To 01.02.2007 @ 12:25admin

Ikimuistoisia keikkakokemuksia ja stadilaismuistoja

Kirkalla oli paljon ystäviä, päätellen viestien määrästä. Monelle Kirkan keikka on ollut unohtumaton kokemus, 60-luvun nuorille ehkä ensimmäinen rock-keikka. Mutta myös Kirkan myöhemmän uran keikoilta monelle on jäänyt mieleen, kuinka artisti tuntuisi laulavan juuri itselle.

Kirka oli helsinkiläinen, paljasjalkainen. Muistojen joukossa on useita tuokiokuvia 50- ja 60-lukujen Stadista, niin Maunulasta kuin Töölöstäkin. Tuleva esiintyvä taiteilija näkyi jo lapsena.

Muistoissa korostuu myös Kirkan vaatimattomuus, minkäänlaisia tähden elkeitä ei hänestä löytynyt etsimälläkään.

Kiitokset lämpimistä, koskettavista ja hauskoistakin viesteistä.

Kirka on poissa - eilen julkaistut muistelut

4 kommenttia

80-90 -lukujen vaihteessa puolisollani oli työn puolesta mahdollisuus tavata Kirka. Hän kertoi minun olevan Kirkan suuri ihailija. Muutaman viikon kuluttua sain postissa Kirkalta 2 hänen uusinta levyään ja mukavan tervehdyksen.

Myös tyttäreni pitää Kirkasta ja hänen musiikistaan. Tytön ollessa 4-5 -vuotias olimme Kirkan konsertissa Helsingissä. Tyttö kärtti koko konsertin ajan lupaa mennä halaamaan Kirkaa. Konsertin loppupuolella kun Kirka esitteli bändiään, annoin vihdoin luvan. Tyttö kipaisi ohi kaikkien "turvamiehien", kipusi lavalle ja halasi. Kirka painoi katseensa alas - kuka roikkuu jaloissa? - Ja nappasi tytön syliinsä, suukotti ja sanoi, että tämän on paras kiitos minkä hän on ikinä saanut.

Jättämäsi muistot ja musiikkisi elää, Kirka, kiitos niistä.
Lämmin osanottoni perheen ja omaisten suureen suruun.

Haluaisin muistella Kirkaa. Hän teki upean uran ja laulajana hän oli lämminhenkinen ja tunnollinen artisti. Säveltäjä Kassu Halosen kanssa hän teki monta hyvää biisiä! Kassun kanssa jatkunut pitkä ystävyys toi Kirkalle monta kultalevyä. "Surun pyyhit silmistäni" lienee niistä kaikkein suosituin.Näitä Kirkan ja Kassun kultalevyjä olen saanutkin ihailla Manamansalossa Kassu Halonen Taidetalon seinällä. Manamansalossa Kirka oli aina saaripäivien odotettu ja suosittu artisti. Hän sai yleisön mukaansa ja me kaikki ihailijat rakastimme häntä. Myöskin lapset pitivät hänestä. Kirka oli mm. kainuun mannerheimin lastensuojeluliiton lastenleirien kummina monta kertaa ja lauloi iltanuotioilla usein lasten kanssa.Hän piti lapsista ja tuli heidän kanssaan hyvin toimeen. Täällä Kainuussa Kirkan poismeno otettiin vastaan syvän surun murtamana. Hänen lähtönsä jätti meihin kaipauksen, mutta onneksi meillä on hänen musiikkinsa. "Anna käsi", "Surun pyyhit silmistäni". Kiitos Kirka! <I>Ulla Hämäläinen</I>

Nyt surunviestin saavuttua palautui mieleen yksi 70-luvun levytys, jota pidän yhtenä Kirkan parhaista. Taso ja tulkinta ylittävät selvästi jopa alkuperäisen jenkkiversion. Laulu kertoo Vietnamin sotilaasta nimeltä Louis (tai Louie), ja siinä on SANOMAA. Ansiokkaasta tietokannastanne en löytänyt mainintaa tästä, mikä olisi kulttuurihistoriallinen puute. Tämä levy oli ilmestymisensä aikoihin Yleisradiossa jonkinlaisten soittorajoitusten alainen, ilmeisesti sen vuoksi, että se inhimillisti jenkkisotilaan ja oli siten poliittisesti epäkorrekti. Olisin kiitollinen, jos saisitte puutteen korjattua, mikäli sellainen tässä on olemassa. <I>Markku Nurmi</I>

Asuin viisikymmentäluvulla Eirassa kuten Kirkakin ja sisaruksensa. Joten olimme naapuruksia. Minä asuin Kapteeninkadun ja Pietarinkadun kulmassa ja Kirja Huvilakadulla melkein nurkan takana. Kuinka ollakkaan kun kuusikymmentäluvulla muutimme Maunulaan, niin Kirkankin perhe muutti Maunulaan ja asuimme samassa taloyhtiössä heidän kanssaan tosin eri taloissa. Joten muistoja olisi paljon, mutta nyt ei riitä aika siihen. Kirkan nuorin sisarkin on syntynyt Maunulassa asuessamme. Nimittäin Anna. Haluankin sanoa vain Kirkan vaimolle , lapsille ja sisaruksille Osaanottoni Kirkan poismenon johdosta. Onneksi laulut jäivät muistoksi ja osaksi ehkä lohduttamaankin. Terveisin lapsuuden- nuoruuden aikainen ystävä. <I>Junikan Pirjo-Riitta</I>

...olen sanaton surusta. Meni niin paljon hyvää pois ... Kuuntelemalla nytkin Kirkaa yritän lohduttautua. Mutta Isä- Mitro sanoi 31.1. illalla tuntien Kirkan ja suvun, että Kirka lähti suurimpaan "konserttiinsa" yöllä 31.1 anno domini 2007. Ja Hänellä on hyvä olla. Se lohduttaa. Lohduttakoon sekin meitä tässä elämässä täällä.

Han meni. Me jaimme...
Kirka, aito stadin kundi . Perassa tullaan, milloin? En tieda. Olen samaa ikaluokkaa. Minun mielestani osoitit voimasi, nousemalla tyhjasta jatkuvaan 'suosioon', jonka osasit hoitaa stadilaisella tavalla - korostamatta suosiotasi. Oikea stadilainen osaa pitaa mölyt mahassa, muut uhotkoon (vaikka tata ei moni usko). Jätkä! Sa teit sen elaissas ja kuollessas! Elit ja elät !! Ei muuta voi sanoa. Voimaa perheellesi. Elat ikuisesti !!!

Stadin kundi Keski-Euroopasta.
PS
Kuuntelen tassa parhaillaan sun biisejas PC:lta, kaikkea hyvaa siella toisella puolella.