Prisma: Kun jää sulaa

Julkaistu maanantaina 18.01.2010 3 194

Kuvassa jäävuoria Columbia Bayssa, Alaskassa kesäkuussa 2008.

TV1 maanantaina 25.1. klo 19.00

Ilmastonmuutos on selkeästi nähtävillä maapallon ääriolosuhteissa, jään peittämillä alueilla.

Tiededokumentti Kun jää sulaa näyttää, miten ikivanhat jäätiköt sortuvat ja murskautuvat hyiseen mereen. Samalla jäälohkareet nostavat merenpintaa korkeammalle kuin mitä se on ollut koskaan dokumentoidun historian aikana.

Prisma-dokumentin päähenkilö on kansainvälisesti arvostettu valokuvaaja James Balog. Hän on ryhtynyt tallentamaan tätä merkittävää ilmastonäytelmää sijoittamalla intervalliajastimella varustettuja kameroita kymmeniin paikkoihin ilmaston kannalta kriittisille alueille, siis alueille, joissa jäätiköt vetäytyvät ja sulavat hälyttävällä nopeudella.

James Balog on ohjelmoinut kameransa laukeamaan kerran tunnissa ja näin hän on rakentanut kuva-arkiston, joka käsittää yli 300 000 valokuvaa kahden vuoden ajalta. Kuvista hän koostaa videon, joka todistaa parhaillaan tapahtuvasta ainutlaatuisesta geologisesta muutoksesta.

Dokumentti kertoo Balogin tiedeprojektista ikään kuin se olisi salapoliisitarina tai seikkailu. Näemme, kuinka tutkimusryhmä palaa aiemmin asettamiensa kameroiden luo Grönlantiin, Islantiin, Alaskaan, Alpeille ja Pohjois-Amerikan Kalliovuorille.

Jotta Balog pääsisi kameroiden luo, hänen täytyy kiivetä kovassa pakkasessa ja tuulessa pitkin jyrkänteitä ja jopa roikkua niistä.
Katsojan silmien eteen tuodaan ennennäkemätöntä kuvastoa, jota saadaan Balogin intervalliajastimella varustetuista kameroista.

Kuvat tulevat muuttamaan radikaalisti käsityksiämme siitä, kuinka voimakasta ja nopeaa on ihmisten toiminnan vaikutus luontoon.

National Geographicin tuottama tiededokumentti on nähtävillä YLE Areenassa 30 päivän ajan esityspäivän jälkeen.

Prisma-dokumentti

 

Suosittele194 Suosittelee

Kommentit

tiistaina 19.01.2010

Hei,

Nyt kannattaisi pysähtyä ajattelemaan myös terveellä järjellä ja käyttää olemass olevaa tietoa:
1) Antarktiksella ja Grönlanninin sisämaassa lämpötila on läpi vuoden nollan alapuolella 20-40 astetta kesäisin ja 40-70 astetta talvisin. Niissä olosuhteissa muodostuu jatkuvasti uutta jäätä vanhan päälle. Kun jääkerros on tarpeeksi paksu, niin se lähtee virtaamaan kohti rannikoita. Jäävirran paine ajaa jäätä reunoilta mereen, missa jää tietenkin sulaa. Kyseessä on täysyin normaali ilmiö, ei todiste ilmaston lämpenemisestä.
Toki jäälohkareiden murtumista voi seurata ja kuvata, mutta suurten uhkakuvien maalaaminen niistä ei ole relevanttia. Grönlannin jäätiköltä irtoavat jäävuoret ovat olleet tarkassa seurannassa jo Titanicin onnettomuudesta asti. Frekvensiisssä on vuosittain vaihtelua. Se on luonnollista, koska emme vielä tiedä, mikä on jäävirran virtaamisnopeus.
2) Merijään Jäämerellä sanotaan sulavan joka vuosi entistä enemmän. Se voi olla todellinen ilmiö olettaen, että Golf-virran virtaus kiihtyy. Kyseessä on kuitenkin paikallinen ilmiö, ei globaalinen, eikä ilmaston lämpenemisestä johtuva.
3) Merijään sulamisen sanotaan kiihdyttävän ilmastonmuutosta, kun sula vesi imee enemmän Auringon säteitä kuin jääpeitteessä oleva meri. Tällöin unohdetaan kokonaan se seikka, että Jäämerellä Aurinko ei kaamosaikaan paista lainkaan. Näin ollen ollen on aivan samantekevää, onko Jäämeri talvisin sula tai jäässä. Olemattomat Auringon säteet eivät mitenkään voi kiihdyttää siellä silloin lämpenemistä.
4) Napa-alueiden merkitystä korostetaan Maapallon lämpenemisen kannalta. Terveellä järjellä ajatellen tuntuu erikoiselta, että kylmin alue lämmittäisi eniten. Siperian uskotaan lämpenevän kaikkein nopeimmin. Miten on mahdollista, että siitä huolimatta sieltä tulee niinkin kylmää ilmaa kuin nyt olemme viime viikkoina voineet todistaa?
5) Tiedämme, että suola ei pysy jääkiteessä, vaan tipahtaa siitä pois. Näin tapahtuu myös Jäämerellä. Irtautuvan suolan vuoksi pintaveden tiheys kasvaa. Koska jään alla on myös tyyntä, niin muodostuva suolagradientti säilyy ja pitavesi alkaa painua kohti Jäämeren pohjaa. Siitä muodostuu kylmä pohjavirtaus Päiväntasaajalle. Jos kesäisin sulaa enemmän, mutta talvisin jäätyminen ulottuu normaaliin mittaan, niin silloin vuosittain jäätyvä alue kasvaa. Siitä seuraa, että jäästä irtoavan suolan määrä kasvaa ja alas painuvan veden määrä kasvaa. Silloin Golf-virran imu kasvaa ja edeleen Golf-virran virtaus kasvaa. Jäätyminen on tärkeämpi seurattava asia kuin sulamien!

T: Kari Hänninen

perjantaina 22.01.2010

Kun on seurannut elämään 60 vuotta ja laatinut Suomessa keskiarvoja lämpötiloista niin kyllä maar se ilmasto on keskimäärin vain lämminnyt. Sitä tietoa ei minulta voi todistaa pois minkäänlaiset sönkkäykset ja filosofiat.
Jos ja kun kelit lämpenevät, ja se pelkästään hyvä asia suomalaisille.

keskiviikkona 27.01.2010

Puut käyttävät co2 muodotaeen siittä 0:ta.
Suomen metsistä kuitenkin suuri osa on tuhottu markkinatalouden nimissä ja näin ollen saatettu
nykyinen tilanne ison ilmaston mekanismit huomioonottaen hyvin riskialttiiseen tilaan.
Toivoisin että ihmiset päätöksissä ottatisivat huomioon että terve metsä on näinä epävarmanilmaton aikoina varmavalinta tasapainottaen myös muita ilmaston ominaisuuksia kuten kosteutta ja esim hallatuhoja, tuholaistuhoja etc.. Mitä mono-lajisenpaan kuntoon metsät hakataaan sitä isompi risi otetaan.
Hamppu kasvilla voisi korvata suuren osan metsistä saatavasta paperin tuotannosta, Mutta hampukasvilla on vaikeuksia menestyä taloudessa koska amerikkalaiset metsä öljy yhtiöt 60
luvulla mustamaalasivat hamppukasvin maineen , jotta saisivat myytyä öljyä ( jonka hamppuöljy oli ennen korvannut ja paperia *( minkä hamppu oli ennen korvannut )
saaden yleisesti hyväsytyksi että hamppu oli vain huumeakasvi pimittäen sen muut
huomattavan hyvät ominaisuudet kuten todella nopean kasvun ja äärimmäisen sitkeän kuidun.
Tämä aivopesu toimii vielä nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa eli jos joku kuulee hamppukasvin nimen niin heti ajatellaan sen käyttöä huumaavana aineena.
Ekosysteemien tila käy kuitenkin koko ajan vaikeammaksi ja aikaa.... no sitä ei taida olla enään jäljellä.. times up.
Joten kuituhamppu joka ei sisällä ristiriitaiuuksia aiheuttavaa huumaavaa ainesosaa pitää ottaa
välittömästi käyttöön paperin valmistamiseen jotta kaikkia metsiä ei tarvitse tuhota.
Toivon että tämä kirjoitus vaikuttaa edes jonkun mielipiteeseen hampusta ja metsien tärkeydestä
vakaan ilmaston ylläpitäjänä. :)-

Hieno dogumentti. t:matti

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä