Harjoitus 3: Oma minielokuva

Edellisten harjoitusten pohjalta oppilaat pystyvät todennäköisesti käsikirjoittamaan oman kohtauksensa, oman minielokuvansa arkielämän tilanteesta. Suunnitelmista ei luultavasti tule liian monimutkaisia tai pitkiä. Kuvakäsikirjoituksen mukaan etenevä suunnitelma toteutetaan yhdellä kaksoistunnilla edellisen harjoituksen mukaisesti.

On hyvä lähteä toimintakuvasta liikkeelle, jotta kaikille syntyy kuva (konkreettinen TV:n tai muun monitorin välityksellä) mitä tehdään. Usein reaktiot tulevat oppilailta hyvin kerran tai kaksi - mutta eivät välttämättä useita kertoja. On tärkeää, että lähikuviin siirryttäessä toiminta ja rytmi ovat selvillä. Voisi jopa ajatella, että toimintakuva on ikään kuin harjoitus, joka voidaan ottaa vielä uudelleen reagointikuvan jälkeen. Toki tällöin kuvan ottamiseen täytyy olla painava syy, eli toiminta on jotenkin tarkentunut ja muuttunut.

Minielokuvissa olisi hyvä korostaa ilmaisun pienuutta. Ennen kuvauksia voi pyytää jokaista oppilasta käymään (esim. parina PLK:ssa) kameran edessä ja näkemään jotain yllättävää - siis reagoimaan siihen. Tässä kokeilussa ei saa puhua. Muut voivat arvata mitä pari näki ja mihin reagoi. Tämä harjoitus havainnollistaa kuvan ilmaisuvoiman. Pieni ilmaisu kasvaa ruudulla yllättävänkin suureksi.

Videot