Pitkä etsintä päättyi. Unelmieni tapetti on minun!

SKRRRRRRRRRRRRRIIIIIIIIIIK!!!

Jarrut pohjaan Tehtaankadulla. Näin varmasti väärin? Pakko kääntyä ympäri ja ajaa uudestaan ohi. Apua! Näin oikein! Gondola on ikkunassa! Missä parkkipaikka, äkkiä!

Nyt on pakko selittää tällainen mielipuolinen käytös ja liikenneturvan vaarantaminen tapetin vuoksi.

Rakastuin palavasti, kun näin en-enää-edes-muista-missä-sisustuslehdessä tapetin.

Lehden kolumnisti julisti, että tässä on maailman kaunein tapetti. Olin samaa mieltä. Leikkasin kuvan irti ja kirjoitin tapetin mallin muistiin. Ja siitä alkoi kuukausia kestänyt metsästys. En ole koskaan aikaisemmin seonnut samalla tavalla jonkun sisustusasian kanssa. Lähetin kymmeniä sähköposteja ja soitin läpi liikkeitä. Bonjour, hello, guten tag, hejjjjj. Ja sain aina saman vastauksen: meillä on ollut Gondolaa, mutta sen valmistus on lopetettu ja se on loppuunmyyty.

NYT SITÄ KUITENKIN TAAS SAA. Ja olen onnellinen yhden Gondola-rullan omistaja. Vain yhden, koska se on kallista ja koska en tiedä mihin sen liisteröisin. Mutta minulla on rulla. Minun rullani. En minä sille tuutulaulua iltaisin laula, mutta mieli tekisi.