Aamusydämellä: Irtisanotut

Julkaistu tiistaina 12.02.2013 1 56

Kari Tarmastoa ja Marjo Koli-Lehtoa (oik.) jututtaa toimittaja Hilla Blomberg.

TV1 sunnuntaina 17.2. klo 9.05 - 9.45

Yle Areenassa vuoden ajan.

Irtisanotuksi tuleminen oli Marjo Koli-Lehdolle ja Kari Tarmastolle järkytys, joka aiheutti kolauksen itsetunnolle.

Marjo ehti tehdä Nokian Salon tehtaalla 24 vuotta markkinointitöitä. Kari oli 20 vuotta töissä Kaskisten Metsä-Botnian tehtaalla, pääasiassa laboranttina.

Molemmille työ oli ollut olennainen osa identiteettiä ja tunnetta, että on yhteisölleen ja yhteiskunnalle arvokas.

Sitoutunut palkittiin potkuilla

Marjo Koli-Lehto, 50, palasi selkäleikkauksensa jälkeisen sairaalabakteerin vuoksi kolmen kuukauden sairaslomalta töihin vuonna 2008. Saman vuoden joulukuussa alkoivat yt-neuvottelut.

Ensin piti kyseessä olla vain markkinoinnin organisaatiomuutos, mutta se muuttuikin irtisanomisiksi. Vielä seuraavan vuoden kesään saakka Marjo odotteli korvaavaa paikkaa talon sisältä, vaikka lamapuheet huolestuttivat.

Lopulta Marjo ilmoitti ottavansa lähtöpaketin, 18 kuukauden palkan, viimeisenä mahdollisena päivänä. Hän oli ollut mielestään sitoutunut työntekijä, jonka työt olivat tuoneet menestystä ja palkintoja työnantajalle.

Marjo oli vuotta ennen irtisanomistaan kokenut myös avioeron, joten ilman lähtöpakettia hänen ja hänen kolmen lapsensa elämä olisi ollut taloudellisesti tukalaa.

Marjosta mainosopettaja

Korvauksen turvin Marjo kouluttautui aikuisopistossa vuoden ajan julkaisugraafikoksi. Opintojen jälkeen Marjo sai lähes koulutusta vastaavaa työtä. Marjo ryhtyi myös sivutoimiseksi yrittäjäksi jatkamalla pienen salolaisen mainostoimiston toimintaa.

Opiskelupaikan kontaktit poikivat uuden uran. Marjo saa nyt pääansionsa opettamalla nuorille mainosaineita Salon seudun ammattioppilaitoksessa.

Silti hän ja lapset ovat joutuneet sopeutumaan taloudelliseen epävarmuuteen ja siihen, että tulot ovat tipahtaneet ja elämäntyyliä on pitänyt muuttaa.

Järkytystä ja vihaa

Kari Tarmasto, 56, kutsuttiin työtovereidensa kanssa eräänä päivänä tiedotustilaisuuteen, jonka luonteesta kellään ei ollut ennakkoaavistusta.

Tehtaan alasajo tuli kaikille yllätyksenä, vaikka tiedossa oli koivun saannin vaikeus Venäjän puutullien vuoksi ja sellun hinnan lasku.

Kari muistaa, kuinka työntekijät olivat järkyttyneitä ja vihaisia. Osa itki avoimesti. Kari oli sillä hetkellä aivan varma, ettei työllistyisi enää ikinä uudelleen ja oli hyvin huolissaan omasta toimeentulostaan. Irtisanomisajalta maksettiin puolen vuoden palkka.

”Hunningolle en joudu!”

Työnantaja osallistui irtisanomisen jälkeen kahden ammattikurssin maksuihin, joista Kari valitsi sähköasentajan kaksivuotisen koulutuksen.

Karille tärkeintä oli löytää mielekästä tekemistä irtisanomisen jälkeen. Hunningolle hän ei halunnut työttömyyden vuoksi joutua. Saman päätöksen hän oli tehnyt jo aiemmin avioeronsa yhteydessä.

Sähköasentajan koulutus ei Karia työllistänyt ja koulutuksen jälkeen hän vietti 10 kuukautta ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen turvin.

Lopulta Kari itse löysi mielenkiintoisen uuden alan. Hän hakeutui työvoimatoimiston kautta Talvivaaran kaivoskurssille. Kurssin jälkeen Talvivaara halusi työllistää myös iäkkäämpiä työntekijöitä nuorempien joukkoon.

Nykyään Kari asuu Kajaanissa ja tekee kenttäoperaattorin töitä Talvivaarassa. Lomautusuhat eivät Karia haittaa, sillä hän yrittää elää päivän kerrallaan.

Kokemusta pitäisi arvostaa

Marjo ja Kari toivoisivat, että työnantajat näkisivät iäkkäämpien työntekijöiden vahvuudet ja osaisivat arvostaa heidän hiljaista, työn kautta opittua tietoa.

Se, että on ollut irtisanomisen jälkeen muutamia kuukausia työttömänä, ei myöskään saisi olla este uudelleen työllistymiselle.

Marjoa ja Karia jututtaa toimittaja Hilla Blomberg. Taustatoimittajana on Jussi Pylväs.

Muualla netissä:

Aamusydämellä