Mitä ihmeen rasismiteemaa nyt oikein taas jauhetaan? Menkäähän ulkomaalaiset Ranskaan ja Englantiin, niin sitten tiedätte mitä on muukalaisviha. Eikä se noissakaan maissa ole mielestäni mitään muukalaisvihaa. Media voisi lakata kärjistämästä tätä asiaa. Kohta tässä alkaa ulkomaalaisiin myötämielisetkin suhtautua epäluuloisesti. Päiväkodeissa ja kouluissa ovat kyllä suomalaisetkin lapset kiusaamisen kohteena, eivätkä vain ulkomaalaiset. Miksi ihmeessä kukaan ei kirjoita siitä enemmistöstä, jolla ei ole minkäänlaisia antipatioita ulkomaalaisia kohtaan, päinvastoin. Olemme tyytyväisiä ja toivotamme sellaiset ulkomaalaiset tervetulleeksi, jotka tulevat Suomeen tekemään töitä.Ymmärrän kyllä oikein hyvin suomalaisten asenteet niitä ulkomaalaisia kohtaan, jotka tulevat tänne eivätkä halua oppia kieltä ja jotka pyrkivät elämään vain sosiaaliturvamme varassa.
Joten maahanmuuttajat yrittäkää asettua suomalaisten asemaan ja miettikää kuinka itse suhtautuisitte, jos te olisitte omassa maassanne ja suomalaiset olisivat maahanmuuttajia teidän maassanne. En usko, että maailmasta löytyy yhtään sellaista ihmistä, joka ilomielin elättää siipeiliöitä.
Olen sitä mieltä, että Suomessa maahanmuuttajan asema on erittäin hyvä. Älkää itse sitä pilatko omalla asenteellanne, tekemisillänne ja tekemättömyydellänne. Sille ette voi mitään, jos suomalaiset ovat juroja ja sisäänpäin kääntyneitä. Antakaa heidän olla. Miksi kaikkien pitäisi olla extrovertteja.

– Marjaana Melander (ei varmistettu)

No hoh hoijaa. Tehkää ohjelmaa myös niistä maahanmuuttaja venäläisistä jotka on ihan tyytyväisiä. Niitä on paljon.....ja paljon enemmän kuin
tätä "vali vali vinku vinku" porukkaa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Olen täysin sama mieltä Marjaanan kanssa.
Olen itse asunut Suomessa jo 7 v. Tullut v. 2003 Pietarista suora työhön Suomeen. En ollut päiväkään sossun tuella, vaan maksan aika isot verot Suomalaiselle yhteiskunnalle:)))
En ole kertakaan kokeillut mitään rasismia itseni suhteen. Vaikka asunkin Pohjanmaalla pienessä kaupungissa, jossa muuten vieraaseen ihmiseen suhtaudutaan hyvin varovaisesti. Päinvastoin tullessa sain lyhyellä ajalla paljon kavereita ja naapurit ovat aina olleet todella ystävällisiä. Silloin kun varallisuus sallinut, hankkinut omakotitalon ja naapureiden kanssa välit ovat aivan loistavia ja lempeitä, aina voi kyläillä tai kutsua vaikka grillaamaan tai ottamaan Kossun tai Stolichnajan paukun :)))
Toki ihmisen luonne erottuu maasta maahaan, sen aina pitää huomioida, mutta maassa maan tavalla, kun sen muistat, kaikki sujuu.
Siitä vielä Marjaana on oikeassa, että esim. Ranskassa tai Englannissa suhtautuminen ulkomaalaiseen on aika huono. Voi muistaa sen ranskalaisen fräsähdyksen ”salles etranger” (”likaiset ulkomaalaiset”), mutta heillä on omat syyt olla vihaisena.
Yhteenvetona sanoisin, että, jos ihminen on hyvä ja menestyy omassa maassa, kyllä muualla maailmalla hän parjaa. Ja jos ihminen on tottunut vaan pelata ja valittaa, ei paratiisikaan hänelle olisi hyvä paikka:)))

– Ryssä (ei varmistettu)

Olen sama mieltä Marjaanan kanssa...Tulin Petroskoista 4 v. sitten Suomeen ja en koskaan kokeillut rasiismia ítseni kohtaan.. Me olemme kaikki eurooppalaisia. Venäjälläkin on paljon ongelmia ulkomaalaisten kanssa (afrikalaisten ja muslimien).. Ulkomaalaiset ovat erilaisia..
Sielläkin Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa probleemia tulee ei venäläisistä, virolaisista tai puolalaisista, vaan Aasiasta ja afrikasta tulleista ihmisistä. Ja kaikki tietävät sen.

– NorthRos (ei varmistettu)

Tehkää, hyvät ihmiset Yle:sta myös ohjelma maahanmuuttajista, jotka ovat pärjänneet hyvin Suomessa, viihtyvät täällä ja rakastavat tätä maata! Joilla on perhe, työtä, ystävät, jotkasuhtautuvat positiivisesti suomalsiin ja omaan elämään. Kyllä, heitä on kuinka paljon! Olen itse maahanmuuttaja, ole muuttanut Suomeen vuonna 2004, enkä ole ikinä kuullut tälläistä, mistä Inna kertoo. Minusta se on ihan hullu idea kirjoittaa ja kertoa kaikesta pahasta, mitä hänelle tapahtui, kun hän asui Suomessa. Kunnioittakaa maata missä asutte ja sen maan kansaa!!!!

– Marina (ei varmistettu)

Minulla on aika samanlainen tarina. Tuliin perheen kanssa Suomeen Virosta vuonna 95.
Virossa olin ihan normaali, iloinen lapsi, mutta Suomessa minua alettiin heti kohtelemaan kuin jotain muukalaista. Tarhantäditkin olivat hirveän varautuneita minun suhteen, muille lapsille opetettiin kaikenlaisia mielenkiintoisia lautapelejä, mutta minulle tyrkytettiin vain tylsiä palikkapelejä. Ihan kuin he olisivat olettaneet minun leikkivät vain jollain kepeillä ja kävyillä, eikä ymmärtävän mitään normaaleista lasten leikeisitä. Koulussa alkoi sitten tämä ryssäjuttu, aina sai olla varuillaan ettei joku hypännyt nurkan takaa härnäämään. Olin paikkakuntani ainoa maahanmuuttaja, enkä voinut jakaa "kokemuksia" kenenkään kanssa. Minusta tuli arka ja varautunut, jota olen edelleen. Kontaktit kotimaahan katkesivat, kun minun piti olla niin suomalainen.

Usein mietin, että millainenkohan olisin jos oltaisiin jääty Viroon, tuskin ainakaan tälläinen pelkuri kuin nyt. Tavallaan olen tosi kateellinen nykymamuille, he saavat koulussa erikoisopetusta omalla kielellään, opettajat ovat niiiiiiiin avoimia erilaisille kulttuureille, joulu -ja pääsiäisjuhlia perutaan kun mamut eivät voi osallistua niihin. Kaikilla on kavereita ja omia heimolaisia, joiden kanssa voi puhua äidinkielellään.

– Suomityttö (ei varmistettu)

Onhan tässäkin se tavallinen tarina alkuna, suomalaiseen mieheen on isketty kiinni paremman toivossa ja ainoana mahdollisuutena päästä länteen vanhan vallan aikana. Lapsi mukana, jota täällä on saatu elättää. Ehkä epäluulo ja kyräily onkin syntynyt juuri siitä, täällä on häntä pidetty siipeilijänä, suomalaisten miesten höntittäjänä. Venakot ja yleensä entisen itäblokin naiset ovat osanneet ja osaavat miehiä vedättää, siitä on edelleen useita esimerkkejä. Jos tänne on luikkien tultu, saa varmasti kokeakin hiukan epäluuloa. Hyvän elintasonhan hän täällä on saanut, sitä kai hän kommunismista pois pyrkiessään on tavoitellutkin. Nyt on sitten hyvä Espanjassa, vai mihin piireihin hän on päässytkään, kirjoitella vähätteleviä ja moittivia tarinoita suomalaisista. Hän moittii kovasti meidän suomalaisten käytöstä, eipä näytä hänen oma käytöksensä sen paremmalta.

– epäluuloinen myös (ei varmistettu)

Meitä karjalaisia tuli v.1940/ 1945 yli 400.000 tänne tynkäsuomeen kuvittellen, että olemme suomalaisia. Vaikka geneettisesti olemme puhtaampia ugreja kuin länsisuomalaiset heimot, saimme ryssittelyä kuulla ihan tarpeeksi ja sen mukaisia asenteita. Minäkin, vaikka tulin Ruotsin keikan heittäneenä vieraitten nurkkiin evakkoperheen jäsenenä odottamaan lopullista sijoitusta, olin ryssä. No, hurri tuskin olisi ollut sen lohdullisempi nimitys suomalaisten asenteet tuntien. Sehän on se osa kansamme historiaa, jota ei ole kovinkaan syvällisesti tutkittu eikä enää ole kohta tutkittavissakaan ja mitäpä sillä onkaan enää väliä! Joku synkkä vieraan pelko tätä kansaa vaivaa vieläkin.Itsetunnon puute varmaan. Minua ryssittely auttoi sikäli, että jo pienestä pojasta asti tajusin, että vaikka menetin heille kotini ja isäni jäi sinne sankarihautaan, ryssän täytyy olla ihminen, koska minäkin sellainen olen. Siihen loppui ryssän pelko ja ryssäviha siinä missä kaunan kantaminen ruotsinkielisillekin ja kateus riikinruotsalaisia kohtaan. Matkailu avartaa :-)

– Evakko ja sotalapsi (ei varmistettu)

Uskomaton nainen tämä Lavitseva. Kehtaakin tulla tänne marisemaan kohtelustaan, kirjoitti vielä oiken kirjankin. Miettisi ensin, miksi Suomessa vihataan venäläisiä, ennen kuin rupeaa valittamaan. Suomessa on venäläisiin suhtauduttu karsaasti jo Ruotsin vallan ajoista lähtien.

– Anonyymi (ei varmistettu)

painokaa pois suomesta te suomalaiset

– ulkomalanen (ei varmistettu)

Katselin eilen pöyristyneenä kansallisena veteraanipäivänä Ryssänä Suomessa-ohjelmaa! Kuinka kummassa ohjelma näytettiin juuri veteraanien päivänä??? Lipputangoissa liehui sinivalkoinen lippu, kun tv:stä kuului venälaistä rutinaa... Ohjelma oli sisällöltään säälittävää ruikutusta; kuinka muka suomalaisille on aina kelvannut venäläisten rahat, muttei ihmiset? Mikä kommentti?!! Venäläisille taas on kelvannut Suomen maat, muttei ihmiset; sama asiahan tämä on! Venäläiset saavat ostaa maata Suomesta, mutta suomalaiset eivät voi edes vuokrata niitä maita, joita meiltä varastettiin!!! Ohjelmassa sanottiin, että vanhempien asenteet siirtyvät lapsiin. Näin on, sekä Suomessa että Venäjällä. Minulle, evakon tyttärelle, ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi, ja näin opetan omillenikin.

– Evakon lapsi (ei varmistettu)

Miksi ihmeessä Inna Latiševa lähti Espanjaan, eikä takaisin "kotiinsa" Venäjälle?

– Outoa (ei varmistettu)

voi herra jestas! kunika yksi kirja jakaa ihmisiä!
Olen ulkomaalainen, ikuisuus Suomessa asuvana sanoin että tässä on minun koti, tässä minä elän ja kuolen ja täällä on kaikki mitä tarvitsen. Ne, jotka marisevat, ruikkuttavat ja valittavat- eivät koskaan edes yrittäneet todella rakentaa tänne kotia- niile Suomi oli ja on vain etaappi ja portti parempaan elämään ja kaikki keinot olivat ja ovat heille hyvät. Nyt, kun istutaan Espanjan auringon alla voi tietysti kirjoittaa muisteilmiä kuinka kauhea elämää oli Suomessa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

En voi olla kirjoittamatta vaikka törmäsin tähän tarinaan monta kuukautta sen ilmestymisen jälkeen. Onnittelen Innaa rohkeasta kirjasta, ja siitä että hän on löytänyt itselleen uuden elämän Espanjassa. Se mistä hän kertoo kirjassaan on tullut todeksi todistettua yllä olevissa kommenteissa, nuo sanat kertovat enemmän kuin koko Innan kirja. Minulla on Suomessa monia ulkomaalaisia ystäviä joiden kokemuksia vertaan vierestäkatsojana omiin kokemuksiini ulkomailla 22 vuoden aikana. Hävettää!

– Anonyymi (ei varmistettu)