Hiiri pienessä kädessä – aikuinen ja lapsi nettiin tutustumassa

Suurin osa aikuisista muistaa ensimmäiset käyntinsä netissä. Konetta lähestyttiin varovaisesti, opeteltiin kirjoittamaan selaimen osoiteriville ja pelättiin väärän napinpainalluksen kadottavan kaiken löydetyn bittiavaruuteen. Nykylapsen näkökulmasta internet on aina ollut olemassa, eikä ole sen uudempi ihme kuin radio tai auto. Useimmissa perheissä netti kuuluu arkielämään. Lapsi ei kuitenkaan ole synnynnäisesti sen valmiimpi käsittämään nettimaailmaa kuin aikaisemmatkaan sukupolvet, vaan tarvitsee aikuisen tukea oppiakseen käyttämään nettiä ilon ja hyödyn lähteenä.


Mikä ikä on netti-ikä?

3–7-vuotiaista suomalaislapsista puolet käyttää internetiä. Yleisimmin netinkäyttö aloitetaan suunnilleen kouluikäisenä. Kuitenkin usein surfailun ja pelaamisen lisäksi netin kautta mm. kuunnellaan musiikkia ja katsellaan valokuvia. Näin ollen lapset ovat mukana käyttämässä nettiä aivan pienestä saakka. Jo pari-kolmevuotias lapsi voi motorisesti kyetä käyttämään hiirtä, ja luku- ja kirjoitustaidon myötä internetin käyttömahdollisuudet laajenevat hurjasti. Moni lapsi onkin alakouluikäisenä taitavampi käyttämään tietokoneita kuin vanhempansa. Tekniset taidot eivät kuitenkaan kerro mitään lapsen valmiuksista kohdata netin sisältöjä, vaan kyky ymmärtää kokemaansa kehittyy hiljalleen lapsen kasvaessa. Siksi pikkulapsen kaveriksi nettimaailmaan tarvitaan aina aikuinen.

Lasten kiinnostus nettimaailmaa kohtaan on hyvin yksilöllistä. Osaa tietokoneet ja pelit kiehtovat pienestä pitäen, toisia taas ei vielä kouluiässäkään. Kummassakaan vaihtoehdossa ei ole vikaa, eikä lasta ole tarpeen sen paremmin ylettömästi rajoittaa kuin patistaakaan internetiin tutustumisessa. Koulussa lapsi oppii kyllä tietotekniikka- ja tiedonhankintataitoja, vaikka kotona ei surffailua harrastettaisi lainkaan. Toisaalta taas on liioiteltua varovaisuutta pitää nettiä itsessään lapselle haitallisena, sillä internet ei ole kokonaisuus vaan joukko erilaisia sisältöjä. Netti-ikärajaa ei siis ole, vaan olennaista on käyttää ikätasolle sopivia sisältöjä kohtuudella ja turvallisessa seurassa.


Pelisäännöt selviksi

Aikuinen on aina vastuussa lapsen netinkäytöstä. Isommat sisarukset eivät korvaa aikuista turvana, eikä heille voi siirtää vanhemman vastuuta arvioida sitä, mikä on pienelle lapselle sopivaa. Pikkulasta ei myöskään päästetä surffailemaan omin päin, vaan yhdessä vanhemman kanssa käytetään sopiviksi tiedettyjä palveluita. Ikävien yllätysten välttämiseksi vanhemman kannattaa tutustua sivustoihin huolella etukäteen. Esimerkiksi osalla pelisivuistoista on sekä lapsille sopivia että vain aikuisviihteeksi tarkoitettuja pelejä.

Kuten kaikessa kasvatuksessa, myös netinkäytön opettelussa on tärkeää luoda järkevät pelisäännöt pienestä pitäen, ja näyttää itse esimerkkiä. Kun aikuinen ei jatkuvasti ”unohdu” koneen ääreen, on lapsenkin luontevaa oppia käyttämään nettiä kohtuudella. Sovituista aika- tai pelikertarajoista pidetään kiinni, jotta koneen sulkemisesta ei tarvitse käydä loputonta taistelua. Aikuisen esimerkki on tärkeä myös sallittujen sisältöjen valinnassa: lapsen seurassa käytetään vain lapsille sopivia sivustoja ja pelejä. Varsinaisen K18-viihteen lisäksi esimerkiksi uutissivustot sisältävät lapsia järkyttävää materiaalia. 


Tekniikka tueksi

Netinkäytön turvallisuutta on mahdolista parantaa teknisillä asetuksilla. Lasten käyttämät sivut voidaan merkitä selaimen kirjanmerkkeihin helposti löydettäviksi, tai luoda koneelle erillinen käyttäjätili, jonka kautta käytetään vain lastensivustoja. Tällöin mitään sopimatonta ei jää aikuisen käytön jäljiltä selaimen muistiin lapsen löydettäviksi. Erillisten käyttäjätilien käyttö on suositeltavaa myös siksi, ettei vanhempien tarvitse pelätä lapsen vahingissa poistavan koneelta tärkeitä ohjelmia tai talletuksia. Lisäksi koneelle tai käyttäjätilille voidaan asentaa esto-ohjelmia, jotka rajoittavat pääsyä kiellettyjen sisältöjen pariin tai sallivat ainoastaan ennalta määriteltyjen sivujen käytön. Tekniset keinot ovat käteviä kasvatuksen tukena, mutta eivät korvaa aikuisen läsnäoloa ja yhteisiä pelisääntöjä.


Mistä liikkeelle?

Pikku Kakkosen nettisivut (www.yle.fi/pikkukakkonen) ovat yksi hauska ja turvallinen tapa aloittaa netinkäyttö yhdessä lapsen kanssa. Ääniohjattu käyttöliittymä on suunniteltu erityisesti pieniä lapsia varten eikä se vaadi lukutaitoa. Esimerkiksi loppuvuodesta 2010 julkaistu Leimu-peli perustuu äänen käyttöön. Sivuston muut puuhat ja pelit auttavat mm. hiirenkäytön harjoittelemisessa, ja sisällöt ovat paitsi viihdyttäviä, myös kehittäviä. Yksilöllisillä asetuksilla voi vielä tehostaa palvelun turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Sivuston käyttöä varten selaimessa tulee olla JavaScript kytkettynä päälle, sekä asennettuna uusin Flash-soitin, jonka saa maksutta ladattua Adoben sivuilta.

Internetin hyötykäyttöön lapsi tutustuu parhaiten olemalla mukana niissä arkisissa tilanteissa, joissa nettiä kotona käytetään. Yhdessä voidaan vaikkapa tarkistaa bussiaikataulut tai hakea leivontaohjeita. Näin lapsi kasvaa kuin itsekseen hallitsemaan niitä taitoja, joita tämän päivän aikuiset joutuivat erikseen opettelemaan.

Muista, että lapsi on netin käyttäjänä aloittelija, jolle sivustojen toimintalogiikka on uutta. Anna lapselle aikaa tutkia ja tutustua palveluihin. Lasten suhtautuminen mediatekniikkaan on kokeilevaa ja leikillistä: kun aikuista kiinnostaa, mitä tietokoneella ja nettisivulla on tarkoitus tehdä, lapsi puolestaan selvittää, mitä niillä voisi tehdä. Lapsi saattaakin toimia hyvin eri tavalla kuin palveluiden tekijät ovat suunnitelleet, esimerkiksi pelin läpipelaamisen sijasta juoksuttaa pelihahmoa loputtomasti ympyrää – ja nauttia tästä täysin siemauksin. Vaikka aikuisen tehtävä on opastaa lasta netin ”järkevään” käyttöön, tulee myös lapsen leikkiä median parissa kunnioittaa. Leikki on lapsen tapa tutustua maailmaan.

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

pl 347

PL 347 on blogi on kurkistus Ylen lastenohjelmien ja -palveluiden taakse. Tervetuloa kehittämään parempaa Lasten Yleä.

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä