Luopuminen jumalan asemasta

Käsikirjoittaja Heini Junkkaalan Kristuksen morsian sai kantaesityksensä Kansallisteatterin Omapohjassa viime vuoden lokakuussa. Radioteatterissa esitetään näytelmän kuunnelmaversio tulevana sunnuntaina 3.4.

- Kirjailijana on joskus vaikea luopua jumalan asemasta - sellainen asemahan kirjailijalla suhteessa omaan tekstiinsä on, vastaa Junkkaala kysymykseen, miten toimenkuva muuttui kun näytelmää alettiin muokata kuunnelmaksi.

- Tässä tapauksessa vaikeuksia ei kuitenkaan ollut, koska olen tehnyt ennenkin yhteistyötä ohjaaja Milja Sarkolan kanssa. Olimme keskustelleet Kristuksen morsiamesta paljon ja tiesin, että hänen tulkintansa on teoksen hengen mukainen. Luotan Miljan ajatteluun, jaan samanlaisen ihmiskuvan ja kunnioitan häntä taiteilijana.

-Olin prosessissa mukana ehkä pikemminkin kollegana kuin assistenttina, keskustelimme Miljan kanssa melkein kaikesta: dramatisoinnista, roolituksesta, tulkinnan sävyistä. Lopputuloksen kirkkaus ja koskettavuus on kuitenkin täysin Miljan ansiota, hän ohjasi tekstistä vahvan tulkinnan, vakavamman kuin mitä itse olisin rohjennut. Olen iloinen, että hän rohkeni.

- Ennen nauhoituksia työskentelin Elina Snickerin kanssa, hän teki kuunnelmasovituksen näytelmästäni, jatkaa Junkkaala. - Luin versioita ja kommentoin niitä, pari versiota luimme yhdessä ääneen ja muutimme ja lyhensimme niitä samalla lennossa.

Korvia-avaava kokemus

-Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin mukana kuunnelman tekoprosessissa alusta loppuun. Kokemus oli korvia-avaava ja inspiroiva, kertoo Junkkaala. Olen huomannut viime aikoina ajattelevani tulevan teatteriohjaukseni äänellisiä mahdollisuuksia aivan uudella tavalla. Kuunnelman tekeminen ei siis opettanut vain kuunnelman tekemistä vaan lisäsi ymmärrystäni äänen mahdollisuuksista, äänidramaturgiasta, äänikerronnasta, äänitiloista.

- Hienoin oivallukseni kuunnelmanteossa oli se, että realismi äänissä ei välttämättä ole paras keino päästää kuulija teoksen lähelle ja sisään. Juuri tyylittely voi kuunnelmassa luoda kaikkein autenttisimman vaikutelman. Kuunnelma on suurenmoinen välinen sisäisen kokemuksen välittämiseen.

Tauon jälkeen uutta tulkintaa

- Minulla on Kristuksen morsiamen teatteriensi-illan jälkeen ollut jo yksi ensi-ilta - Johanna Freundlich ohjasi viime syksynä näytelmäni Toinen vasemmalta Ahaa Teatterille - ja seuraava ensi-iltani on syksyllä teatteri Jurkassa, tätä näytelmää kirjoitan parhaillaan. Olen siis ollut tässä välissä aivan muissa maailmoissa. Tämän vuoksi ei tuntunut lainkaan tylsältä palata vanhan teoksen ääreen. Päin vastoin oli kiinnostavaa huomata, että tekstin kuuli tauon jälkeen hiukan eri tavalla. Se sai uusia painotuksia ja tulkintoja omassakin mielessä.

Vaalikuunnelma

Kristuksen morsian on yksi Radioteatterin kolmesta vaalikuunnelmasta, jotka tarjoavat kuulokulmia eduskuntavaalikeskusteluun.

- Olen otettu tästä valinnasta, jos suoraan sanon, toteaa Junkkaala. Minusta on hienoa, että tämä teos, joka on saanut alkunsa hyvin henkilökohtaisesta aiheesta, privaatista kokemuksesta ja varsin sisäisestä dialogista, nähdään yhteiskunnallisena puheenvuorona. Toki se oli tavoitteenikin, näyttämöllistää omat kysymykseni sukupuolesta, seksuaalisesta ja kristinuskosta niin, että teos kommunikoisi mahdollisimman monilla ihmisille.

- Se, että Kristuksen morsian valittiin osaksi vaalikuunnelmien sarjaa, vahvistaa uskoani siihen, että jos uskaltaa katsoa rehellisesti itseään, tulee samalla katsoneeksi yhteiskuntaa ja maailmaakin jotenkin kiinnostavalla tavalla.

- Olen iloinen siitä, että Ylen ansiosta Kristuksen morsian tulee nyt laajemman kuulijakunnan ulottuville. Mitä taiteeseen tulee, kuunnelmat puolustavat ylväästi maantieteellistä tasa-arvoisuutta Suomessa.