Laitakaupungin kanat: Esittelyssä Reetta-kana

Reetta on minun oma kanani. Valitsin sen täysin ulkonäön perusteella, höyhenpeite on ihanan punaruskea. Nimen kana sai ystäväni, toisen punatukkaisen kaunottaren mukaan. Reetta on kanoista kaikkein rauhallisin ja kiltein, antaa ottaa itsensä helposti kiinni eikä kauheasti pyristele sylissä. Reetan alavatsan höyhenet ovat aivan raparperijäätelön väriset.  

Reetta taitaa olla nokkimisjärjestyksessä alimmaisena, ainakin muut kanat nokkivat sitä ja saattavat hätistellä pois ruoka-astioilta. Reetalla olikin hetken pieni haavauma harjassaan, lasten mukaan Eriksonin tekosia. Jostain syystä Reetta kuitenkin on kanoista pulskin. Reetta onkin yleensä ensimmäisenä paikalla kun matoja tai kotiloita jaetaan. Reetta osaa myös kääntää vartalonsa muiden esteeksi löytäessään maasta jotain herkullista nokittavaa. Ehkä hän onkin paras vainuamaan ruokaa ja siksi muut ovat hänen perässään nokat ojossa. 

Lapsilta:

”Reetta otettiin ensimmäisenä syliin ja se kesyyntyi ensimmäisenä.”
”Kiltti ja kaunis mutta on yrittänyt nokkasta varpaaseen, luuli sitä varmaan madoksi!” 

Tiesitkö että:
- Suomalaisen maatiaiskanan ulkomuoto, koko ja kehonrakenne vaihtelee kanakannoittain. 
- Kooltaan maatiaiskana on kevyen munijarodun kokoinen. Kanakantojen välillä on kokoeroja, mutta yksittäisen kannan sisällä isot kokoerot kertovat risteytymistä (kanta ei ole vakiintunut).
- Maatiaiskanan muna on 40 - 55 gramman painoinen, lähes valkoinen tai vaalean ruskea, joskus harvoin pilkullinen.
- Maatiaiskana on elinvoimainen ja pitkäikäinen (se elää yleensä 5-7-vuotiaaksi, Suomen ennätys on 21 vuotta).
- Maatiaiskana on kylmänkestävä.
- Sen taudinvastustuskyvyn arvellaan olevan parempi kuin nykyjalosteilla, mutta asiaa ei ole tutkittu.
- Maatiaiskana on vaatimaton. Sille riittävät kotoinen viljaan perustuva ravinto ja perinteisen kuivikelattiakanalan olosuhteet.
- Maatiaiskanalla ovat luontaiset vaistotoiminnot tallella (haudontavietti, jälkeläistenhoito, ravinnonhaku).

Lähde: Maatiainen ry