Suomen lain mukaan lasten parissa työskentelevien on esitettävä rikostaustaote työnantajalle ennen työsuhteen alkua. Oikeusrekisterikeskuksessa joudutaan jatkuvasti harkitsemaan, mikä on lasten parissa työskentelyä ja mikä ei.

Apulaisjohtaja Tauno Aallon mukaan oikeusrekisterikeskukselle on ehdotettu esimerkiksi kouluille tavaroita toimittavien autonkuljettajien taustojen tutkimista.

- Rikostaustaotteille olisi pohjaton menekki työelämässä, jos menisimme näin pitkälle, Aalto toteaa.

Työntekijän tausta tutkitaan rikosrekisteristä, joten tiedot perustuvat aina annettuihin tuomioihin. Sen vuoksi otteesta ei käy ilmi, jos työntekijää on epäilty jostakin rikoksesta ja sittemmin todettu syyttömäksi.

Oikeusrekisterikeskus toimittaa rikostaustaotteen ainoastaan työntekijälle itselleen. Työnantaja saa tehdä omiin papereihinsa merkinnän, että ote on esitetty, mutta hän ei saa esimerkiksi ottaa rikostaustaotteesta kopiota.

- Väärinkäytöksiä on tullut muutamia esille, Aalto toteaa.

Tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan uhriksi tai houkutelluksi huumeiden käyttöön.

Laissa on kuitenkin aukko, jota rikolliset voivat käyttää hyväkseen. Otetta ei nimittäin tarvitse esittää, jos työsuhde kestää vähemmän kuin kolme kuukautta. Lain ulkopuolelle jäävät siten muun muassa lyhytaikaisia sijaisuuksia tekevät ja kaikenlainen vapaaehtoistyö.

Rikostaustaotteet työllistävät oikeusrekisterikeskusta ympäri vuoden, mutta aivan erityisesti syksyllä koulujen alkaessa. Lain valmisteluvaiheessa arvioitiin, että pyyntöjä tulisi vuosittain 20 000. Määrä on ollut kuitenkin lähes kolminkertainen.

Vuonna 2004 rikostaustaisia työnhakijoita paljastui 61. Viime vuonna heitä oli hieman enemmän. Valtaosalla rikostaustaisista työntekijöistä merkintä on johtunut huumausainerikoksesta. Joukkoon on mahtunut myös väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneitä.

- Nämä niin sanotut osumat antavat uskoa tähän työhön, vaikka ei tällä tavalla yksin ratkaista lapsiin kohdistuvaa rikollisuutta, Aalto huomauttaa.

Tarina nähtiin Poliisi-TV:ssä 12.1.2006

Tulisiko alaikäisen hoitaa velkansa ja voiko alaikäinen ylipäätään velkaantua?? Kuluttajaviraston mielestä ei voi ja tämä on yleinen käytäntö. Mutta kuitenkin yli 4000 alaikäisen velat ovat tällä hetkellä perinnässä. Elinkeinoelämän mielestä myös alaikäinen on vastuussa veloistaan ja niitä pitää voida periä.

Luottoala korostaa, että nykyisellään kuluttajaviranomainen kieltää oikeuden periä alaikäiseltä samalla, kun valtion organisaatioon kuuluva ulosottoviranomainen voi kohdistaa pakkoperinnän hyvinkin nuoriin. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lakiuudistusta, jonka tulisi ottaa selkeä kanta alaikäisten perimistapauksiin.

Suomessa on yli 4000 alaikäistä, joilla on velkoja perinnässä. Kuluttaja-viranomaisten mukaan alle 18-vuotis ei voi velkaantua, eikä häneltä siten voi periä velkoja. Silti jopa kaksivuotias on saanut maksuhäiriömerkinnän. Terveydenhuollon maksut ovat yleisimpiä velkoja. Yleensä hoitolaskut kun tulevat hoidettavan nimellä. Kuluttajaviranomaisen mielestä laskutuksen kohde tulisi olla holhoaja. Luottoala ja Keskuskauppakamari näkevät asian toisin. Heidän mielestään 16 - 17-vuotias voi tehdä vähäisiä maksusopimuksia, joissa lasku maksetaan myöhemmin. Keskuskauppakamarin mielestä nykytilanne ei ole hyvä. 17-vuotiaan ei tarvitse maksaa velkojaan, eikä nuori saisi tehdä mitään taloudellista sitoumusta. Ja kaikki vastuu tulee sitten kertarysäyksellä 18-vuotiaana.

Tänä päivänä jo 15-vuotis nuori voi tehdä työsopimuksen tai testamentin ja hänellä on oikeus työstä saamaansa palkkaan. Ja alaikäinen voi myös haluta salata vanhemmiltaan esimerkiksi huumevieroituksen, tai abortin.

Velkojien ja yritysten kantoja peilaava Kauppakamari on yllättynyt tulkinnasta, että alaikäiset eivät voi tehdä pienintäkään velkaa, eikä heiltä voi periä mitään. Kuluttajaviranomainen puolestaan on huolissaan perinnän aiheuttamista maksuhäiriömerkinnöistä alaikäisille. Nopea gallup Tampereella kertoo, että nuoret itse pitävät yli 15-vuotiasta valmiina ottamaan vastuuta pienistä maksusitoumuksista, jotka hoidetaan jälkeenpäin. Nuoret näkevät myös huonona sen, että 17-vuotiaan ei vielä tarvitsisi kantaa vastuuta veloistaan eikä ylipäätään tulisi voida velkaantua, ja 18-vuotiaana kaikki muuttuu yhdessä yössä.

Oikeusministeriössä on valmisteilla lakimuutos, jossa haetaan ratkaisua ongelmaan. Keskuskauppakamari puolestaan ei näe 4000 alaikäisen perintärekisteriä mitenkään dramaattisena Suomen kokoiselle maalle.

Tarina nähtiin Poliisi-TV:ssä 8.12.2005

Poliisi voi täydentää tarvittaessa henkilöstöään erityisillä täydennyspoliiseilla, kun se on valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olojen vuoksi tarpeellista. Täydennyspoliisien kutsumisesta palvelukseen päättää valtioneuvosto.

Täydennyspoliisiksi kelpaavat sopivasti elämänkokemusta ja oikeanlaista asennetta omaavat henkilöt. Joskus joukkoon on eksynyt esimerkiksi ainoastaan ampumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Heidän tiensä täydennyspoliisissa loppuu tavallisesti lyhyeen.

- Täydennyspoliisiksi sopivat aivan tavalliset ihmiset, korostaa ylikomisario Ilpo Liuska Nurmijärven poliisista.

Nurmijärveläiset Umerto Battilana ja Kaarina Laine ovat olleet toiminnassa mukana sen alkuvaiheesta alkaen, 1990-luvun lopulta lähtien. He ovat tyytyväisiä koulutuksen laatuun, mutta toivoisivat koulutusta olevan enemmän.

Poliisi-TV lähetti kaikille kihlakuntien poliisipäälliköille kyselyn siitä, kuinka täydennyspoliisitoiminta on heidän kihlakunnassaan järjestetty. Yli 60:stä kihlakunnan poliisipäälliköstä kyselyyn vastasi 20. Valtaosa heistä piti toimintaa tarpeellisena, mutta koki sen organisoimisessa olevan puutteita.

- Järjestelmän tarpeellisuutta voidaan arvioida kriittisesti, koska normaaliaikoina niitä ei voida käyttää poliisin lisäresursseina, apulaispoliisipäällikkö Kari Ahola Espoon poliisilaitokselta kertoo.

- Järjestelmä on tarpeellinen, kunhan sen koulutus järjestettäisiin valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi ja käyttömahdollisuutta lievennettäisiin myös kriisittömän ajan poikkeustilanteisiin, poliisipäällikkö Martti Kallio Rovaniemen poliisista tähdentää.

Viime heinäkuussa voimaan tullut poliisilain muutos mahdollistaa täydennyspoliisin käytön kokoontumislain mukaisissa tilaisuuksissa järjestyksenvalvojina tai liikenteenohjaajina. Poliisi-TV:n kyselyssä kävi ilmi, että tästä ei kentällä tiedetä.

Täydennyspoliisin käyttöä pohdittiin viime syksynä muun muassa yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä. Sieltäkään ei kuitenkaan löytynyt täydennyspoliisille tehtäviä.

Tarina nähtiin Poliisi-TV:ssä 1.12.2005

Lounais-Suomen vankilasta eli Turun Kakolasta on takavarikoitu tänä vuonna pari tuhatta tablettia anabolisia steroideja sekä nelisenkymmentä ampullia kasvuhormonia. Vankilan johtajan Juhani Järven mukaan määrä on kasvanut selkeästi.

- Meillä huumausainetilanne on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta uutena ilmiönä meille on tulleet hormonit, Järvi toteaa.

Vangit käyttävät vapaa-aikaansa erilaisiin harrastuksiin, muun muassa liikuntaan. Urheilu on tärkeä osa kuntouttavaa toimintaa. Sen lisäksi, että se parantaa vangin fyysistä kuntoa, se auttaa jaksamaan myös henkisesti.

Hormonien kulkeutuminen vankilaan on kuitenkin treenaamisen nurja puoli. Paljolti hormonien määrä vankilassa riippuu myös siitä, minkälaisia vankeja talossa kulloinkin on. Esimerkiksi Vaasan vankilassa hormonien suhteen on menossa suvantovaihe.

- Nyt tuomiota ei ole suorittamassa ketään varsinaisia punttimiehiä, jotka kokemuksemme mukaan vetävät perässään hormoneja ja sitä kautta käyttäjäkuntakin laajenee, kun on joku näyttämässä esimerkkiä, toteaa vartiopäällikkö Yrjö Kahra Vaasan vankilasta.

Vankiloissa pelätään erityisesti hormonien sivuvaikutusta: aggressiivisuutta. Iso ja vahva vanki on hermostuessaan hintelää kaveria vaarallisempi myös vartioille. Kakolan johtajan Juhani Järven mukaan isojen lihasten kasvattaminen on osa vankihierarkiassa pärjäämistä.

Hormoneja salakuljetetaan vankilaan kehonsisäisesti. Ylivoimaisesti eniten Kakolasta on paljastunut pieniä vaaleanpunaisia pillereitä, Thaimaan nappeja. Jotain ongelman laajuudesta kertoo sekin, että tänä vuonna Kakolasta on takavarikoitu enemmän hormoneita kuin huumeita.

Kakolassa ja myös Keravan vankilassa on ryhdytty vastaiskuun hormoneita vastaan. Keravalla lopetettiin muutama vuosi sitten lisäravinteiden myynti kanttiinista. Itse lisäravinteet sinänsä eivät ole negatiivinen ilmiö, mutta niiden laatua on vaikea valvoa.

Keravalta on lisäksi poistettu raskaat voimailuvälineet eli nykyisillään maksimipainot ovat 55-kiloisia. Sen myötä vankilasta ovat kadonneet myös hormonit yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta. Keravalla vankeja kannustetaan liikkumaan, mutta ei pullistelemaan.

- Vankilassa se liittyy alakulttuuriin ja siksi olemme panostaneet muuhun, Keravan vankilan johtaja Kirsti Nieminen sanoo.

Sen lisäksi, että vankiloiden punttisaleilta on karsittu suurimpia painoja ja laitteita, myös ensi vuoden lokakuussa voimaan astuva uusi vankeuslaki antaa mahdollisuuden puuttua myös hormonien käyttöön tiukemmin.

- Tällä hetkellä emme voi testata, joten ainoa mahdollisuus puuttua käyttöön on aineiden etsiminen. Tiedämme useita valmisteiden käyttäjiä, mutta nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa, emme voi puuttua käyttöön, vain hallussapitoon, kertoo vartiopäällikkö Jarmo Salminen Jokelan vankilasta.

Vankeille kuntoilu on henkireikä. Kakolassa tuomiotaan kärsivät Lauri Johansson ja Janne Åman käyvät ahkerasti punttisalilla. He eivät ole erityisen ilahtuneita ajatuksesta, että vasta rakenteilla olevaan uuteen Lounais-Suomen vankilaan suunnitellaan punttisalille ainoastaan vetolaitteita.

Lauri Johanssonin tavoitteena on voittaa vankien Suomen mestaruus voimailussa.

- Se on oikeusmurha, jos en pääse harjoittelemaan.

Janne Åman puolestaan uskoo, että vankilaväkivalta pysyy kurissa juuri voimailun ansiosta.

- Siihen voi purkaa paineita. Jos kuntosalia ei olisi, täällä alkaisi lätistä paljon enemmän, hän huomauttaa.

Tarina nähtiin Poliisi-tv:ssä 24.11.2005

Suomen lain mukaan lähiomainen saa halutessaan kieltäytyä todistamasta oikeudessa sukulaistaan vastaan. Säännöksen tarkoitus on suojata lähiomaisia ja perhe-elämää ristiriidoilta, joita mahdollisesta sukulaisen vastaisesta todistelusta seuraisi.

Viime joulun pyhinä sodankyläläisessä perheessä vietettiin joulujuhlaa kosteissa merkeissä. Jouluyö päättyi lopulta perikansallisesti riitaan. Veli kimmastui viime kädessä niin, että otti esille puiden kuorintaraudan ja alkoi hutkia lähiomaisiaan. Hän muun muassa löi siskonsa käsivarteen syvän haavan. Lisäksi hän löi toista naista niskaan vain parin senttimetrin päähän kaulavaltimosta sekä hartioihin, katkaisten lihaksia ja jänteitä. Lyöjää epäiltiinkin muun muassa tapon yrityksestä.

Poliisin tutkinta jutussa eteni hyvin, kunnes tuli yllättäen lähes seinä vastaan. Tapauksen todistajana olleet lähisukulaiset kieltäytyivät todistamasta oikeudessa. Pahin takaisku oli yhden naispuolisen todistajan oivallus kesken tutkinnan: Hän meni kihloihin syytetyn kanssa ennen oikeudenkäyntiä, jolloin hänen ei tarvitsisikaan todistaa. Aiempia kuulustelujakaan ei voitaisi enää käyttää kuorintaraudan kanssa riehunutta miestä vastaan.

Kieltäytymisoikeus on niin vahva, että edes lähiomaisen poliisitutkinnan aikana kuulusteluissa antamia tietoja ei saa käyttää todisteena oikeudessa. Sodankylän johtavan kihlakunnansyyttäjä Anita Haapakosken mukaan kieltäytymisoikeus haittaa joskus poliisin ja syyttäjän työtä merkittävästi. Pahimmillaan tekijä saattaa päästä tilanteesta kuin "koira veräjästä" ja jäädä tyystin ilman tuomiota. Tällöin suurimmat kärsijät ovat rikoksen uhri sekä tämän omaiset. Haapakosken mukaan kieltäytymisoikeuden ei ehkä pitäisikään olla täysin ehdoton - etenkään vakavimmissa rikoksissa.

Sodankylässä löydettiin onneksi lopuksi muita todistajia ja todisteita niin paljon, että kuorintaraudalla väkivaltaa tehnyt mies saatiin tuomittua viime kesänä. Tuomioksi tuli muun muassa tapon yrityksestä ehdotonta vankeutta yhteensä 4 vuotta ja 2 kuukautta. Lisäksi miehelle kertyi korvattavaa yli 23 000 euroa. Asian käsittely jatkunee hovioikeudessa...

Tarina nähtiin Poliisi-tv:ssä 10.11.2005