Jokapäiväistä leipää

Yleisradion organisaatio on muutoksessa. Yt-neuvottelut ovat käynnissä, päivittäin luemme yhtiön sisäisiltä nettisivuilta, mitkä työpaikat ovat avoinna. ”Ootko hakenut jo paikkaasi?” kysellään käytävillä työkavereilta.

Olemme tottuneet elämään muutoksessa. Muutosten keskellä teemme koko ajan ohjelmia ja valmistelemme tulevaa vuotta, jonka osalta päätökset on jo tehty. Se mitä alamme suunnitella ensi vuonna, onkin sitten toinen juttu.

Yle Draama sijoittuu ensi vuoden alusta yksikköön Luovat sisällöt, jota johtaa Ville Vilén. Yle Draaman päällikkö ensi vuoden alusta on Tuire Lindström. Kunhan kaikki nimitysasiat, toimenkuvat ja strategiat ovat selvinneet, kertovat päälliköt ajatuksistaan myös Kohtauksen Tornin juurelta-kolumnissa.

Tv-ohjelmien tekemistä verrataan joskus makkaratehtailuksi. Koska en syö makkaraa, puhun leivästä. Me tarvitsemme leipää joka päivä: hiilihydraatit ovat kehomme polttoainetta, kuidut poistavat kuonaa. Tätä draamakin on, polttoainetta ja kuonanpoistoa.

Kotikatu on näkkileipä, kaikille tuttu ja hyvin säilyvä perusleipä. Uusi päivä on pussillinen jumpuloita, pampuloita tai mitä näitä onkaan, pulleita pehmeitä uutuuksia joista ei vielä ota selvää, ovatko ne tulleet jäädäkseen vai poistuvatko markkinoilta vähin ääniin. Alamaailma on ”kivenkovaa” ruisleipää, Taivaan tulet  täyshyvää. Loppuvuoden minisarjat Enon opetukset ja Tauno Tukevan sota ovat mehevää taatelikakkua ja mausteista limppua. Kyllä isä osaa on tietenkin Tampereen rievää. Risto Räppääjä maistuu crackereilta, Arn-Pohjolan ritari on Polar-rieskaa. Radioteatterin kuunnelmat Äänetön osakas, Toivon operetti, Tulossa pitkä ilta ja muut tuovat herkullisen ja monipuolisen lisän leipäkoriin.

Juuri nyt kun uusi organisaatio on vasta muotoutumassa, me leipojat olemme uteliaita tulevaisuuden suhteen. Kuka tilaa ja mitä sorttia? Minkälaista halutaan, miten paljon, mikä maistuu? Mennäänkö vanhoilla resepteillä vai kehitetäänkö uusia?

Yksi on kuitenkin varma. Joka päivä leivotaan. Te saatte jokapäiväisen leipänne, ja mekin saamme.