Pillihimmeli on uusi suomen kielen lempisanani. En muista aiempaa sanaa, mutta tämä voittaa sen.

Kävin naapurin (Terkut Annelle!) kanssa kurssit ja nyt osaan tehdä kauniita himmeleitä, pilleistä. Oi onnistumisen riemua. Kuva on nyt osittain K-18, koska himmeli on nakuna. Pahoitteluni. Jos jaksat lukea eteenpäin, moraalini kohenee.

Pohtiessani himmeliin jotain uutta ideaa, tuijotin marketin mainoksessa olevaa kuusta ja tajusin, miten kaunis puu se olisi ilman koristeitakin. Ei kun siis tarkoitan, että tajusin, että himmelikin pitää kuorruttaa, koska kuuset, ihmiset ja koiratkin tätä nykyä saavat päälleen vaatteita ja kuorrutteita.

Aloitin himmelin vaatetuksen tekemisen samalla idealla kuin neulegraffitit tehdään, eli laakana. Mittasin silmämääräisesti pillin pituuden ja tein saman verran silmukoita. Sitä sitten pyörittelin eestaas, jotta laaka kasvoi. Valmiin yksittäisen asun kiinnitin käsin pillin päälle. Lopputulos laakana tekemisestä näyttää tältä. Tein yhteensä kahdeksan punaista n. 5 cm pätkää ja neljä valkoista, jotka raidoitin polkagris-henkisesti punaisella puuvillalangalla.

Lopputulos on yllättävän hirveä. Kokonaisuus on jotenkin tönkkö. Melkein alkoi ketuttaa, vaikka olen hyväntuulinen ihminen. Joko tätä ei voi tehdä näin tai sitten lanka ja pilli olivat liian paksuja. Kertokaa, jos tiedätte, miten tämä tehdään nätisti. Puuvillanka on kolmosen puikolle sopivaa, joten on vaikea ymmärtää, että se olisi paksua. Paksulta ja tönköltä se kuitenkin näyttää. En suosittele.

Sisuunnuin, yritin uudestaan. Mietin pukeutumistrendejä ja valitsin turvallisen mustavalkoisen, kokopeittävän asun. Ehkä tuo pillinmyötäinen ei ollut pilistäkään miellyttävä. Itse ainakin inhoan sukkahousuja ja kotelomekkoa. Siis sitä, miltä ne tuntuvat päälläni.

Päädyin tekemään kolmioita. Silmämääräisesti jälleen, josta syystä tein osan aika moneen kertaan. En kerta kaikkiaan kestä laskemista. Silloin ei voi tehdä mitään muuta kuin keskittyä virkkaamiseen. Minulla on usein moniajo päällä.

Yhdistin aina eri värit pareiksi, joten lopulta minulla oli kulmikas puku, jonka sisälle tungin pillihimmelin. Himmeli piti kiinnittää kulmista asuun, koska muuten sille olisi käynyt kuin sängyssä pussilakanalle; kulmat ovat aina tyhjät ja peitto elää omaa elämäänsä sisällä.

Tähän jälkimmäiseen lopputulokseen olen tyytyväinen, mutta sen tekeminen oli melko hidasta. Yhteen "timanttiin" pitää varata neljä-viisi tuntia viimeistelyineen ja keskeytyksineen (jos on koiria, pieniä lapsia, perhe ylipäänsä tai pieni virtsarakko).

Ensimmäisessä kuvassa esittelemäni himmelin asun tekemiseen menisi siten 35 tuntia ja jos haluaisi päällystää vielä pystypillit liitoksissa saisi varata loppuhinkkaamisineen noin 37 tuntia. Näin. Onnea matkaan.

Huumorivirkkaaja toivottaa lukijoilleen varuilta tässä kohtaa hyvää joulua. HYVÄÄ JOULUA! Syödään paljon ja tehdään käsitöitä!