Laitakaupungin kanat: Esittelyssä Pöö-kana

Pöö kokokuvassa. Kuva: Laitakaupungin kanat.

Toinen lapsista bongasi mustavalkoisen kanan ensimmäisellä tutustumiskäynnillä maalaiskanalassa ja päätti jo silloin ottaa sen omakseen. Kanan nimeämistä kyseinen lapsi haudutteli noin viikon. Ensin kanaa kutsuttiin Kanaksi ja sittemmin nimi vaihtui Pöö Kanaseksi. 

Pöön maalitahra. Kuva: Laitakaupungin kanat.

Pööllä on tummanruskeat silmät. Koska kanalan rakennus ja viimeistely oli jäänyt kirjaimellisesti viime tippaan, Pöö sai höyheniinsä muistoksi täplän kosteasta maaliroiskeesta. Pöö on kaikkein pienikokoisin ja utelias, vikkelä menijä. Pöö ei pelkää tulla syliin ja siitä on kehkeytynyt oikea sylilemmikki.

Pöö vauvana. Kuva: Laitakaupungin kanat.

Luumun ohella Pöö on toinen, joka tykkää lentää ulkoaitauksen yli. Pöö näyttäisi kiipeävän aina viimeisenä kanalan koppiin yöunille, ikään kuin varmistaen muiden turvallisuuden. Arvelemme, että Pöö saattaisi olla parven hierarkiassa ylimpänä. Emme ole myöskään nähneet että kukaan muu kanoista olisi koskaan nokkaissut sitä. Emme tiedä käyttäytyykö kanat oikeasti noin, tulkitsemme ja inhimillistämme eläinparkoja mielivaltaisesti. 

Pöö lähikuvassa. Kuva: Laitakaupungin kanat.

Lapsilta:
”On aina ikävä Pöön päätä jota voi paijata.”
”Pöö on kiltti.”

Tiesitkö että:
Suomalaisen maatiaiskanan juuret juontavat rautakaudelle ja se on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin. Myöhemmin nämä paikalliset kanat ovat risteytyneet tuotujen rotukanojen kanssa; nykyiset maatiaiskanat ovat näiden risteytymien jälkeläisiä. 1960-luvulla kotoperäisen kanarodun luultiin kokonaan hävinneen, sillä uudet tuontirodut olivat parempine tuotanto-ominaisuuksineen vallanneet alaa. 1970-luvulla kuitenkin löydettiin Savitaipaleelta kanakanta, joiden hautomista poikasista sai alkunsa "savitaipaleen kana", Suomen yleisin maatiainen. Kanakantoja on nyt löydetty yli kymmenen, ja ne ovat saaneet nimensä löytöpaikan mukaan. Savitaipaleen kanan lisäksi tunnetaan muun muassa kiuruvetinen, Jussilan, Alhon, piikkiöläinen ja horniolainen kana. Kannat ovat säilyneet yksittäisten ihmisten säilytystyön tuloksena.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on vuonna 1998 perustanut maatiaiskanalle oman säilytysohjelman. Ohjelmassa mukana olevat sitoutuvat säilyttämään kanakantaa lajityypillisissä olosuhteissa vähintään neljä vuotta.

Lähde: Wikipedia, Suomalainen maatiaiskana.

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

laitakaupungin kanat

Laitakaupungin kanat.

Helena on rekisteröitynyt siipikarjan pitäjä Itä-Helsingistä. Miten ja miksi kaupunkilainen perhe ryhtyi kanalanpitoon? Mitä munista tehdään ja miten kanojen pitäminen tuo tullessaan tiiviisti asutussa taajamassa? Kanalan ensimmäiset kesäasukkaat ovat neljä maatiaiskanaa.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä