Vielä kesäkuussakin sataa lunta, ja satonäkymät näyttävät huonoilta. Marielta saapuu kirje Pariisista. Hän ilmoittaa, että laivat eivät kulje pohjoiseen jäiden vuoksi, mutta hän on saanut taulujaan salonkiin näytteille ja kaupaksi. Pariisissa todellisuus on kuitenkin toinen: Marie kaupittelee taulujaan kadulla, ostajia ei vain löydy. Lopulta hän myy henkensä pitimiksi ja pilkkahintaan äitinsä medaljongin, jossa on Esterin isoäidin kuva. Ankeassa vuokra-asunnossa miesystävä Otto vie Marielta rahat ja häipyy sitten omille teilleen. Ylpeys estää Marieta kertomasta kotiväelle asioiden todellista laitaa.

Kansakoulu avataan kylälle ja Katri aloittaa opetustyönsä. Syyshalla vie lähes koko sadon ja talvella uhkaavaan ruokapulaan aletaan valmistautua. Erkki käy Hovimäessä kertomassa, miten kehnosti asiat ovat pohjoisempana. Wilhelm puhuu kuntakokouksessa mahdollisesta köyhäinavusta: olisi järjestettävä ruokaa huono-osaisemmille työtä vastaan. Pastori Nylund pitää valmisteluja hätävarjelun liioitteluna. Pehtori Asp palaa viljanhakureissulta vain muutaman säkin kanssa. Hinnat ovat nousseet ja ruoka on vähissä.

Vava on huolissaan itsensä ja Felixin puolesta. Hän haluaisi lähteä ulkomaille ennen kuin talvi tulee, ruoka loppuu ja taudit leviävät. Johanin suosituksesta Wilhelm suostuu lähettämään Vavan ja Felixin kylpylään Saksaan. Ero on puolisoille surullinen. Vava lupaa kirjoittaa, mutta vielä joulun aikoihin hänestä ei ole kuulunut mitään.

Kerjäläisiä on liikkeellä entistä enemmän, eikä uhkaavaa nälänhätää ole ryhdytty torjumaan valtion puolesta. Wilhelm ja Erkki saavat lopulta ostetuksi 20 viljatynnyriä, jotka kuljetetaan Hirvikoskelle tuimassa pakkassäässä. Joulun alla saapuvat ensimmäiset avunhakijat pohjoisesta. Kouluhuone muutetaan sairaalaksi, Johan ja Katri valmistautuvat taistelemaan kulkutautiepidemiaa vastaan. Ester jakaa leipää ja keittoa osattomille. Axel tulee käymään ja kertoo, että Helsingissäkin ovat asiat huonosti. Wilhelm koittaa estää kuntakokouksessa kerjäläisten käännyttämisen pitäjästä. Lasaretti on täynnä. Kerjäläiset paiskivat töitä ruokansa eteen, aamuisin kerätään kuolleet ja pakkasessa kaivetaan hautoja routaiseen maahan.

Viljatynnyrit loppuvat kunnan varastosta odotettua aikaisemmin. Selviää, että tynnyreistä puuttuu puolet. Varkauden selvittäminen siirretään parempaan aikaan, nyt on huolehdittava henkiinjäämisestä. Wilhelm haetuttaa viimeisiä säkkejä Hovimäen varastoista. Antti poimii tieltä talteen puhumattoman, orvon Eliaksen. Katri on jaksamisensa rajoilla, mutta ei suostu jättämään sairaalaa hetkeksikään Johanin pyynnöstä huolimatta.

Pariisissa Esterin serkku, ruhtinas Ignatiew, näkee kaupan ikkunassa medaljongin, jossa on kuva tutunnäköisestä naisesta. Kesällä Ignatiew vierailee Hovimäessä ja tuo Esterille medaljongin. Ester ihmettelee, miten se on voinut päätyä kauppaan – olisiko Marie voinut kadottaa sen? Ignatiew sanoo kauppiaan kertoneen, että tauluja kaupusteleva nuori nainen oli myynyt sen.