Jäämarssi

Julkaistu perjantaina 08.02.2013 6 64

Kuvassa sotavankien järj.leiri no. 2. Naarajärvi, kesä 1941.

TV1 tiistaina 12.2. klo 23.00 - 00.25

Yle Areenassa 7 päivää

Dokumentti Jäämarssi (16) kertoo jatkosodan aikaisista sotavankileireistä Suomessa. Leirejä oli maassamme kymmenittäin, mutta suurin osa suomalaisista ei tiennyt niistä juuri mitään.

Kansallisessa sotahistoriankirjoituksessa aihe on pitkään ollut marginaalinen ja vaiettu.

Vankeja kohdeltiin tylysti

Dokumenttielokuvan päähenkilöinä ovat muutamat sodanajan keskeiset vaikuttajat sotilas- ja valtiojohdossa sekä vientiteollisuudessa. Heidän kauttaan hahmottuu kuva valtaeliitin päämääristä ja unelmista. Sotavangit joutuivat omalla tavallaan pelinappuloiksi näiden suunnitelmien toteuttamisessa.

Sotavankileirit olivat entisten suojeluskuntapiirien alaisia ja vartiohenkilökunnaksi palkattiin miehiä, jotka eivät olleet rintamalle kelvollisia.

Armeija ulkoisti vankileirien hoitamisen ja leirien miehistö kokikin työpaikkansa nöyryyttävänä samalla kun armeija eteni rintamilla voitosta voittoon.

Ylimielisyys näkyi venäläisten vankien tylynä kohteluna.

Päällystön antamat käskyt jyrkkenivät, kun vankien määrä kasvoi. Rotuviha hallitsi leireillä sitä enemmän mitä pidemmälle valloitusretki eteni.

Leireihin ei satsattu

Koska puoli miljoonaa miestä oli aseissa, tarvitsi Suomi kipeästi työvoimaa. Vankeja kuljetettiin eri puolille maata työpisteisiin. Sotateollisuus käytti heitä surutta omiin tarpeisiinsa. Työ oli raskasta, muonitus ja majoitus yleensä toissijaista.

Sodan piti olla ohi jo kesän aikana, joten vankileireihin ei satsattu. Katastrofi seurasi nopeasti talven tullessa. Päätökset parannuksiin viipyivät, koska tilanne ei ollut kunnolla kenenkään hallinnassa. Vastuut oli jaettu liian monelle taholle ja nopeaan voittoon haluttiin uskoa viimeiseen asti.

Sotarikoksia jäi piiloon

Suomella oli jatkosodan aikana noin 70 000 venäläistä sotavankia, joista kahden ensimmäisen vuoden aikana menehtyi lähes kolmannes. Sodan jälkeen suurin osa vankileirien arkistoista poltettiin. Monet vastuulliset henkilöt pakenivat tai yrittivät paeta maasta.

Väärinkäytöksistä jaettiin tuomioita, mutta useimmat sotarikokset eivät tulleet koskaan ilmi.

Jäämarssi avaa näkymän historiamme kiistellyimpiin vuosiin. Uudet tutkimukset ja arkistolöydöt täydentävät kuvaa suomalaisesta sodankäynnistä.

Näiden tapahtumien omaksuminen kansalliseen tietoisuuteen on antanut odottaa itseään jo seitsemänkymmentä vuotta.

Ohjaaja Ville Suhonen. Tuotanto Illume Oy, 2011.

Dokumentti on esitetty edellisen kerran TV2:lla lokakuussa 2011.

Muualla netissä:

Jäämarssi

Yle Areena: Jäämarssi-dokumentti aiheutti kohun (Aamu-tv:n keskustelu 6.10.2011)

Elävä arkisto: Tuhansia sotavankeja kuoli nälkään ja tauteihin

Elävä arkisto: Tietovisa neuvostovangeille

Kuvassa vartiohenkilökuntaa, Sotavankien järj.leiri no. 2 Naarajärvi.