Dokumentit

Tosi tarina: Sijaisperhe

Julkaistu maanantaina 18.03.2013 2 77

Frostin perhe pelaa yhdessä Afrikan tähteä.

TV1 sunnuntaina 24.3. klo 18.45 - 19.15, uusinta tiistaina 26.3. klo 15.55 ja perjantaina 29.3. klo 8.30

Satu ja Richard Frost ottivat kotiinsa sijoituslapsen, jonka äiti on kuollut eikä isä voi huolehtia pojastaan. Dokumentissa seurataan suomalais-amerikkalaisen perheen elämää vuoden ajan.

Sijoituslasta odotettiin puolitoista vuotta

Isossa maalaistalossa asuvalla Frostin perheellä on entuudestaan neljä kouluikäistä tytärtä. Käytyään sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitetun kurssin Frostit joutuivat odottamaan puolitoista vuotta, ennen kuin heille tarjottiin sijoituslapseksi 9-vuotiasta inkerinsuomalaista poikaa, Kristjania.

Kristjanin äiti on kuollut, ja hän on elänyt pitkään lastenkodissa Virossa. Hän muutti isänsä kanssa Suomeen, mutta isä ei pystynyt huolehtimaan pojastaan, jolle sosiaaliviranomaiset ryhtyivät etsimään sijoitusperhettä.

Sijaisperhe kokee jäävänsä ongelmatilanteissa yksin

Kristjan muuttaa Frosteille ja aloittaa ensimmäisen luokan lähikoulussa. Hänen suomen kielensä on vielä haparoivaa, mutta arki näyttää asettuvan kohdilleen.

Talven mittaan ilmenee kuitenkin ongelmia. Toisaalta Kristjanilla todetaan oppimisvaikeuksia, joiden syytä aletaan tutkia, ja toisaalta suhteet Kristjanin isään hankaloituvat.

Vaikuttaa siltä, ettei Kristjan kotiudu, ja hän saa isältään viestiä, jonka mukaan hän olisi pian muuttamassa takaisin isänsä luo. Sosiaalityöntekijät kuulostelevat tilannetta, mutta sijaisperhe kokee jäävänsä yksin.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Katri Kannisto. Tuotanto: Production House.

Kristjanin inkerinsuomalaisen isän haastattelu on nähtävissä Yle Areenassa dokumentin ensiesityksen jälkeen. Haastattelussa isä kertoo oman näkemyksensä lapsensa sijoituksesta ja siihen liittyvistä asioista.

Muualla netissä:

Tosi tarina

Suosittele77 Suosittelee

Asiasanat:

Kommentit

tiistaina 26.03.2013

Olipa hämmentävää seurata sijaisperheeksi valitun Frostin perheen arkea ja Kristjanin yritystä päästä osaksi sitä. Perhe kokee jääneensä yksin. Miltähän Kristjanista tuntuu? Vanhempien kalseus pojan biologista isää kohtaan oli sekä aistittavissa että myöskin nähtävissä. Minulle jäi käsitys, että yhteistyökyvytön oli ennenmuuta pariskunta Frost. Entäpä perheen uskonnollisuus? Aiheuttako se lisäpaineita/ -vaatimuksia jne. Kaikkea hyvää Kristjanille ja valppautta sosiaaliviranomaisille!

– Riitta (ei varmistettu)

torstaina 28.03.2013

Olen sitä mieltä, ettei lapsella ollut hyviä edellytyksiä kehittyä tässä perheessä, vaikka poika oli kovin kiltin ja mukautuvaisen oloinen. Hankalaksi ilmapiirin teki jo se, etten itsekään saanut selvää isän puheesta välillä, miten sitten lapsi joka kuuntelee sitä puhetta siellä maan tasossa. Opi siinä sitten.

Ei 'isä' ottanut lasta hellästi kädestä, kun kulkivat yhdessä. Sai poika vaeltaa siellä perässä. Kauhean negatiivinen vaste oli äidiltäkin, jonka syyttävä mieliala varmasti heijastui syyttömään lapseen. Missä näkyi hellyys lasta kohtaan?

Parasta olisi, jos lapsen oikea isä voisi ottaa lapsen ja hoitaa häntä. Tämä sijaisperhe ei ollut oikea. Rakkautta ja ymmärrystä sellainen lapsi tarvitsee. Ei pidä ryhtyä sijaisvanhemmaksi, jos ei pysty kaikkien lasten tasavertaiseen kohteluun, ehdoitta. Sijaisaikuisen pitää pystyä antamaan menetyksen kokeneelle enemmän, ei lapsi muuten eheydy. Lapsi voi valita, muttei aikuinen.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Lisää kommentti

Selaa juttuja kategorian mukaan

Selaa juttuja asiasanojen mukaan

YLE ohjelmapalaute

Soita 020 690 414
Ylen yhteinen ohjelmapalvelupiste vastaa yleisön radio- ja tv-ohjelmia sekä yhtiön internettarjontaa koskeviin kysymyksiin. Puhelinpäivystys on avoinna arkisin klo 9 - 17. Muina aikoina numerossa toimii automaattinen puhelinvastaaja. Puhelun hinta on sama kuin paikallispuhelu- tai matkapuhelumaksu.

Voit lähettää palautetta sähköpostitse osoitteella ohjelmapalaute@yle.fi sekä yle.fi -sivuston kautta http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta#anna-palautetta.

YLE TV1