Aamusydämellä

Rankoistakin kokemuksista voi selvitä. Usein jopa vahvempana kuin ennen.

Aamusydämellä-ohjelman vieraiden selviytymistarinat koskettavat ja antavat voimaa. Sunnuntaiaamun keskustelun juontavat Hilla Blomberg ja Kimmo Saares. 

 

27.4. Aamusydämellä: Onneksi on omaishoitaja

Omaishoitajien työ on usein raskasta ja sitovaa ja siksi he kaipaisivat arkeensa hyvin toimivia hoidon varajärjestelmiä.

Maire Rantala on hoitanut etenevää lihastautia sairastavaa poikaansa Harri Leskistä jo kaksikymmentä vuotta, ja Aarre Alanen sairauskohtauksen halvaannuttamaa puolisoaan Marjoa 14 vuotta.

 

 

20.4. Aamusydämellä: Raitis alkoholisti ja läheinen

Alkoholi hallitsi Juhani ”Junne” Hasusen elämää yli 30 vuoden ajan. Nuorempi sisko Jaana Hasunen oli huolissaan veljensä juomisesta, vaikka yhteydenpito vähenikin vuosien varrella lähes olemattomiin.

Junne raitistui Minnesota-hoidossa pari vuotta sitten. Läheisille tarjotuista tapaamisista tuli myös Jaanalle tärkeä väylä purkaa omia kipupisteitään.

 

 

13.4. Aamusydämellä: Syöpälasten isät

Vuosittain noin 150 lasta sairastuu Suomessa syöpään, mutta onneksi kolme neljästä paranee.

Aleksi Löfgren sairastui 12-vuotiaana syöpään, Lauri Tauriainen sairasti syöpää jo syntyessään. Kummankin syöpä uusiutui melkein heti kun hoidot olivat päättyneet, mutta mahdottomalta tuntuneesta tilanteesta selvittiin.

Pentti Löfgren ja Vesa-Pekka Tauriainen kertovat millaista on elää syöpälapsen isänä.

 

 

6.4. Aamusydämellä: Jääsydänpojista miehiä

Icehearts-joukkueessa opetellaan jääkiekon lisäksi elämisen taitoja. Toiminta alkoi Vantaalla vuonna 1996, kun Ville Turkka päätti isänsä Ilkan kanssa pistää pystyyn joukkueen, johon pelaajat valittiin erityistä tukea tarvitsevien poikien joukosta. Nykyään Icehearts-toimintaa on jo seitsemällä paikkakunnalla ja tukea kasvamiseensa saa liki 300 lasta ja nuorta.

 

 

30.3. Aamusydämellä: Koukussa kauneuteen

Erilaisista kauneusleikkauksista ja muista esteettisistä hoidoista on tullut sosiaalisesti hyväksytympiä ja yleisempiä. Kynnys leikkauksiin on laskenut ja usein yksi leikkaus johtaa toiseen. Kokemuksistaan kauneuskirurgiasta ja niiden vaikutuksesta itsetuntoon kertovat Minna Klintrup ja Jannika Peltonen.

 

 

23.3. Aamusydämellä: Uhrina parisuhteessa

Mirjam Nordström ihastui huijarimieheen ja Eero Inkeroinen kadotti avioliitossaan oman tahtonsa. Haettuaan apua vaikean suhteen aiheuttamaan pahaan oloon, Eero ja Mirjam löysivät itsestään läheisriippuvuuden, jonka siemen oli kylvetty jo lapsuudenajan kokemuksissa.

 

 

16.3. Aamusydämellä: Touretten oireyhtymä

Touretten oireyhtymä vaikeuttaa Sari Tanskasen teini-ikäisen tyttären elämää päivittäin. Sari päätti rauhoittaa tilannetta sillä, että ryhtyi tyttärelleen kotiopettajaksi ja omaishoitajaksi.

Niko Romo salasi nuorena kaikin mahdollisin keinoin omat tic-oireensa, kunnes päätti aikuisiällä tulla ulos kaapista sairautensa kanssa. Nykyään Niko toimii Suomen Tourette- ja OCD -yhdistyksessä vertaisneuvojana ja kokemuskouluttajana.

 

 

9.3. Aamusydämellä: Köyhyys syö miestä

Veljekset Mathias ja Christian Rosenlund elivät lapsuutensa ensimmäiset vuodet Tukholman lähiössä, mutta alueen levottomuuden vuoksi perhe muutti isän kotiseudulle Vaasaan. Vanhempien työt olivat matalapalkkaisia ja pojilla on muistikuvia lapsuuden ainaisesta puutteesta. Ei ollut varaa uusiin kenkiin tai parturiin.

 

 

2.3. Aamusydämellä: Etälapsia ja -aikuisia

Avioeroon päättyy Suomessa vuosittain noin 13 000 avioliittoa. Kun samaan aikaan yhä useampi avioliitto on monikulttuurinen ja työelämä kansainvälistyy, joutuvat monet avioerolapset helposti kauas isästään tai äidistään. Satu Spets ja Barbara Tenuta kertovat elämästä, kun vanhemmat asuvat eron jälkeen eri maissa.

 

 

23.2. Aamusydämellä: Auttamisen iloa

Vapaaehtoistyöt piristävät Aku Erosen eläkepäiviä. Viikon varrella on seitsemän erilaista tehtävää, jotka tuovat Akulle tunteen, että vielä hänellä on jotain annettavaa, vaikka joutuikin luopumaan työelämästä.

Topi Hurtig kadotti nautinnon hyväpalkkaisissa insinöörin ja tutkijan töissä. Uupumuksensa jälkeen hän löysi mielekkään työn sosiaalisesta sirkuksesta.

 

 

16.2. Aamusydämellä: Ammutut

Tappajan harhaluoti osui nyrkkeilylupaus Matti Kootan jalkaan syyskuussa 2011. Hyvinkään Tahkon edustusjoukkueessa pelaava Teemu Nikkanen sai luodin päähänsä Hyvinkään ampumavälikohtauksessa toukokuussa 2012.

 

 

9.2. Aamusydämellä: Diabetes jo nuorena

Päivi Lundenius sairastui tyypin 1 diabetekseen yhdeksänvuotiaana ja ehti kärsiä diabeteksen aiheuttamista vakavista vaivoista parikymmentä vuotta. Maaliskuussa 2013 Päivi sai elinsiirrossa uuden haiman ja munuaisen.

Kauko Tamssi sairasti diabetesta nelisenkymmentä vuotta ilman pahempia vaivoja, kunnes vuosi sitten häneltä piti amputoida jalka siihen tulleen tulehduksen vuoksi. Nyt Kauko kävelee taas proteesin avulla.

 

 

2.2. Aamusydämellä: Onnettomuuden jälkeen

Tavoitteet kilpaurheilun huipulle jäivät, kun Outi Leinonen ajoi rekan kanssa kolarin ja Pekka Hyysalo kaatui freestylehyppynsä. Molemmat saivat vakavan aivovamman. Toipuminen on ollut pitkä tie, mutta nykyään nuoret haastavat itseään uusin tavoin. Outi tähtää BMX-pyöräilyssä ikäluokkansa huipulle ja Pekka haluaa juosta maratonin.

 

 

26.1. Aamusydämellä: Vammaisen oikeus lapseen

Lapsettomuusongelmaa on raskasta hoitaa ja vielä vaikeampaa se on, jos oikeus vanhemmuuteen kyseenalaistetaan. Näin tapahtui vammaiselle pariskunnalle, Tiina ja Jukka Kumpuvuorelle. He kokivat lapsettomuushoitoon hakeutuessaan syrjintää, joka oli viedä heiltä mahdollisuudet heti alkuunsa. Tiina ja Jukka päättivät kuitenkin taistella ja yrittävät edelleen saada raskautta alkuun.

 

 

19.1.2014 Aamusydämellä: ALS vie rajoille

ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on sairaus, joka rappeuttaa vähitellen lihasten toimintaa ohjaavia hermosoluja. Kun lihakset menettävät hermoyhteydet, ne heikkenevät ja surkastuvat – eikä parantavaa hoitoa ole olemassa. Michael Björkbom ja Anni Jokela kertovat siitä, millaista on elää ALS-diagnoosin kanssa.

 

 

18.12. Ahdistaako joulu? Aamusydämellä erikoislähetys verkossa!

 

 

15.12. Kadonnut omainen

Lähimmäisen katoaminen jättää jäljelle monia kysymyksiä, joihin ei ehkä koskaan saa vastauksia. Tiina Hälvän puoliso ja Pekka Räisäsen tytär katosivat jäljettömiin. Suremista on vaikeuttanut se, ettei ole löytynyt mitään todisteita omaisen kohtalosta.

 

 

8.12. Kilpirauhasen toimintahäiriöt

Kaulalla sijaitsevan kilpirauhasen toimintahäiriöt aiheuttavat monenlaisia oireita ja ne sotketaan helposti muihin sairauksiin.

Mira Komppa kärsi ensin kilpirauhasensa liikatoiminnasta ja Basedowin taudista ja kilpirauhasen poiston jälkeen hänellä on ollut vajaatoiminnan oireita. Juhani Hiltunen kilpirauhasarvot olivat seitsemän vuotta sitten niin paljon pielessä, että diagnoosi vajaatoiminnasta oli täysin selvä.

 

 

1.12. Lapsuuden väkivalta

Lapsuuden kaltoinkohtelu on jättänyt jälkensä Taivi Toikan ja Paavo Riihitammelan elämään. Heille on ollut tärkeää käsitellä avoimesti lapsuutensa tapahtumia ja katkaista väkivallan kierre.

Omia lapsiaan he kasvattavat ilman väkivaltaa ja kertovat joka päivä, miten paljon he lapsiaan rakastavat.

 

 

24.11. Kristitty homo

On haastavaa kasvaa homona uskonnollisessa yhteisössä, jonka opetuksen mukaan oma seksuaali-identiteetti on synti ja sairaus. Veronica Saarela kasvoi ratkaisukristillisyyden parissa ja Riku Karppinen vanhoillislestadiolaisessa perheessä.

 

 

17.11. Pienet potilaat

Vakavasti sairas lapsi tarvitsee vanhemmat viereensä sairaalassa. Katja Saraketo ja hänen tyttärensä Milja viettivät Lastenklinikalla Helsingissä kuukausia Miljalle tehdyn maksan ja munuaisen siirron vuoksi. Infektiokierre vei puolestaan Artturi Jortikan pojan Veetin useita kertoja Lastenklinikan infektio-osastolle.

Katja ja Artturi ovat hyvillään siitä, että uuteen lastensairaalaan saadaan vauhtia myös yksityisten lahjoitusten turvin. Heidän mielestään koko Suomea palveleva sairaala olisi pitänyt rakentaa jo vuosia sitten verovaroin.

 

 

10.11. Ei koulua vaan elämää varten

Luokanopettaja Petteri Avonius ja erityisluokanopettaja Laura Meretniemi haluavat rakentaa koulua, joka perustuu välittämiselle, kannustamiselle ja yhdessä kasvattamiselle. Hyvä koulu estää myös syrjäytymistä.

Koulu näyttäytyy mediassa usein paikkana, jossa opettajat ja oppilaat käyvät valtataistelua. Petterin ja Lauran mielestä ei ole syytä rakentaa turhaa vastakkainasettelua. Haastavienkin oppilaiden kanssa voi työskennellä, mutta se vaatii sekä taitoa että tahtoa.

 

 

3.11. Aivostimulaatio muutti elämän

Syväaivostimulaatiolla (DBS) on saatu lievitettyä Parkinsonin taudin pakkoliikkeitä jo noin 700 suomalaisen kohdalla.

Marjatta Myllykselle asennettiin aivostimulaattori runsas vuosi sitten ja pakkoliikkeet ja lihasjäykkyys jäivät leikkauspöydälle. Pakko-oireista kärsiville on tehty Suomessa vasta muutama aivostimulaattorin asennus.

Satu Heinon pakko-oireet alkoivat jo 10-vuotiaana. Oireet pahenivat ylioppilaskirjoitusten jälkeen lääkityksestä ja terapiasta huolimatta niin vaikeiksi, että hän itse ehdotti syväaivostimulaatiota avukseen.

 

 

27.10. Pilleritaivas

Sanna Kallion päihdekierre käynnistyi salakavalasti migreenin hoitoon määrätyistä lääkkeistä. Hän huomasi saavuttavansa lääkkeillä sellaisen olotilan, jonka halusi kokea yhä uudestaan ja uudestaan. Sairaanhoitajan työ tarjosi helpon väylän lääkkeisiin ja migreeni kelpasi selitykseksi omituiseen käytökseen.

Jonna Hautaluoma huomasi muutoksen sisarensa käytöksessä, mutta todelliset syyt olivat piilossa pitkään.

 

 

13.10. Nuorten suolistosairaudet

Nuorten suolistosairaudet ovat yleistyneet ja Kelan tilastojen mukaan tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD:n esiintyminen on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.

Katri Tuomisella todettiin 23-vuotiaana Crohnin tauti ja Pauli Vänttilällä alle kaksikymppisenä haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa.

 

 

6.10. Autisti ja ylioppilas

Rasmus Nätillä todettiin lapsuusiän autismi kaksivuotiaana. Poika ei puhunut mitään ja viihtyi omissa oloissaan. Rasmuksen äiti Leena Hurri taisteli diagnoosin jälkeen pojalleen puheterapiaa, toimintaterapiaa ja ratsastusterapiaa. Lisäksi Rasmus laitettiin suositusten mukaisesti päiväkotiin, jotta sosiaaliset taidot kehittyisivät.

 

 

29.9. Miehet hoitajiksi

Miten osaan vaihtaa vaipat aikuiselta, ihmettelivät Markus Kuusisto ja Markus Blommendahl aikoinaan. Nyt molemmat miehet ovat hoitotyön ammattilaisia ja tuntevat olevansa oikealla alalla.

Miehiä on edelleen hoitajina pieni vähemmistö – sairaanhoitajista vain viitisen prosenttia. ”Palkkaa enemmän”, on molempien resepti siihen, miten miehiä houkutellaan hoitajiksi.

 

 

22.9. Monen kulttuurin nuoret

Useamman kulttuurin piirissä kasvaminen on rikkautta. Vaikka maahanmuuttajataustaisen syrjäytymisriski on muita nuoria korkeampi, on monella vahva halu opiskella ja sitoutua työelämään.

Maryam Abuzaid suunnittelee sijoittumista pelialalle tai matkailuun. Mohammed Ahmed etsii uutta jalkapalloseuraa ja haaveilee oman yrityksen perustamisesta.

 

 

15.9. Työ pelasti syrjäytymiseltä

Työnteko isän firmassa opetti ammattikoulun keskeyttäneelle Tuomas Hautaluomalle tavoitteellisuutta. Hänestä tuli sukupolvenvaihdoksen jälkeen toimitusjohtaja 23-vuotiaana.

Jukka Valli haki puolestaan Tuomaksen firmaan oppisopimuskoulutukseen ja on nyt vakituisessa työsuhteessa sekä valmistumassa ilmanvaihtojärjestelmienpuhdistajan ammattiin.

 

 

8.9. Kuuntele nuorta!

Kuuntele nuorta! Yhä useampi nuori jää ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Miten ulos umpikujasta? Syrjäytymisen torjunnan eturintamassa ovat projektityöntekijä Henna Utkan ja etsivää nuorisotyötä tekevä Ville Koikkalainen.

 

 

28.4. Sotaorvot

Toinen maailmansota teki yli 50 000 suomalaislapsesta sotaorvon. Liisa Saarni menetti talvisodassa molemmat vanhempansa ja Paavo Kohtala isänsä. Sotaorvoista monet ovat vasta eläkeiässä ryhtyneet käsittelemään menetyksiään. Tarve purkaa kokemuksia saman kokeneiden kanssa synnytti ensimmäisen Sotaorpojen paikallisyhdistyksen Lahteen vuonna 1999.

 

 

21.4. Hengellisen vallankäytön uhrit

Uskonto on monelle ihmiselle voiman ja turvallisuuden lähde, mutta uskontoa voidaan käyttää myös väärin – ihmistä vastaan. Terho Miettinen irrottautui yhteisöstä, joka ei antanut tilaa omalle kasvulle. Marjatta Lipposen puoliso kuoli syöpään parantajan lupauksista huolimatta.

 

 

14.4. Sydänvaivat

Sydänoireiden tunnistaminen ja erottaminen harmittomista vaivoista voi olla vaikeaa. Arja Toivolalla todettiin nelisen vuotta sitten sydämen yleisin rytmihäiriö, eteisvärinä ja Mika Hiltusella viime syksynä sepelvaltimotauti, jonka vuoksi hänelle tehtiin pallolaajennus.

 

 

7.4. Urheilu-uran loppu

Huipulle tähtäävän urheilijan elämän täyttävät harjoitukset ja kilpailumatkat. Koulunkäynti, opiskelu ja urheilu-uran jälkeisen elämän miettiminen jäävät helposti vähemmälle.

Jääkiekkoilija Konsta Kuusinen pelasi lukioaikana sarjaa alempana, jotta koulunkäynti sujuisi paremmin. Aitajuoksija Jussi Ihamäki tähtäsi urheilu-uransa ohella myös valmentajaksi. Nämä ratkaisut auttoivat heitä sopeutumaan vastoinkäymisten hetkellä.

 

 

31.3. Koukussa retriittiin

Hiljaisuuteen vetäytyminen on Markareetta Almille ja Esa Ilmolahdelle matka omaan sisimpään. He ovat erilaisten retriittien avulla miettineet mikä on elämässä oleellista ja merkityksellistä.

Mystiikka ja ikivanhat hetkipalveluksiin liittyvät rituaalit ovat tuoneet heille tunteen yhteydestä johonkin suurempaan.

 

 

24.3. Toivoa tuhon keskelle

Kun uutiset kertovat maanjäristyksestä, tulvasta tai muusta katastrofista, ovat ensimmäiset avustusjoukot tavallisesti jo matkalla tapahtumapaikalle.

Millaisia ovat nämä naiset ja miehet, jotka panevat itsensä likoon kerta toisensa jälkeen? Katastrofityön arjesta kertovat Heikki Väätämöinen Suomen Punaisesta Rististä ja David Korpela Kirkon Ulkomaanavusta.

 

 

17.3. ADHD aikuisella

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD, on kehityksellinen häiriö, jonka oireet eivät ala aikuisuudessa, vaan juuret ovat jo lapsuudessa.

Minna Lindeqvist löysi poikansa ADHD-diagnoosin jälkeen omat oireensa ja hakeutui lopulta tutkimuksiin. Puoliso Markku Ylönen yllättyi uusperheen alkuvaiheissa Minnan mielialan vaihteluista ja arkirutiinien hoitamisen vaikeuksista.

 

10.3. Ahmimishäiriö

Syömishäiriöisten ryhmässä vuonna 2012 toisensa tavanneet Sanna Hyysti ja Elina Tiiainen saivat vihdoin ongelmalleen nimen. He ovat vuosien ajan kärsineet ahmimishäiriöstä. Vertaisryhmässä naiset oivalsivat, että he ovat yrittäneet tukahduttaa tunteitaan ruokaa ahmimalla.

 

 

3.3. Omaisen itsemurha

Itsemurha aiheuttaa omaisille ja läheisille raskaan taakan. Outi Villet odotti lasta, kun hänen aviomiehensä päätti elämänsä. Eino Kuokkanen menetti 10-vuotiaana isänsä itsemurhan vuoksi.

 

 

24.2. Rauhanturvaajan puolisona

Tanja Laakkonen ja Johanna Tilli pyörittävät arjen, kun mies on komennuksella kriisialueella.

 

 

17.2. Irtisanotut

Irtisanotuksi tuleminen oli Marjo Koli-Lehdolle ja Kari Tarmastolle järkytys, joka aiheutti kolauksen itsetunnolle.

Marjo ehti tehdä Nokian Salon tehtaalla 24 vuotta markkinointitöitä. Kari oli 20 vuotta töissä Kaskisten Metsä-Botnian tehtaalla, pääasiassa laboranttina.

Molemmille työ oli ollut olennainen osa identiteettiä ja tunnetta, että on yhteisölleen ja yhteiskunnalle arvokas.

 

 

10.2. Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoitoa kehitetään tällä hetkellä erityisessä pilottihankkeessa, johon kuuluu muutamia kuntia muun muassa Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Kauhajoella on noin vuoden verran toiminut perhehoitajana Sinikka Sainio-Seppi, jonka kodissa asuu tällä hetkellä neljä vanhusta pysyvästi. Lisäksi on tarjolla yksi intervallipaikka viikon mittaisia hoitojaksoja varten.

 

 

3.2. Lapsiperheille apua

Pitkäaikaissairaiden lasten äidit Hanna Tiihonen ja Tiina Liljeberg hakivat apua arjen pyörittämiseen. Avun sijaan heille ehdotettiin huostaanottoa.

 

 

27.1. Kahden kulttuurin muusikot

Pohjanmaalaiset muusikot Dóra Lukács ja Sebastian da Costa kertovat millainen rikkaus on kasvaa kahdessa kulttuurissa.

 

 

20.1. Pultsarin uusi elämä

Huumeet, harhat ja alkoholi olivat viedä Marko Peitsoman ja Jari Sulkusen hengiltä alle kolmekymppisinä.

Jätesäkeissä yöpynyt Marko auttaa nykyään syrjäytyneitä ja Jari järjestää vankilasta vapautuneille työnohjausta.