot.

Nettipokerin saloja raotetaan keskustelussa jossa on vieraina pokeriammattilainen Minna Ritakorpi, tutkija Jani Kinnunen Tampereen yliopistosta ja RAY:n rahapelitoimen johtaja Janne Peräkylä.

(YLE Radio 1 torstaina 9.4.2009 klo 9.05 – 10.00.)

”Maassamme on lukuisia taloudellisia tutkimuslaitoksia,
jotka julkaisevat ennusteita, niiden joukossa myös suhdanne-ennusteita kymmenesosaprosenttiyksikön tarkkuudella. Nämä ennustelaitokset menivät metsään kuin porsaat toinen toisistaan hampaillaan hännästä pitäen,niin etteivät ainoastaan desimaalit, vaan kokonaisluvut,ja joskus etumerkkikin oli vääränsorttinen”
Näin kommentoi presidentti Mauno Koivisto vuonna 1994 talousennusteita viitaten silloin 90-luvun lamaan. Elämme taas taantumassa ja talousennusteet ovat synkistyneet lähes viikottain viime syksystä alkaen.
Ennustaminen on aina vaikeaa, voisi jopa sanoa että se on mahdotonta. Siitä huolimatta talousennusteita tehdään ja julkaistaan. Ennusteiden kysyntä on koko ajan kasvanut. Mihin nämä ennusteet oikeastaan perustuvat? Vedetäänkö niitä hihasta tai hatusta, vai onko tulevia suhdanteita oikeasti mahdollista arvioida?

Mikäli suunnittelet asunnon tai auton ostoa, on ehkä syytä ottaa huomioon tuleva suhdannekehitys. Mikäli näkymät ovat huonot, vähentyy kansalaisten ostohalukkuus, joka puolestaan ruokkii taantumaa ja ajaa taloutta yhä heikompaan tilanteeseen. Myös päättäjät ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta. Hallitusohjelma tehdään vuosiksi eteenpäin, jolloin on tietysti tärkeää saada tietoa tulevien vuosien taloustilanteesta. Ennusteisiin liittyy kuitenkin aina niin paljon jossittelua, ettei tulevaisuutta voi varmasti ennustaa.

Ennusteet myös poikkeavat toisistaan. Eri tahot ennustavat tulevaa eri lailla, minkä on tulkittu johtuvan ennustajan intresseistä: TTT ennustaa eri lailla kuin vaikkapa PTT. Kenen suulla nämä ennustajat siis puhuvat? Ja onko kuluttajan kannalta loppujen lopuksi mitään merkitystä sillä meneekö talous 5,1 vai 5,7 prosenttia miinukselle tänä vuonna?

Talouden ennustamisesta keskustelevat Tuomas Enbusken johdolla Nordean johtaja Leena Mörttinen, kauppatieteiden tohtori Jarmo Leppiniemi ja taloustieteen kriitikko Ari Ojapelto.

(YLE Radio 1 torstaina 2.4.2009 klo 9.05 - 10.00)

Aikaamme kuuluu ironinen etäisyydenotto kaikkeen. Kukaan ei enää ota mitään
vakavasti, kaikki on suhteellista. Vai onko? Ainakin vaikuttaa sille että tässä on sukupolviero: aiemmin meillä oltiin paljon vakavampia kuin tänä päivänä. Maailma on muuttunut ylipäätään paljon aiempaa viihtellisemmäksi - ei tarvitse kuin verrata vaikkapa mitä televisio tarjoaa tänään ja mitä se tarjosi vaikkapa vuonna 1979.

Filosofi Platon (427-347 eKr.) piti nauramista alhaisena, koska nauraessaan ihminen voi menettää rationaalisen järjellisen kontrollinsa. Tämä asenne vaikutti pitkään meilläkin, se ilmenee vaikkapa sananlaskuissa. "Mies tulee räkänokastakin, vaan ei turhan naurajasta". Tämän päivän nuoriso saattaa heittää kaverilleen ihan mitä tahansa ja kuitata asian toteamalla vain että "hei se oli läppää". Näitä läpänheittäjiä työskentelee paljon mediankin palveluksessa, hyvällä läpällä voi päästä tässä perinteisten vaitonaisten ihmisten maassa ihan hyvään asemaan.

Sören Kierkegaard (1813-55) suhtautui huumoriin, nauruun ja ironiaan myönteisesti. Hänen mielestään ironikon terävä katse on pohjia myöten havainnut elämän naurettavuuden. Ironikolla on salainen yhteisymmärrys elämän voimien kanssa, mikä antaa hänelle varman tiedon siitä, minkälaista hoitoa potilas kaipaa. Ironia on kuitenkin tavattoman vaikea laji. Usein ironiaa ei ymmärretä, ja sen käyttäjän sanoma vääristyy. Kuitenkin tuntuu että ironiaakin viljellään tänä päivänä yhä useammin.

Tuomas Enbusken seurassa vakavuutta ja ironiaa pohtivat filosofi Kalle Haatanen, mediatutkija Veijo Hietala sekä pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki.

(YLE Radio 1 torstaina 26.3.2009 klo 9.05 - 10.00)

Johtajia aina haukutaan, se kuuluu työntekijöiden peruskäyttäytymiseen. Mutta onko siihen aihetta? Viime aikoina on kuultu useampi kannanotto kehnosta johtamisesta. Taantuman aikana johtamistaidot luonnollisesti korostuvat. Hyvä johtaja saatta pystyä luovimaan huonoistakin ajoista huonoa paremmin. Silläkin on iso merkitys miten ihminen irtisanotaan, jos sellaiseen tilanteeseen joudutaan.

Hyvien johtajien esimerkkeinä nostetaan esiin vaikkapa Yhdysvaltain tuore presidentti, joka loistavana esiintyjänä valloitti äänestäjät puolelleen. Täällä kotimaassa uudenlaista esiintymistä kokeili Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuuluisalla "fantastista" puheellaan. Onko johtaminen loppujen lopuksi vain karismaattista tyhjän puhumista? Vai mikä meidät saa pitämään toisia parempina johtajina kuin toisia? Napoleonkin voitti monta taistelua mutta hävisi sodan.

Johtamisesta ja johtajuudesta on keskustelemassa kolme kovaa asiantuntijaa:
kehittämispäällikkö Veijo Nivala Johtamistaidon opistosta, professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja toimitusjohtaja, konsultti ja kouluttaja Riitta Hyppänen.

(YLE Radio 1 torstaina 19.3.2009 klo 9.05 - 10.00)

Pääministeri Matti Vanhasen esitys eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen laukaisi kiihkeän keskustelun. Ammattiyhistykset pitävät tiukasti kiinni nykyisestä 63 vuoden eläkeiästä, yleislakollakin on jo uhattu. Yksimielisyys tuntuu kuitenkin vallitsevan siitä että suomalaisten on jatkossa jaksettava pidempään töissä kuin nykyään.

Mutta mikä on oikea eläkeikä itsekullekin? Miksi suomalaiset tuntuvat haluavan mahdollisimman varhain pois työelämästä? Millä meidät saataisiin pysymään kauemmin töissä? Lähetyksessä pohditaan myös ylipäätään vanhenemista ja asenteita vanhuuteen. Nuoruutta ihailevassa maailmassa tuntuu olevan kovin vaikea ymmärtää mitä se vanheneminen tarkoittaa. Kiinassa suhtautuminen vanhuuteen on aivan erilaista kuin Suomessa, Pekingistä saadaankin lähetykseen Katri Makkosen raportti.

Keskustelijoina studiossa ovat gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen Yliopistosta, professori Kari Lindström Työterveyslaitokselta ja osastopäällikkö Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

(YLE Radio 1 torstaina 12.3.2009 klo 9.05 - 10.00)

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä kun Iranissa tehtiin vallankumous ja syrjäytettiin shaahi Mohammad Reza Pahlav. Iranista tuli islamilainen valtio, jonka perustana on shiialainen islam. Islamin laki, sharia, ohjaa koko yhteiskuntaa.

Toimittaja Liisa Liimatainen on seurannut Irania lukuisilla reportaasimatkoilla. Näistä kokemuksistaan hän on kirjoittanut tänä keväänä julkaistavan kirjan "Iran - huntu ja haaste, yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa".

Kirjan alkupuheessa Liimatainen kirjoittaa näin:

"Mitä enemmän perehdyin Iraniin, sitä enemmän minua häiritsi ulkopuolelta maata tarkkailevien rajaton tietämättömyys. Tällä vuosikymmenellä Iranista on tullut pahuuden akselin keskeisin maa. Siksi on poliittisesti vaarallista tietää niin vähän maailmanpolitiikan syntipukista."

Tätä tietämystä ja ymmärrystä haetaan Enbusken johdolla torstaina, jolloin Liisa Liimataisen lisäksi lähetyksessä on vieraina 23-vuotiaana Suomeen Iranista muuttanut Alexis Kouros ja Lähi-Itään perehtynyt dosentti Pertti Multanen.

Toimittajana Tuomas Enbuske.

(YLE Radio 1 torstaina 5.3.2009 klo 9.05 - 10.00. Lähetyksen jälkeen ohjelma on kuunneltavissa tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta.)

(YLE Radio 1 torstaina 26.2.2009 klo 9.05 - 10.00)

Vasemmiston kannatus on laskenut alhaisemmaksi kuin koskaan aiemmin. Onko Forssan ohjelman tavoitteet saavutettu ja vasemmisto näin käynyt tarpeettomaksi, vai onko vasemmisto itse tyrinyt omat mahdollisuutensa?

Sodanjälkeisten konsensus-puolueiden SDP:n ja Keskustan kannatus on laskusuunnassa, sen sijaan pitkään vallasta poissa olleiden Kokoomuksen ja SMP:n perillisen Perussuomalaisten kannatus nousee kohisten. Onko tämä sattumaa?
Tarvitseeko vasemmisto uuden Forssan ohjelman?

Näitä kysymyksiä ovat pohtimassa SDP:n kansanedustaja ja entinen puoluejohtaja Eero Heinäluoma, Turun yliopiston yliassistentti, puoluetutkija Rauli Mickelsson ja tällä viikolla "Lumedemokratia" pamfletin yhdessä Katja Boxbergin kanssa julkaissut toimittaja Taneli Heikka.

(YLE Radio 1 torstaina 19.2.2009 klo 9.05 - 10.00)

Voiko maahanmuuttoa vastustaa olematta rasisti?
Talouden taantuma on nostanut ympäri Eurooppaa keskustelua maahanmuutosta. Huonoina aikoina nousee esiin vaatimus omien kansalaisten työllistämisestä ennen kuin työtä tarjotaan muualta tulleille. Näin siitäkin huolimatta että tutkimusten mukaan maahanmuutto ei juurikaan vaikuta työpaikkoihin. Päinvastoin, esimerkiksi Suomessa pitäisi tutkimusten mukaan moninkertaistaa maahanmuutto jotta matalasta syntyvyydestä tulevaisuudessa selvittäisiin. Työ vaatii tekijöitä, vaikka tällä hetkellä monelle on näytetty ovea.

Mistä tällainen heimoaate syntyy - mikä tekee meistä rasisteja? Entä kuinka kotouttaminen pitäisi hoitaa jotta Suomesta tulisi todellinen monikulttuurinen yhteiskunta? Voiko maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista käydä asiallista keskustelua, ilman että päädytään eipäs-juupas sisään-ulos asetelmiin?

Maahanmuuttoon liittyviä asioita ovat pohtimassa tutkija Anna Rastas, Valtiotieteiden tohtori ja vapaa kirjoittaja Iivi Anna Masso sekä tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista.

(YLE Radio 1 torstaina 12.2.2009 klo 9.05 - 10.00)

Charles Darwinin syntymästä tulee 12 helmikuuta kuluneeksi 200 vuotta. Luonnontieteet mullistanut Lajien synty -teos sai ensipainoksensa 150 vuotta sitten. Tämä aikanaan mullistava ja suurta kohua herättänyt teoria on kestänyt aikaa hyvin. Oppikirjoista ei tosin löydy enää sitä alkuperäistä muotoa, koska Darwinilla ei ollut käsitystä siitä kuinka yksilöiden väliset ero periytyvät. Sen sijaan nykyään puhutaan synteettisestä evoluutioteoriasta tai modernista synteesistä. Geenitutkimus on myös lisännyt tietoutta huimasti sitten Darwinin aikojen.

Lukuisista tieteellisistä tutkimuksista huolimatta Darwin on silti yhä edelleen kiistelty hahmo. 1800-luvulla uskottiin että tiede ja valistus voittavat, mutta 2000-luvulla mennäänkin sekä uskonnolliseen että taikauskoiseen suuntaan. Yhdysvalloissa opetetaan kouluissa ihan tosissaan kreationismia. Miksi kiistely evoluutiosta on vielä tänäkin päivänä näin voimakasta? Onko aika ajanut Darwinin ohi? Onko valistuksen aika ohi?

Darwin -fani Tuomas Enbusken vieraina suorassa lähetyksessä ovat kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka, neurobiologian professori Kai Kaila ja teologian tohtori Ilkka Pyysiäinen.