Jos valuttaa juotua maitoa nenästään junan ravintolavaunussa, niin lentää ulos että sika, mutta jos ennen ravintolavaunuun menoa pukeutuukin omituisiin värikkäisiin harsoihin ja sanoo ulkomaaksi että tämä on meidän pakanallinen riitti ja käyttää sitä maitoa nenästä valuttaessaan kaarimaljaa ettei sotkeennu paikat, niin menee juuri ja juuri läpi ja voi ajatella sisimmässään että jesss!

Jos tekee kahdeksan metriä korkean moottoroidun hiilikuitutarantellan ja ajaa sillä moottoritiellä sataakuuttakymppiä, niin sakottavat ilman mitään armoa, ne pirut, mutta jos ajaa tien sivussa hatelikossa joka ei ole tieliikennealuetta, niin eivät voi sille mitään, ja voipi suihkautella värjättyä vettä sen tarantellan hampaista ja hydraulivivun avulla väkytyttää sen tarantellan irvistäviä leukoja että väy väy väy väy väy ja mullistella sen pullottavia silmiä kamalasti, niin että jännittää jopa itseä!

Jos juoksee asunnosta täysillä ja on lapio poikittain, niin tulee kauhea yllätys ja rytkäytys mahaan kun lapio jöntkähtääkin kiinni ovenkamanoihin ja itse heittää mahavoltin lapion ”akselin” ympäri ja rätkähtää kipeästi selälleen eteisen linoleumille™, mutta jos pitää lapioa pystysuunnassa, niin pääsee kirmaamaan ulos lapion kanssa ilman pienintäkään ongelmaa!

Jos tekee ilmaisen karusellin, jossa on perkeleellisiä, kuin helvetistä ja painajaisista syöksähtäneitä, höyryäviä ja liman peittämiä, rikiltä haisevia kammoittavia hahmoja jotka ovat niin hurjan näköisiä että joillekin tulee aivan fyysisestikin huono olo ja jopa muutama kovanahkainen, paatunut teurastamon lihanleikkaajakin pyörtyy jos näkee ne, niin ei tule pitkät jonot siihen karuselliin vaikka on ipi-ilmainen se, mutta jos laittaa sinne vaikka yhden kivan pinkin ponihahmon sekaan, niin ei se mitään auta; äidit peittävät lasten silmät ja kiskovat lapsiraukat äkkiä kauemmaksi, itsekin leuka väpättäen ja niskakarvat pystyssä katseen pois kääntäen, että juostaan äkkiä kauas tuosta paholaisen karusellista, jonka Yleisradion outo setä rakennutti tuohon, että äiti soittaa suojelupoliisille ja ministeriöön ja isi ja isin kaverit hakevat bensaa ja polttavat sen helvetillisen tekeleen jo tänä yönä.

Jos tekisi itselle uimahousut tekoturkiksesta niin ne olisivat kyllä hienot, kuivina, mutta märkinä ne olisivat päinvastoin hirmu säälittävät ja niistä lirisisi vesi jotenkin surkeasti siihen itsen alle. Ei olisi kunnian päivä se!

Jos kasvattaisi avomaankurkun joka olisi kuusikymmentä metriä pitkä ja kerrostalon korkuinen, niin riittäisi olalle taputtajia ja mielistelijöitä, mutta jos ei ehtisi ajoissa korjata, säilöä ja purkittaa sitä kurkkua, vaan se alkaisi mädäntyä niille sijoilleen, niin naapurit etsisivät käsille kaikki kattilansa ja kauhansa ja paukuttaisivat kattiloita kauhoilla ikkunasta ja parvekkeella protestiksi aina kun kulkisi ohi, kun niitä niin haittaisi se pilaantuva, haiseva, vuoren kokoinen kurkku siellä, jonka viljeli innoissaan, mutta sitten kyllästyi ennen sadonkorjuuta hän. 

Jos ostaisi Australian markkinoille tarkoitettuja kompasseja, joissa kompassineulan polarisaatio on päinvastainen, ja jakelisi niitä kansan syvien rivien keskuudessa marjastusaikana, niin ne häviäisivät mehtään koko marjastusporukka, joka ikinen iikka, mutta kun jakaisi sitten niitä hävinneitä marjastajia etsimään lähtijöille oikeita Suomeen tarkoitettuja kompasseja, niin nehän eivät etsijät pirut uskoisi että nämä on kunnollisia kompasseja vaan  sanoisivat että se yrittää hämätä ja mielessään kääntäisivät ne kompassineulan osoitukset päinvastoin ja sen takia ne etsijätkin häviäisivät mehtään ja taas pitäisi etsiä uusi porukka etsimään niitä molempia hävinneitä ja niille kolmansille pitäisi jo antaa GPS-laitteet, kun ne sanoisivat että myö ei piruvie siun petturikompassin varassa lähetä minnekään, että niin on epäuskoisia jotkut! 

Jos keittäisi mielettömän sammion hapanimeläkastiketta ja sitten jakaisi kansan kahtia, ja toisille syöttäisi ensin pelkkää sokeria ja toiselle kansanpuolikkaalle jotain hapanta sitruunalillinkiä, ja sitten lähettäisi ne lusikoiden kanssa ja silmät sidottuna maistamaan sitä hapanimeläkastiketta ja kertomaan mielipiteensä että onko se imelää vai hapanta, niin puolet väittäisi että se on imelää ja toinen puoli väittäisi että eikun hapantapas selvästi, ja ne alkaisivat riidellä siitä yhtä kiivaammin ja kohta suorastaan käsirysyssä, ja jos hätiin lähetettäisiin ensin poliisit ja sitten armeija, niin sekään ei auttaisi, kun niistäkin puolet olisi hapanten ja puolet imelten puolella ja vain pahenisi siitä se! 

Että se ero on siinä siis, käytännön tasolla.