Tuomas Enbuske tarttuu torstain ohjelmassaan Mauno Koivistoon. Oliko presidentti yksi lamasyyllinen ja Baltian itsenäisyyden estäjä vai ensimmäinen demokraattinen presidentti ja älykkö? YLE Radio 1:ssä torstaina 26.11. klo 9.05 alkaen keskustelemassa ovat Seppo Lindblom, Mauno Koiviston entinen
avustaja ja pitkäaikainen ystävä, joka on kirjoittanut kirjan Manun matkassa ja filosofi Kalle Haatanen, joka puolestaan on taas vaatinut Mauno Koivisto -myytin purkamista.

Lähestulkoon jokainen suomalainen on tällä hetkellä peloissaan ilmastonmuutoksesta. Kaikenlainen "viherpesu" tuntuukin menevän mukisematta läpi: kierrätys ja jätteiden lajittelu tapahtuu jo automaattisesti ja sen uskotaan pienentävän ekologista jalanjälkeä huomattavasti. Tavalliset hehkulamput on pyöräytetty energiaa säästäviin - siitäkin huolimatta, että lamppujen valaisuteho ei välttämättä ole niin hyvä kuin tavallisten hehkulamppujen ja eipä taida hyötykään olla kovin suuri, jos uusia tutkimuksia on uskominen.

Kysymys herääkin, että huijataanko meitä ympäristöaatteen nimissä?

Keskustelu jatkuu YLE Radio 1:ssä torstaina 19.11. klo 9.05 alkaen, kun paikan päälle saapuvat Tiede-lehden freetoimittaja Marko Hamilo, joka on jutuissaan
kritisoinut ilmastopolitiikan keinoja, Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta, joka puolestaan sanoo: "yksinkertainen tosiasia on, että sähkön
tuottamiseen käytettävät hiilivoimalat levittävät ympäristöön
huomattavasti enemmän elohopeaa ja energiansäästölamppujen sisältämä
elohopea saadaan pääosin talteen. Mukana on myös tekniikan tohtori Esa Eranti, joka puolestaan kommentoi viherpesua näin: "valtaosassa tapauksia ollaan tekemisessä mitättömien ympäristövaikutusten kanssa. Kysymys on hurskaltelusta, joka sopii ihmisiä syyllistävälle ympäristöbyrokraattiselle valtakoneistolle ja monille syyllistämistä hyödyntäville tahoille. Jos jätetään ilmastonmuutoksen riski keskutelun ulkopuolelle, mitään ekokatastrofia ei Suomessa ole näköpiirissä.

Osallistu keskusteluun!

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat lähes toistensa kaltaisia. Tätä mieltä ovat paitsi monet äänestäjät myös tuore Tampereen yliopistossa tehty tutkimus, jonka mukaan puolueet ovat suurissa poliittisissa kysymyksissä miltei identtisiä. Mikä sitten on Vihreiden ja Vasemmistoliiton ero?

Omat kantansa yhteneväisyydestä ja eroista tuovat ilmi YLE Radio 1:ssä torstaina 12.11. klo 9.05 työministeri Anni Sinnemäki, joka on porvarihallituksessa pahimmassa mahdollisessa pestissä ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, joka puolestaan heittelee ehdotuksia oppositiossa.

Marraskuun 9. päivä tulee kuluneeksi 20 vuotta Berliinin muurin murtumisesta.
Yhden mielipidemittauksen mukaan jopa viidennes saksalaisista kaipaa muuria takaisin. Miksi näin on ja mitä muurin murtuminen loppujen lopuksi muutti?

YLE Radio 1:ssä torstaina 5.11. klo 9.05 alkae ovat aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston tutkija Kimmo Elo, joka on erikoistunut Saksan sodanjälkeisen ajan politiikkaan. Kimmo Elo oli Saksassa vaihto-oppilaana aivan 1990-luvun alussa. Ohjelmassa ovat mukana myös Saksan Suomen suurlähetystön lehdistöpäällikkö Joachim Bussian ja Essenistä puhelimitse Sarah Kraft.

Moni meistä miettii itseään usein hyvinkin kriittisesti. Haluaisimme muokata itseämme niin sisäisesti kuin ulkoisestikin: "miten saisin paksummat hiukset, isommat silmät tai lihakset? "Olisipa ihanaa olla reippaampi ja stressata vähemmän."

Lisääntyminen tai lisääntymättä jättäminen on yksi elämän tärkeimmistä
päätöksistä. Moderni geeniteknologian avulla valinnan voi viedä pidemmälle.
Entä jos geenejä voisikin muuttaa niin, että esim. perinnöllisiä sairauksia voisi ehkäistä siittiö- tai munasolua muokkaamalla, tai jos geeniteknologian avulla vanhemmat saisivatkin päättää tulevan lapsen hiusten ja silmien värin?

YLE Radio 1:ssä aiheesta keskustelevat torstaina 29.10.2009 klo 9.05 alkaen etiikan professori Veikko Launis Turun yliopistosta, genetiikan professori Helena Kääriäinen ja erilaisen lapsen vanhempi Niina With.

Brändityöryhmä pohtii parhaillaan Suomen brändiä. Asia on herättänyt paljon keskustelua, niin puolesta kuin vastaankin. Suomi-brändin on sanottu olevan ihan metsässä eikä sitä pelasteta sibeliuksilla, tarjaturusilla tai maailmaa kiertävillä rock-bändeillä.

Mitä ihmettä Suomi-brändi loppujen lopuksi tarkoittaa? Ja ketä varten brändi luodaan? Eikö kaikki kuitenkin lähde siitä, että Suomi olisi kansainvälisesti tunnettu ja voisimme nauttia arvostuksesta, ja myös suomalaiset voisivat arvostaa maataan ja itseään kansalaisena?

Keskustelua aiheesta YLE Radio 1:ssä torstaina 22.10. klo 9.05 alkaen. Mielipiteensä tuovat julki kriitikko Outi Nyytäjä ja viestintäkonsultti Kirsi Piha Suomi-brändin valtuuskunnasta.

Euroopassa, kuten myös Yhdysvalloissa, älymystön islam-kritiikki kiihtyy. Jotkut jopa ennustavat kolmannen maailmansodan kehittyvän arabimaailman ja länsimaailman välille. Joidenkin mielestä se alkoi jo syyskuun 11. päivä. 2001.

Yhteentörmäyksiä sattuu ja on sattunut paljon, myös arkielämän tasolla. Taannoin hs.fi uutisoi siitä, kuinka muslimien jalkapalloseura Creteil Bebel kieltäytyi pelaamasta pariisilaista homoista koostuvaa amatöörijalkapallojoukkuetta The Paris Foot Gay'ta vastaan. Homoseura kertoi saaneensa muslimiseuralta sähköpostin, jossa muslimiseura kertoi peruuttavansa suunnitellun keskinäisen kohtaamisen. Postissa kerrottiin myös perustelut: "Koska periaatteemme on olla hartaita muslimeja, emme voi pelata teitä vastaan. Vakaumuksemme on paljon tärkeämpi kuin yksittäinen jalkapallo-ottelu".

Suomessa islamin ja länsimaiden arvojen yhteensovittamisesta on kuitenkin käyty keskustelua vain pinnallisesti. Voidaanko islamin ja länsimaiden arvot sovittaa koskaan yhteen? Torstaina 15.10. aiheetta pohditaan YLE Radio 1:ssä klo 9.05 alkaen.

Studiossa ovat keskustelemassa Filosofi, tohtori Jukka Hankamäki, joka on kritisoinut kovasti islamia homofobiseksi uskonnoksi, jonka arvot eivät sovi länsimaihin. Islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila ja lääkäri Anas Hajjar, joka on Suomen islamilaisen yhdyskunnan jäsen.

Ihminen pelkää mokaamista yli kaiken. Se lieneekin ihan terveellistä itsesuojeluvaistoa, mutta entä jos se estää uudet keksinnöt, sosiaalisen
kanssakäymisen ja hyvän elämän? Esim. Yhdysvalloissa firman tai henkilökohtainen konkurssi ei ole samanlainen häpeä kuin Suomessa.

Mokan pelkohan on yleensä pahempi kuin itse moka. Kaiken maailman elämäntapakouluttajat kehottavat ihmisiä myös menemään kohti virheitä, puhutaan "iloisesta mokaamisesta". Toisaalta mokaan kannustaminen kannustaa myös liioiteltuun itsetuntoon ja liian suuren riskinottoon.

YLE Radio 1:ssä torstaina 8.10. klo 9.05 alkaen omat mokansa paljastavat mentaalivalmentaja Minna Marsh, filosofi Maija-Riitta Ollila ja työterveyspsykologi Tuomas Lassinantti sekä konkurssin tehnyt sisustussuunnittelija Tanja Meski puhelimitse Italiasta.

Itämeren ali kulkeva kaasuputki on iso hanke, eikä suinkaan yksinkertainen. Projekti on saanut paljon arvostelua osakseen, toisaalla sen on sanottu olevan uhka erityisesti ympäristölle, toisaalla putken rakentamisen pelätään aiheuttavan uhkaa turvallisuudelle. Oman lusikkansa soppaan ovat työntäneet myös suomalaiset liikemiehet, jotka ovat luvanneet vetää kaivoshakemuksensa pois putken tieltä, jos he saavat Karjalan takaisin.

Mistä tässä kaikessa oikein on kyse? Mihmeen kaasuputkea Nord Stream oikein on rakentamassa? Ja miksi sitä ei saisi rakentaa?

Torstaina 2.10. YLE Radio 1:ssä klo 9.05 -10.00 Tuomas Enbusken kanssa Itämeren kaasuputkesta ovat keskustelemassa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen ja tutkija Susanna Hast Aleksanteri-instituutista. Puhelimitse keskusteluun osallistuvat europarlamentaarikko Heidi Hautala ja asianajaja Kari Silvennoinen.

"Parit housut, kalsarit, pari paitaa, yhden puseron, talvipusakan, kintaat, lätsän päähän, vähän ruisleipää, silakkaa, perunaa ja lämpimän asunnon" Näin kuvailee tarpeitaan Pentti Linkola. Miltä kuulostaa? Tulisitko näillä toimeen?

Uuden tutkimuksen mukaan raha ei enää olekaan niin tärkeää suomalaisille kuin vielä muutama vuosi sitten. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Suomalaisethan tienasivat viime vuonna enemmän kuin ikinä kansakunnan historiassa.