Laila Kinnunen
1950-luvun loppupuoli oli suomalaisessa iskelmässä uuden naissolistipolven esiinmarssin aikaa. 17-vuotiaana ensilevynsä Lazzarellan laulanut Laila Kinnunen oli modernin iskelmälaulajatarpolven lahjakkain ja musiikillisesti monipuolisin artisti. Lailan levyillä soivat niin italialaiset suosikkisävelmät, jatsahtavat foksit kuin slaavilaiset haikeat melodiat.
Naislaulajien 1950-luku
Nuorisokulttuuri oli tehnyt tuloaan jo 1950-luvulla. Rock’n roll jäi tosin pienen, mutta sitäkin innokkaamman piirin harrastukseksi. Svengaavassa jazzissa oli sitä jotakin. Nuori ammattimuusikkopolvi ujutti sitä vähän joka paikkaan, myös, ja ennen kaikkea, ulkomailta tuotuihin käännösiskelmiin. Luotiin aiemmasta populaarimusiikin tuotannosta poljennoltaan ja soundiltaan täysin poikkeava jazz-iskelmä.
Jazzahtavien iskelmien tuotannosta vastasi vuonna 1952 perustettu Harry Orvomaan ja Paavo Einiön luotsaama Scandia-levy-yhtiö. Vuonna 1958 Scandian palvelukseen astui myös sittemmin hienoista sovituksistaan tunnettu Jaakko Salo.
Scandia nosti esille ennen kaikkea nuoria, lahjakkaita naislaulajia. Kepeät käännösiskelmät sopivat erinomaisen hyvin naisten äänille, ne olivat kuin luotuja nuorten laulajattarien tulkitsemiksi. Naisten läpimurto kevyen musiikin parissa oli ehkä myös osittain seurausta yhteiskunnan tasa-arvoistumisesta. Kotiäidin rooli sai yhä useammassa tapauksessa väistyä; naiset hakeutuivat työelämään tai opinahjoihin.
Scandian artisteista mainittakoon Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Seija Karpiomaa ja Laila Kinnunen. Heidän levytyksissään kiinnittyy erityisesti huomio pehmeään, intiimiin toteutukseen. Tulkinnoista välittyy tekemisen riemu, solistien ja muusikoiden kutkuttava vuoropuhelu. Uusi äänitystekniikka antoi tähän mahdollisuuden.
Suomalaisen tähtikultin syntyaika
Tähteys oli Suomessa uusi käsite. Vasta Scandia-levy-yhtiön myötä ilmaantuivat ensimmäiset merkit modernista tähtiajattelusta. Scandia panosti artisteihinsa. Jokaiselle haettiin paitsi oma musiikkityylinsä myös oma imagonsa. Suuresta maailmasta kopioitu malli toimi myös meillä. Tähtiä markkinoitiin tehokkaasti suosituissa aikakauslehdissä, hiljattain toimintansa aloittaneessa televisiossa ja iskelmäelokuvissa. Iskelmätähtien myötä laulusolistien merkitys orkestereissa kasvoi eikä aikaakaan kun solistien nimet ja kuvat komeilivat näyttävästi keikkamainoksissa.
Scandian menestystarinaa seurasivat pian myös muut levy-yhtiöt. Nekin nuorensivat linjaansa jazziskelmien suuntaan ja antoivat tuotannossaan enemmän tilaa naisille.
Vuonna 1958 Laila Kinnunen kiinnitettiin Olli Hämeen orkesterin solistiksi. Paikka avautui orkesterin silloisen laulusolistin Brita Koivusen jäätyä äitiyslomalle. Jo vuoden kuluttua Laila hylkäsi yllättäen orkesterin ja levy-yhtiön. Rakkaus oli astunut Lailan elämään. Hän päätti jättää uransa toistaiseksi ja muutti kihlattunsa kanssa Ruotsiin. Ruotsin retki jäi lyhyeksi. Laila palasi Suomeen ja sai paikan Erkki Melakosken johtamassa orkesterissa. 1960-luvun alussa Mainos-TV aloitti Kuukauden suositut -nimisen ohjelmasarjan. Sarjan studio-orkesterina toimi Erkki Melakosken yhtye. Melakosken myötävaikutuksella Lailasta tuli ohjelman vakioesiintyjä.
Laila Kinnunen oli eräs ensimmäisistä iskelmätähdistä, jonka uraan television yleistyminen vaikutti hyvinkin voimakkaasti.
Suosittuna televisioesiintyjänä Laila Kinnunen sai maistaa julkisuuden mannaa. Kun taiteilijaelämän varjopuoli otti vallan ja tähden alamäki alkoi, näytti inhimillisistä tragedioista elävä sensaatiolehdistö pimeän puolensa. Yleisön mielissä olennainen ei missään vaiheessa hämärtynyt. Iskelmän ystävälle Laila Kinnunen on kuolematon suomalainen klassikko.
Ohjelmassa soitetut levyt
1. Vain päivän tahdon kerrallaan
2. Kuume
3. Rinnakkain
4. Josef
5. La mucura
6. Comes Love
7. Pojat
8. Carina
9. Illalla illalla
10. Lazzarella
11. Epävireiset sydämet
12. Mantsurian kukkulat
13. Tiet
Kommentit (0)
Ei kommentteja.