Lumottu metsä - avainkohtaus

Lumottu metsä

Hauska saada vihdoin nämä henkilöt kiinni itse teosta.

Nämä kohtausnäytteet ovat varsin lyhyitä ja ekonomisia, mutta niidenkin perusteella voi jo tehdä muutamia havaintoja.

Ainakaan näissä ei kuljeta dialogin kautta, mikä herättää heti ajatuksen, joka koskee koko tätä juttua. On helppo nähdä sellainen vaihtoehto, että nämä henkilöt eivät ylipäätään puhuisi koko jutussa kovin paljon.  Niukasti dialogia ylipäätään siis. Silloin kaikki netissä puhutut ja paljastetut asiat saisivat enemmän tilaa ja painoarvoa. Heräisi tavallaan jo rakenteenkin kautta kysymys, kumpi onkaan todellisempaa, virtuaalimaailmassa esitetyt ajatukset ja tunteet, vai tylsä reaalimaailma, jossa ihmiset eivät juurikaan kommunikoi toistensa kanssa. Tällainen dynamiikka voisi olla hyvin toimiva. Ehkä tämä on ollut Petrin oiva ajatus alusta lähtien, mutta minulle se tavallaan konkretisoitui vasta nyt.

Dialogin kirjoittaminen ihan oikealle puhekielelle ei selvästi tuota vaikeuksia. Se on tärkeää.  Varsinkin, kun Lumotussa metsässä voidaan taas vastaavasti nousta kuinka kohotetulle taholle tahansa. Dynamiikkaa.

Ja toinen, vielä tärkeämpi havainto, jonka häpeäkseni myönnän tehneeni vasta nyt. Kun Martta kommunikoi Nikon kanssa kotonaan, ja silittää sormellaan tietokoneen ruutua, tajusin, että Marttahan on rakastunut Nikoon. Tai virtuaalihahmot toisiinsa. Ovatko? Olen toki lähtenyt siitä, että Nikon löytäminen on jotain, minkä Martta tahtoo tehdä, mikä on hänelle tärkeää, mutta en kuitenkaan ole ymmärtänyt koko asetelman syvyyttä. Onko kysymys rakkaudesta? Saavuttamattomasta mutta silti todellisesta. Martan elämäntilanne ja avioliitto tuntuvat tukevan tätä tulkintaa. Eihän sitä tarvitse koko jutussa edes sanoa ääneen, mutta suuntana se on puhdas ja selkeä. Vaikka heidän kontaktinsa saisi alkunsa Martan auttamishalusta, voisi Nikon taito asetella sanansa viedä Martan kerta kaikkiaan mennessään. Ja kaikki tämä suhteessa siihen, miten ja missä vaiheessa he törmäävät toisiinsa fyysisesti, mitä he tietävät toisistaan tai eivät tiedä. Tai haluavat tietää tai olla tietämättä. Huikeasti mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Marttaa ja Nikoa yhdistää sama halu rakastaa ja olla rakastettu. Onko lopulta väliä sillä, minkä ikäisiä ollaan? Tai mitä sukupuolta? Nimenomaan Lumotussa metsässä sillä ei olekaan väliä.

Koska heidän tarinassaan tärkeä elementti on nimenomaan Nikon lahja saada sanat tottelemaan, tulee väkisinkin mieleen Cyrano De Bergerac, kaikkien rakkaustarinoiden äiti. Kuviohan on aivan sama,  vain nykyaikaan, nettimaailmaan sovellettuna. Cyrano runoilemassa Roxanelle lemmestään, varjoista käsin, ja Roxane luulemassa kuuntelevansa kauniin Christianin puhetta.

Cyranon tarina on varmasti Petrille tuttu, mutta mikäli ei ole, ja kaikille muillekin, kannattaa ehdottomasti lukea tai katsoa se uudelleen ihan Lumottua metsää ajatellen. 

En tosiaan ollut ajatellut tätä varsinaisesti rakkaustarinana, mutta sellaisena tämä ainakin minun silmissäni nousisi heti aivan uudelle tasolle. Ehkä olen vain ollut askelen Petriä jäljessä koko ajan. Paljon mahdollisuuksia siis. Valintoja jälleen. 

Mitä sanookaan Cyrano kuolinkohtauksessaan: ”Tänä iltana, kun kuunsäde tulee minua hakemaan...”

Mikko Reitala